"John Terry ylisti meitä suomalaisia koviksi laulumiehiksi" - Veikkausliiga - Ilta-Sanomat

"John Terry ylisti meitä suomalaisia koviksi laulumiehiksi"

Tomi Saarelma lähti maailmalle jo 15-vuotiaana.

Julkaistu: 16.5.2014 12:00

Jalkapalloilija Tomi Saarelma tarttui unelmaansa 16-vuotiaana, kun hän sai sopimustarjouksen Chelsealta. Ura lontoolaisjätin riveissä ei koskaan auennut, mutta kokemuksia riitti. FC Lahden pelaaja sai neuvoja Jose Mourinholta, oli Brendan Rodgersin valmennettavana ja lauloi pukukopissa John Terrylle.

Tomi Saarelma ei unohda José Mourinhon hänelle antamaa ohjetta. Portugalilaisen mukaan jalkapallo ei saa olla ainoa asia maailmassa. Pitää osata nauttia muustakin, jotta nauttii enemmän myös jalkapallosta.

Saarelma on siitä onnellinen jalkapalloilija, että hän on saanut ohjeita Mourinhon ja Brendan Rodgersin tasoisilta valmentajilta. Moni ei ole.

Reippaan B-juniori sai kymmenen vuotta sitten yllättävän puhelun Lontoosta. Chelsea halusi teinipojan testattavaksi. Saarelma ei vieläkään oikein osaa sanoa miten hänet sinne löydettiin, mutta teini ei epäröinyt lähteä.

- Olen pienestä lähtien kannattanut Chelseaa. Tuntui siltä, että se oli tarkoitettu juttu, nyt 25-vuotias FC Lahden pelaaja sanoo.

Viikko meni sen verran hyvin, että Chelseasta tuli toinen kutsu. Ja kolmas. Saarelma kävi pelaamassa akatemiajoukkueen pelejä, kunnes sai lopulta sopimustarjouksen.

16-vuotias keskusteli Englantiin muutosta vanhempiensa kanssa, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Tarjouksesta oli mahdoton kieltäytyä. Kerran elämässä, kuten Saarelma itse sanoo. Hän muutti Lontoon eteläpuolelle Oxshottiin, joka sijaitsee lähellä Cobhamin harjoituskeskusta. Suomalainen asui sijaisperheessä muutaman muun akatemiapelaajan kanssa.

- En voi sanoa sen olleen alussa vaikeaa. Alussa kaikki oli itse asiassa helppoa. Asiat menivät todella hyvin kentällä ja muualla. Aina tulee vähän koti-ikävää, mutta enemmän oli sellainen fiilis, että haluaisin olla täällä aina.

Juniorijoukkuetta valmensi Brendan Rodgers, joka nosti Liverpoolin täksi kaudeksi Valioliigan kakkospaikalle. Se ei hämmästytä hollolalaista. Mourinho nosti lupaavan Rodgersin nopeasti omaan valmennustiimiinsä.

PIENIKOKOINEN laituri huomasi pian, ettei hävinnyt muille ainakaan taidoissa.

- En ollut koskaan aiemmin nähnyt, millainen taso muualla oli. Tajusin nopeasti, miten isoa jalkapallo oikeasti on. Opin myös, mitä huipulle pääsy vaatii sekä sen, onko itsellä niitä ominaisuuksia.

  Ulkomailla tarvitaan enemmän munaa kuin täällä Suomessa.

Ennen kaikkea Saarelma oppi ammattijalkapalloilijan elämää. Jalkapallo oli jokapäiväistä. Sitä tehtiin aamuin illoin, se tunkeutui joka ikiseen soluun.

Jalkapallo on suuressa organisaatiossa myös raakaa. Joka kuukausi saapui uusia yrittäjiä. Periaatteessa Saarelmalle ja muille sopimuspelaajille annetaan kolme neljä vuotta aikaa, mutta arviota tehdään lyhyemmissäkin sykleissä. Kun on selvää, ettei pelaaja koskaan nouse ykkösmiehistöön, häntä ei ole järkeä pitää ringissä enää mukana.

- Ulkomailla tarvitaan enemmän munaa kuin täällä Suomessa, Saarelma sanoo.

Hän sai elää unelmaansa reilut kaksi vuotta. Sen jälkeen keskusteluissa akatemiapäällikön kanssa tultiin tulokseen, ettei kannata jatkaa. Samoin kävi suurimmalle osalle Saarelman joukkuekavereista.

Ainoastaan Ryan Bertrand, Scott Sinclair ja Miroslav Stoch ovat saaneet peliminuutteja Chelsean ykkösmiehistössä. Sinclair on sittemmin myyty muualle kuten PAOK:ssa pelaava Stock. Bertrandia heitellään lainaan seurasta toiseen.

Akatemiapelaajan toiveet ammattilaisurasta ovat usein realismia isommat.

- Se on kivinen ja karu tie. Vaikka on lähellä, on joka tapauksessa kaukana.

Mitä 25-vuotias Tomi Saarelma sanoisi 15-vuotiaalle Saarelmalle, joka on lähdössä maailmalle?

- Olen miettinyt sitä useasti. Saatoin olla liian nuori. Olin henkisesti täysin valmis, mutta en fyysisesti. Ne ovat kuitenkin sellaisia kokemuksia, etten kadu päivääkään. Se aika on vieläkin hienoimpia asioita, mitä elämässäni on tapahtunut.

MUISTOJA ei kukaan voi viedä pois, vaikka toiveet Chelsea-urasta eivät koskaan toteutuneetkaan. Saarelma naureskelee edelleen yhdelle seuran rituaalille, jonka hän läpäisi. Chelseassa uudet pelaajat joutuvat aina laulamaan ja tanssimaan.

- En tiennyt siitä mitään. Yksi päivä harjoituksissa silmämme sidottiin ja meidät laitettiin pikkubussiin. Kun side otettiin pois, olimme pukukopissa. Siinä seisoivat Mourinho, John Terry ja Frank Lampard.

  Saatoin olla liian nuori. Ne ovat kuitenkin sellaisia kokemuksia, etten kadu päivääkään.

Saarelman kääntyessä ympäri hän näki koko Chelsean ykkösjoukkueen. Terry laittoi mankan päälle ja osoitti pelaajaa. Jos laulu- ja tanssiesitys ei miellyttänyt, tulokas sai iskun sandaaleista. Saarelma kuvailee, miten surrealistista on ajatella Terryn hakkaavan tulokasta sandaalilla.

- Tuli vuoroni. En ole koskaan ollut niin hermostunut. Lauloin Usheria. Terry tuli myöhemmin sanomaan, että te suomalaiset olette kovia laulamaan. Rodgers kertoi kuulleensa, miten Terry oli kehunut kovaksi jätkäksi. Ihmettelin, miten hän edes tiesi minun olevan Suomesta. John Terry! Hänhän on koko seuran kuningas, Saarelma taivastelee.

Ulkomaan akatemioihin nuorena lähteneet ja sieltä palanneet pelaajat leimataan helposti – varsinkin jos hän ei sen jälkeen dominoi vaikkapa Veikkausliigaa. Ajatellaan, että superkyvyt on hukattu maailmalla. Leima ei enää hetkauta Saarelmaa, vaikka joskus se vähän häiritsi.

- Kukaan ei kysy, pelaisinko edes Veikkausliigaa, jos en olisi mennyt sinne, hän huomauttaa.

- Ei akatemiavuosista haittaakaan ollut. Vaikea sanoa, missä olisin futaajana, jos en olisi mennyt Chelseaan. Voi olla, ettei minusta olisi tullut jalkapalloilijaa ollenkaan.   SAARELMA vierailee yhä Cobhamissa, jonne Chelsean entisiä pelaajia kutsutaan säännöllisesti. Hän törmää siellä välillä entisiin pelikavereihinsa, jotka työskentelevät nyt "Bluesin" organisaatiossa. Seura yrittää pitää huolta niistäkin, joista se ei onnistu kasvattamaan pelaajia.

Akatemia-ajoilta tarttui myös kontakteja. Saarelma siirtyi Chelseasta Veikkausliigaan FC KooTeePeehen, mistä ura jatkui Saksan alasarjaan, Viroon ja Sveitsiin. Sveitsiä hänelle suositteli entinen kämppäkaveri Chelseasta.

Mikä on ollut hänen uransa parasta aikaa?

- Avauskausi Levadiassa Virossa. Siitä vuodesta nautin jalkapalloilijana eniten. Myös aika Chelseassa oli erityistä, koska en ikinä realistisesti uskonut, että pääsisin sellaiseen paikkaan.

Saarelmalla on ollut nyt vaikeuksia mahtua kentälle FC Lahden miehistössä, mutta hänelle on tärkeää, että saa tehdä joka päivä sitä, mistä eniten nauttii.

- Olen edelleen hulluna jalkapalloon. Totta kai se oli nuorena erilaista, paljon tavoitteellisempaa. Ajattelin olevani siellä tai tuolla kolmen vuoden kuluttua. Nyt mennään päivä kerrallaan.

Saarelma haluaa yhä kehittyä ja panostaa kaikkensa lajiin, vaikka ura ei totellut kaikkia teini-iän unelmia.

Hän puhuu jalkapallon merkityksestä elämässä ja sanoo, että on valtava ero elää jalkapallosta tai pelkästään tykätä siitä. Mourinhon ohjetta on ilmiselvästi ollut välillä vaikea noudattaa.

Urheilusanomat 20/2014

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?