Mikael Soisalo ei tyydy Veikkausliigaan - Veikkausliiga - Ilta-Sanomat

Mikael Soisalo ei tyydy Veikkausliigaan

Pääkaupunkiseudulta Ilvekseen siirtynyt Mikael Soisalo ei halua tyytyä Veikkausliigan tasoon, vaan etsiä haasteita sellaiselta tasolta, jossa hän joutuu taistelemaan peliajasta. Keskinkertaisuus ei ole hänen juttunsa.

Mikael Soisalo lähtee näytille QPR:n riveihin.­

17.7.2016 12:00

YLLÄTYSJOUKKUEIDEN lento koostuu useimmiten yllättävien pelaajien esiinmarssista. Veikkausliigan nelosena keikkuva Ilves ei ole tästä poikkeus.

»Raksajengi» hurmasi jo viime kaudella, mutta siirtyminen uuteen valmennukseen ja monen kokeneen pelaajan lopetta­minen sai monet epäilemään, josko lento voisi jatkua.

Jarkko Wissin johdolla Ilves on kuitenkin petrannut entisestään – ja joukkueesta on noussut uusia tähtiä liigataivaalle. Emile Paul Tendeng johtaa joukkoja, ja hänen rinnallaan tähtitaivaalle on noussut pääkaupunkiseudun juniorimyllystä löytynyt Mikael Soisalo.

Vauhdikas ja taitava laitahyökkääjä Soisalo on erityisen mielenkiintoinen tuttavuus. Hän on harvoja suomalais­junioreita, joilla on paitsi selvä urasuunnitelma, niin myös selvä käsitys omista kyvyistä – ja vankkumaton itseluottamus taustalla.

Hän liikkuu kentällä sulavasti ja räjähtävästi, ei epäröi tehdä nopeita liikkeitä kentän ulkopuolellakaan, jos ajautuu vaikeaan tilanteeseen.

Pääkaupunkiseudulla peliajan puutteesta kärsinyt Mikael Soisalo on lunastanut paikkansa Ilveksen liigamiehistössä.­

Tämä tilanne oli ajankohtainen talvella. Hongan kasvatti ei kuulunut HJK:n farmijoukkue Klubi 04:n suunnitelmiin, vaan valmentaja Toni Koskela passitti hänet B-juniorijoukkueen mukaan. Nuori espoolainen ei jäänyt kaivelemaan taskujaan, vaan liikkui nopeasti – ja korjaa nyt työnsä hedelmiä pääsarjassa.

»Ihmettelimme monen pelikaverini kanssa, miksen saa pelata. Tuntui, että olin ansainnut työlläni paikan avauksessa. Mutta futiksessa kukaan ei tule antamaan sinulle mitään. On otettava se, minkä voi.»

Mika Lehkosuo tarjosi Soisalolle tilaisuutta tulla talveksi harjoittelemaan HJK:n edustusjoukkueen mukaan. Mahdollisuutta edustusminuutteihinkin väläyteltiin, mutta laitakiitäjä ei halunnut joutua takaisin 04:n riveihin – jossa välit Koskelan kanssa olivat poikki.

»HJK:ssa sanottiin, että isompaa roolia olisi tarjolla. Tiesin kuitenkin, että HJK on niin kova jengi, että sinne tulee vielä huippuluokan hankintoja, koska laidat ovat HJK:n pelin kulmakivi. Nuori pelaaja ei saa siellä isoa roolia avauksessa», Soisalo analysoi.

Hän oli oikeassa. Nigerialainen Nnamdi Oduamadi ja ghanalainen Richard Gadze liittyivät Klubin vahvuuteen, jossa ennestään kurvaili mm. Nikolai Alho. Soisalo ei protestoi asiaa, sillä hän ymmärtää HJK:n arkitodellisuuden.

»Hei, onhan Odu esimerkiksi ihan huippuluokan pelaaja. Odun paikkaa ei veisi yksikään suomalaisjuniori, hän on niin kova. Uskon, että Alhon olisin voinut haastaa, mutta tein urani kannalta mielestäni paremman ratkaisun. Jos valmentaja laittoi minut viime vuonna B-junioreihin ja olen nyt liigassa avauksessa niin kyllähän se kertoo, että jotain erimielisyyksiä osaamisestani oli.»

SOISALO päätti tarttua Ilveksen tarjoukseen, eikä ratkaisua ole tarvinnut katua. Hän on saanut Jarkko Wissiltä vastuuta odotettuakin enemmän, ja kiittänyt olemalla Tendengin kanssa tupsukorvien hyökkäyspelin moottoreita.

Laitahyökkääjän kyky viedä peliä eteenpäin sekä haastaa onnistuneesti yksi vastaan yksi -tilanteissa ovat olleet avainroolissa avittamassa Ilvestä ylempään keskikastiin.

Sopeutuminen pääasiassa puoli­ammatti­laisista koostuvaan ryhmään on sujunut pelillisesti hyvin ja antanut ikkunan erilaiseen toimintaympäristöön.

Harjoittelu kerran päivässä iltapäivisin on HJK:n juniorimyllyynkin verrattuna selvä muutos – mutta Soisalo ymmärtää realiteetit.

»HJK:ssa kaikki pystyttiin hoitamaan viimeisen päälle. Täällä pelaajat käyvät töissä, mutta pelaajat ja seura hoitavat kaiken tosi ammattimaisesti. Esimerkiksi Antti Hynyseltä ja Mika Hilanderilta olen ottanut paljon oppia ammatti­maisuu­desta. He hoitavat työt ja ovat silti aina freesinä treeneissä.»

Mäkelänrinteen lukiota etänä suorittava pelaaja on ottanut pelilliseen kehitykseensä erilaisen perspektiivin kuin moni muu suomalaislahjakkuus. Hän panostaa vahvuuksiensa hiomiseen äärimmilleen sen sijaan, että pyrkisi leipomaan itsestään »ihan hyvää» mahdollisimman monessa asiassa. Se tuntuu kantavan hedelmää.

Mikael Soisalo viime kesänä alle 18-vuotiaiden maajoukkuepaidassa.­

»Suomessa pidetään kovassa arvossa sellaisia all round -pelaajia. Kun jokin tietty ominaisuus on kehittynyt vahvuudeksi, niin siirrytään seuraavaan juttuun ja ollaan kaikessa ihan hyviä, muttei erotuta joukosta. Olen huomannut, että maailmalla arvostetaan ja etsitään eniten sellaisia pelaajia, joilla on jokin tietty, todella kova vahvuus. Minulla se on yksi vastaan yksi -pelaaminen, oikea-aikaiset juoksut linjan taakse ja paikkojen luonti. Niillä voin viedä itseäni eteenpäin – mutta ne eivät ole vielä riittävällä tasolla, että menisin ohi kenestä tahansa.»

MIKÄLI Soisalolta kysytään, liiga ei jää hänen viimeiseksi pysäkikseen jalkapallossa. Hän ei myöskään pelkää sanoa asiaa ääneen. Soisalo on aina etsinyt tilaisuuksia, joissa pääsee näyttämään osaamisensa ja voittamaan tonttinsa.

»Kaikkensa antamista ei voi koskaan lopettaa, jos mielii eteenpäin. Jos liigassa pelaaminen riittää, sitten voi höllätä. Olen aina etsinyt sellaisen tason joukkueita, että olen joutunut taistelemaan peliajasta. Juniorivuosina Hongassa olin pitkään vuotta vanhempien joukkueissa niin, etten ollut aluksi paras hyökkäävä pelaaja.»

Saksan ja Englannin kentistä erityisesti haaveileva Soisalo tietää, mitä haluaa – jopa siinä määrin, että kieltäytyi useamman hollantilaisseuran kosiskeluista tarttuakseen QPR:n tarjoamaan testisaumaan. Leiri alkaa heti Ilveksen HJK-ottelun jälkeen, ja Soisalolle on luvattu näyttöpaikka harjoituspelissä. Jos ovet Englantiin aukeavat, hän tietää olevansa jälleen takaa-ajajan asemassa. Eikä se haittaa. Soisalo on kuunnellut tarkasti Ilveksen konkarien oppeja.

 Suomessa puuttuu usein se omasta tontista taistelu.

»Kun olen jutellut esimerkiksi Tendengin kanssa, niin hän on painottanut sitä, että ulkomailla juuri joukkueen sisäinen kilpailu on kaikista kovinta. Se sopii minulle, sillä on hyvä aloittaa kauempaa. Silloin näkee työnsä tulokset. Isompi rooli on ansaittava. Suomessa puuttuu usein se omasta tontista taistelu.»

Mikael Soisaloa kiinnostaa yksi asia, jalkapallo, ja lajissa yksi asia, kehittyminen. Jos hän aikoo tehdä futiksesta itselleen elämäntyön, niin hän tekee sen vahvuuksiensa kautta, omalla polullaan.

»Kyllä sinne Hollantiin pääsee, jos QPR-kuvio ei toimi. Palkalla ei ole merkitystä, kunhan saan sauman kehittyä, ja uskon englantilaisen pelin sopivan vahvuuksiini. Ei minusta mitään joulukuusen kymppi­paikan pelaajaa saa leivottua, vaan pitää kehittää niitä omia vahvuuksia entisestään.»

Urheilusanomat 28 / 2016

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?