KTP palasi pääsarjatasolle 32 vuoden tauon jälkeen – näin ajat ovat muuttuneet - Veikkausliiga - Ilta-Sanomat

KTP palasi pääsarjatasolle 32 vuoden tauon jälkeen – näin ajat ovat muuttuneet

KTP palasi pelaamaan liigaa kotikentälleen Arto Tolsa Areenalle sunnuntaina, kun se kohtasi SJK:n.

20.5.2015 7:30

Kotkan Työväen Palloilijat (KTP) pelasi viimeksi kaudella 1983 alkuperäisellä nimellään Suomen korkeimmalla sarjatasolla. Täksi kaudeksi perinteikäs seura nousi takaisin pääsarjaan ja sunnuntaina se palasi legendaariselle kotistadionilleen Arto Tolsa Areenalle, joka tunnettiin aiemmin nimellä Urheilukeskus.

Kotkassa riittää perinteisesti väkeä jalkapallo-otteluihin.­

Merkittävin ero 32 vuoden välillä on se, että silloin KTP:n joukkue koostui liki kokonaan Kotkan omista pojista. Tällä kertaa kentällä nähtiin avauksessa ainoastaan yksi kotkalainen ja hänkin pelasi vierasjoukkueen riveissä.

– Vuonna 1983 oli suurin osa edellisten vuosien joukkueesta lopettanut, rahat oli tuhlattu ja ulkomaalaiset kaikonneet. Suurin osa pelaajista oli omia junnuja, 3. divisioonasta nostettuja, kuten minäkin, muutama konkari ja pari muualta alasarjoista tullutta vahvistusta. Pelattiin muutamaa pelaajaa lukuun ottamatta ns. oman kylän pojilla, nyt ei ole omia lainkaan, vuoden 1983 KTP:n SM-sarjajoukkueessa pelannut Risto Jääskeläinen kertoo.

Kotkassa osataan arvostaa yrittämistä, ja sitä kautta aina riitti kannustusta KTP:n otteluissa.

– Pelityyli on nykyään ns. ”ahtaajafutis”, jota ei silloin lanseerattu, mutta yritystä silloinkin oli, mutta ei vaan taidot ja kokemus riittänyt. Yleisö ymmärsi tämän ja sieltä ei tullut v***uilua vaan jatkuvaa kannustusta, vaikka pelit menivät surkeasti, Jääskeläinen sanoo.

Kotkaan asennettiin täksi kaudeksi Arto Tolsa Areenalle tekonurmi, ja myös Areenaa ympäröivät hiekkakentät saavat omat tekonurmensa.

– Olosuhteethan olivat Kotkassa vuonna 1983 surkeat, harjoiteltiin Karhuvuoren ulkokentällä, nappisten pohjiin oli ruuvattu ruuvit, jotta pysyttiin pystyssä. Lahdessahan oli silloin halli ja oli juhlaa, kun sinne pääsi talvella muutaman kerran harjoittelemaan, Jääskeläinen kuvailee.

Vielä muutamia vuosia takaperin Kotkasta tuotettiin paljon hyviä pelaajia, nyt on asiat muuttuneet. Kotkalaisten avauksessa ei ollut yhtään kotkalaista pelaajaa.

– KTP:llä ei ole enää nykyään edes A-junioreita. Nykypäivän kotkalaisia junnuja kutsutaan geelitukiksi ja bambisääriksi, Jääskeläinen sanoo.

Arto Tolsa oli perinteisesti KTP:n maalijuhlien keskipiste.­

KTP on perinteikäs seura ja sillä on edessä 90-vuotisjuhla vuonna 2017. Seura perustettiin vuonna 1927, kun Kotkan Riennosta lähteneet pelaajat päättivät perustaa oman seuran. Nimilyhenne KTP alkoi kuitenkin yleistyä vasta 1930-luvulla. Perustamisensa jälkeen seura liittyi Työväen Urheiluliittoon (TUL) ja kuuluu siihen myös tänä päivänä. TUL:n mestaruuskilpailuista KTP ehti saavuttaa 1955 vuoteen mennessä 7 kultaa, 2 hopeaa ja 3 pronssia.

Vuonna 1948 SPL ja TUL alkoivat pelata yhteistä SM-sarjaa. KTP sijoittui tuolloin sarjassa yhdeksänneksi. Suomen mestaruudet KTP voitti vuosina 1951 ja 1952.

KTP:n Suomen cupin voittanut joukkue 1961.­

1998 kauden päätteeksi KTP:n taustaorganisaatioksi perustettiin Kotkan TP oy, joka huolehti edustusjalkapallosta, KTP:n annettua sille liigalisenssinsä. Kaudet 1999-2000 seura käytti Veikkausliigassa virallista nimimuotoa Kotkan TP.

Tuomo Paakkari on kotkalaisen futiksen ikoni.­

Kotkan TP ajautui kuitenkin konkurssiin vuonna 2000. Sen sarjapaikkaa tarjottiin Kotkan kakkosseuralle FC KooTeePeelle, mutta sarjapaikka olisi tarkoittanut Kotkan TP:n velkojen ottamista ja FC KooTeePee päätti itsenäistyä. Konkurssin myötä FC KooTeePeestä tuli Kotkan ykkösjoukkue. Se pelasi Veikkausliigaa kausina 2003-2008.

9. joulukuuta 2013 KTP ja FC KooTeePee päättivät kaikkien kotkalaisten jalkapallon ystävien iloksi yhdistyä. Taustayhtiön nimeksi muodostui FC KTP, mutta joukkueesta puhuttaessa käytetään termiä KTP.

– Onhan tämä ennennäkemätöntä, varsinkin minulle, joka ei nähnyt aidon KTP:n pelaavan 80-luvulla. Kyllä KTP kiinnostaa enemmän kuin vokaalit (FC KooTeePee).

– Hienoa myös palata omalle kentälle. Pelaajille on varmasti aivan eri asia pelata kotkalaisten edessä kuin Anjalankoskella, KTP:n kannattajiin kuuluva Aatu Vierula kertoo.

Arto Tolsa Areena, silloinen Urheilukeskus, vihittiin käyttöön vuonna 1952. Nimi muutettiin Arto Tolsa Areenaksi vuonna 2000. Stadionin nurmi uusittiin tähän kauteen lähdettäessä ja kentälle tuli tekonurmialusta. Tekonurmi saatiin asennettua valmiiksi vasta toukokuussa. Tämän johdosta KTP joutui pelaamaan kaksi ensimmäistä otteluaan Anjalankoskella Saviniemen jalkapallostadionilla.

Edit klo 15.51: Lisätty jutun loppuun tieto stadionin tekonurmialustasta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?