Mikä mies on maaleja villisti takova Vahid Hambo? Lue tulikuuman keskushyökkääjän pelaaja-analyysi - Veikkausliiga - Ilta-Sanomat

Mikä mies on maaleja villisti takova Vahid Hambo?

Interin Vahid Hambo on aloittanut kautensa räjähtävästi.

Julkaistu: 3.5.2015 10:00

Vahid Hambo on yllättänyt kaikki muut paitsi itsensä jalkapallokauden alkumetreillä. Hän lupasi talvella, että takoo vähintään kymmenen liigaosumaa. Nyt näyttää siltä, että hän tekee paljon enemmänkin. Urheilusanomat kertoo, mihin Hambon maalivire perustuu.

HARVA VOI sanoa odottaneensa Interin hyökkääjän Vahid Hambon, 20, nousemista alkukauden sensaatioksi, vaikka hän mätti maaleja tasaisesti koko talven. Hambo itse taisi olla ainoita.

Kehut on syytä antaa myös paljon parjatulle Patrik Håkansille, joka »löysi» Hambon ja toi hänet Interiin.

Vielä helmikuun alussa valmentaja Job Dragtsma sanoi Urheilusanomille, ettei Hambo paikkaa KuPSiin lähtenyttä Irakli Sirbiladzea joukkueen ykköshyökkääjänä. Dragtsman mukaan Hambo ei ollut vielä valmis kantamaan maalintekovastuuta liigajoukkueessa, ja tarkoitus oli hankkia hyökkääjä ulkomailta. Mieli muuttui vajaassa kahdessa kuukaudessa.

Hambo itse sanoi Urheilusanomille kaksi viikkoa Dragtsman lausunnon jälkeen, ettei tyydy mihinkään muuhun kuin ykköshyökkääjän rooliin ja vähintään kymmeneen veikkausliigaosumaan. Kerrankin uholle oli katetta.

 Kerrankin uholle oli katetta.

Hambo on pelannut kaikkiaan tämän vuoden puolella yksitoista ottelua ja osunut niissä 16 kertaa. Hän on tarvinnut maalintekoon keskimäärin 56 peliminuuttia ja jäänyt vain yhdessä kamppailussa nollille. Veikkausliigaosumia on kasassa neljä.

Pieni malttikin lienee paikallaan. Vain yksi pelaaja on rikkonut 20 maalin rajan kymmenen viime veikkausliigakauden aikana. Timo Furuholm iski kaudella 2011 peräti 22 osumaa. Maalikuninkuus on vuoden 2005 jälkeen voitettu yleensä 13–17 osumalla. Se lienee realistinen haarukka myös Hambolle, mikäli hän pysyy terveenä.

VAIKKA OSUMIA on tullut eritasoisissa otteluissa, puhutaan jo sen verran pitkäaikaisesta maalien ryöpystä, että analyysille alkaa olla riittävästi pohjaa. Mistä Hambon maalivire johtuu? Mitä hän tekee oikein?

Ensiksi lienee syytä tarkastella, minkälaisia maaleja Interin 193-senttinen kärkimies iskee. Kaikki neljä liigaosumaa ja kaksi maalia Suomen cupin puolivälierässä HIFK:ta vastaan tulivat hyvin läheltä maalia: 4–10 metrin etäisyydeltä. Hambo on tarvinnut viimeistelyynsä yleensä vain yhden, korkeintaan kaksi kosketusta. Useat tilanteet syntyvät suorista keskityksistä.

Inter oli jo viime kaudella sarjan ylivoimaisesti ahkerin keskittäjä lähettäen pallon laidoilta maalille keskimäärin 16,2 kertaa joka ottelussa. Keskityksiä Inter viljelee tälläkin kaudella ahkerasti. Ne pyritään antamaan mielellään jo hyvissä ajoin, jolloin keskityksen voi lähettää myös matalana puolustuslinjan ja maalivahdin väliin. Pääosan kevään maaleistaan Hambo onkin tehnyt jalalla.

Keskityksiä ei kannata antaa, jos niille ei löydy oikeanlaista päättäjää. Interin tapauksessa vaikuttaa myös se, että Mika Ojala on sarjan paras keskittäjä. Hänen lisäkseen Henri Lehtonen, Joni Aho ja Petros Kanakoudis pystyvät lähettämään vaarallisia palloja Hambon viimeisteltäväksi.

Vahid Hambo ohjasi 2–0-maalin HIFK:n maalivahdin Mika Johanssonin ohi Suomen cupin puolivälierässä viime sunnuntaina.

Hambo liikkuu fiksusti ja melko eleettömästi rangaistusalueella. Hän onnistuu hakeutumaan usein huomaamattomasti puolustajan selän puolelle tyhjiin alueisiin. Hänellä on kyky havainnoida tiloja: lyhyt katse ennen päätöstä juoksusuunnasta riittää. Hambo malttaa myös viivyttää juoksujaan boksiin, jonka jälkeen hän antaa aloitteellaan signaalin keskittäjälle.

HAMBON TÄRKEIN ominaisuus on nopeus. Hän kellotti 30 metrin testissä joukkueensa pohja-ajan 3,85 sekuntia, joka lähentelee jopa pikajuoksutaustaisen Kasper Hämäläisen ja Riku Riskin Turussa aikanaan pinkomia aikoja.

Lähtönopeudella ja oikea-aikaisuudella voi saavuttaa sekuntien kymmenyksen edun puolustajaan, mikä puolestaan tarkoittaa tilan voittamista. Siksi usein näyttää, että Hambo on maalitilanteissa yllättävän vapaana.

Taloudellinen pelitapa, jota joku voi kutsua laiskuudeksi, mahdollistaa räjähtävyyden ratkaisevilla hetkillä. Vaikka Hambon liikkuminen pallottomana vaikuttaa vaillinaiselta, hän riistää yllättävän paljon palloja.

Hyökkääjä käyttää pallottomana sekä pallon kanssa paljon käsiään. Hambo pelaa jatkuvasti rikkeen rajamailla. Hermokontrolli onkin pieni kysymys – varsinkin jos maalivire ehtyy? Toistaiseksi Hambo on Suomen cupin TPS-ottelua lukuun ottamatta pystynyt hillitsemään itsensä. Sopivasti kontrolloituna kuumaverisyys ja jopa ilkeys tilanteissa sopii hyvälle hyökkääjälle.

Hambon peli-identiteetti ei ole kiinni siitä, saako hän palloja jatkuvasti ja pääseekö otteluun sitä kautta mukaan. Häntä ei haittaa vaellella pimennossa, jos se palkitaan hyvällä maalipaikalla.

Viimeistelytilanteissa Hambolla on vain yksi vaihde. Sijoitteluiden sijaan hän laukoo mielellään kovan rintapotkun. Laukaus lähtee nopeasti ja pienellä liikkeellä.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?