Kommentti: Leicesterin menestys ei ole silmänlumetta – Valioliigan yllättäjäryhmä liitää mestaruuskauden pistetahdissa

Julkaistu:

Kommentti
Brendan Rodgers on palauttanut hurmion Leicesteriin. Ennen kautta uumoiltiin paikkaa kuuden sakissa – nyt murtautuminen kärkinelikkoon on täyttä realismia, kirjoittaa IS:n valioliigakirjeenvaihtaja Lari Seppinen King Power -stadionilta.
Leicesterin hurmiomainen syksy jatkui lauantai-iltana sateisella King Power -stadionilla, kun se möyhensi vakuuttavalla esityksellä Arsenalin 2–0.

Leicester on syksyn vakuuttavin joukkue. Kettulauma on hävinnyt vain kahdesti, vieraissa Liverpoolille ja Manchester Unitedille, ja kärkkyy kakkossijaa tasaväkisesti Manchester Cityn ja Chelsean rinnalla.

Ilo on palannut parin vaisun vuoden jälkeen Leicesteriin. Onni huokuu tunnelmallisella areenalla, jossa tiivis yhteisö osaa ottaa ilon irti menestyksen hetkellä.
Leicester on etsinyt itseään kauden 2015–16 sensaatiomestaruuden jälkeen. Seurassa tehtiin kesällä oikeita peliliikkeitä ja häivytettiin ihmesesongin muistoja. Danny Simpson ja Shinji Okazaki, joilla ei ollut enää kentällä mitään annettavaa, päästettiin vihdoin menemään.

Mestaruuskauden rungosta ovat mukana enää maalitykki Jamie Vardy, ykkösvahti Kasper Schmeichel, luottolaituri Marc Albrighton ja kolmostopparin rooliin tyytynyt ikoninen kapteeni Wes Morgan. Heillä kaikilla on vielä pelillisesti ja henkisesti annettavaa joukkueelle.


Manageri Brendan Rodgers on hiljentänyt Claudio Ranierin haamun. Aiemmat Ranierin seuraajavalmentajat ovat olleet hankalassa paikassa, kun kaikkea tekemistä on verrattu ällistyttävään mestaruuskauteen, jollainen voi tapahtua Leicesterin kokoluokan seuralle kerran vuosisadassa.

Nyt joukkue napsii pisteitä mestaruuskauden tahtiin. Syksyllä 2015 Leicesterillä oli 12 kierroksen jälkeen 25 pistettä, nyt 26.

Yhtäläisyydet loppuvat siihen. Ranieri repi aikanaan tehot irti varsin suoraviivaisella pelitavalla, jolle tiukka puolustuskuri sekä Vardyn ja Riyad Mahrezin maaginen yhteistyö rakensivat menestyspohjan.

Rodgers luottaa päinvastaisiin hyveisiin – pallonhallintaan ja monipuoliseen hyökkäyspeliin, jossa ääritaitava keskikenttä, vauhdikkaat laiturit ja räjähtävästi maalipaikkoihin pyrähtävä Vardy hurmaavat intohimoista yleisöä. James Maddison ja Youri Tielemans tarjoavat keskiakselilla sellaista pallollista taitoa, mitä jopa moni isompi seura voi katsoa kadehtien.


Mestaruudesta on turha puhua. Kun Leicester voitti tittelin, se keräsi 81 pistettä. Tuolloin jokainen suurseura kyykkäsi pahasti. Kahdella viime kaudella Manchester City on yltänyt ensin 100 ja sitten 98 pisteeseen. Viime kaudella Liverpool oli sarjakakkonen huimalla 97 pisteellä.

Neljän joukko on realismia. Toki Leicesterin kokoluokan seuralla täytyy kaiken osua viimeisen päälle nappiin – ja useamman suurista kyykätä samaan aikaan.

Siksi Leicesterissä otetaan erityisen kiitollisena vastaan Arsenalin, Manchester Unitedin ja Tottenhamin toheloinnit. Leicester on käyttämässä saumansa, toisin kuin esimerkiksi Everton ja Wolverhampton, joita niin ikään ounasteltiin kuuden suuren lasikaton rikkojiksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt