Kotimainen pallo pyörii hyvin - Veikkausliiga - Ilta-Sanomat

Kotimainen pallo pyörii hyvin

Olemme kateellisina seuranneet Islannin menestystä maailman suosituimman urheilun parissa. Se on kasvattanut saarivaltion matkailun uusiin lukemiin ja nostattanut kansallista itsetuntoa.

24.10.2016 13:38

Menestys on rakentunut kolmen tekijän varaan: olosuhteiden kohentamiselle, ammattimaiselle valmennukselle ja kansalliselle asenteelle.

Viisitoista vuotta sitten Islannissa ei voinut pelata jalkapalloa ympäri vuoden. Ensimmäinen halli, jossa oli täysikokoinen kenttä, rakennettiin vuonna 2000. Sen jälkeen niitä on rakennettu seitsemän. Lisäksi on rakennettu pienempiä halleja ja useita tekonurmikenttiä.

Valmentaminen on Islannissa nykyään oikea ammatti, josta maksetaan palkkaa. Isät, äidit, enot ja muut vapaaehtoiset eivät enää valmenna ilman tutkintoa. Aivan nuorimmillekin riittää UEFA:n B- tai jopa A-lisenssin hankkineita valmentajia. Valtaosan kustannuksista kantavat valtio ja kaupungit, eivät seurat.

Jalkapallo tarvitsee Suomessakin reippaan kilpailukykyloikan. Kansainvälisen menestyksen pitää nousta tärkeäksi osaksi niin kutsuttua maabrändiä, ja se vaatii poliittisia päätöksiä.

Lajin nostaminen kansainväliselle tasolle edellyttää yhteiskunnalta tuntuvaa rahallista alkupanostusta, jotta kehittämiselle syntyy pitävä pohja. Samalla rakenteiden pitää muuttua nykyaikaa vastaaviksi. Pintaremontti ei riitä.

Melkein kaikissa lajeissa päätöksenteko on aikanaan laadittu sellaiseksi, ettei seuroja ja liittoja voi järjestötempuilla vallata. Siksi ne ovat myös jäykkiä uudistumaan. Uusi raha ei saa valua vanhan organisaation pyörittämiseen vaan olosuhteiden parantamiseen ja valmennukseen.

Kotimaisessa jalkapallossa on päättyvällä kaudella koettu monta ilonaihetta. Paikallisottelut Helsingissä ja derbyt naapureiden kesken eri puolilla maata ovat vetäneet hyvin väkeä. Saarimaakunnassa Ahvenanmaalla on yhden vuosikymmenen aikana rakennettu oma Islannin ihmeensä.

Olosuhteet ovat parantuneet monella paikkakunnalla. Seinäjoella ja Vaasassa on uudet stadionit. Rovaniemen keskuskentän uusi katsomo sai Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon. Kemissä on tehty toimiva katsomoremontti vähällä rahalla.

Kotimaisesta jalkapallosta puhutaan ja kirjoitetaan enemmän kuin aikoihin. Katsojaluvut ovat kasvaneet. Kiitos ISTV:n voimme seurata Veikkausliigan pelejä reaaliajassa ja edullisesti. Vaikkapa oman seuran peliä vieraissa, tai kotiotteluja, jos emme ehdi paikan päälle.

 Jalkapallo tarvitsee Suomessakin reippaan kilpailukykyloikan.

Kotimainen pääsarja on ymmärrettävästi jatkuvan kritiikin kohteena. Kasvun myötä palautteen määrä on kasvanut. Kritiikin vastaanottaminen ei tunnetusti ole helppoa, mutta siitä voi oppia. Seurojen kesken on syntymässä yhteinen tahto, että nuorille suomalaisille ja maahamme kotoutuneille annetaan liigassa entistä enemmän peliaikaa.

Kalenterit elävät eikä täydellistä, kaikkia tyydyttävää otteluohjelmaa voida milloinkaan synnyttää. Kuitenkin jo toisena vuonna peräkkäin kausi huipentui tilanteeseen, jossa Veikkausliiga oli viimeiseen saakka huikea jännitysnäytelmä niin kärjen kuin peräpään kohdalta.

Kotimainen liigajalkapallo oli tämänkin vuoden voittaja.

Kirjoittaja on kirjailija ja entinen EU-parlamentin jäsen. Hän on myös Jalkapalloliiga ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?