Antti Niemen ANAlyysi: Suuria voittoja - Valioliiga - Ilta-Sanomat

ANAlyysi: Suuria voittoja

Suurista voitoista puhutaan yleensä kärkikamppailujen yhteydessä, mutta tosiasiassa ne kaikkein suurimmat voitot saavutetaan ihan toisessa päässä sarjataulukkoa, kirjoittaa Antti Niemi.

28.11.2010 20:25

Tänä viikonloppuna kirjattiin kaksi suurta voittoa: West Hamille ja Wolverhamptonille. Viikko sitten oli tällä palstalla puhetta managereista ja ennen kaikkea potku-uhan alla elävistä managereista. Hammersin Avram Grant ja Wolvesin Mick McCarthy ovat vedonvälittäjien listoilla napsineet aika pieniä kertoimia tässä kisassa viime viikkoina, mutta kumpikin hilasi omaa kerrointaan ainakin hetkellisesti ylöspäin voittojen myötä.

West Hamin kotiottelua Wigania vastaan mainostettiin jo ennakkoon ”Save Our Season” –otteluna. Kauttaan joukkue ei taatusti voitolla pelastanut, mutta 3-1-voitto oli parasta mahdollista lääkettä alkukauden konttaamisesta kipeytyneisiin polviin. Helpotuksen ilme Grantin kasvoilla kertoi paljon.

Jos oli Grant helpottunut, niin McCarthy saattoi joutua käymään napsimassa muutamankin erivärisen pillerin lauantain ottelun aikana ja sen jälkeen. Vaikkei manageria ajateltaisikaan, niin joukkueen kauden jatkon kannalta näytti jo erittäin synkältä, kun Sunderland nousi takaa ohi ja peliaikaa oli enää reilu kymmenminuuttinen jäljellä. Tasoitus ja Sylvan Ebanks-Blaken viime minuuttien voittomaali saivat Molineuxilla monen muunkin kuin McCarthyn hamuamaan rauhoittavia. Iso voitto Wolvesille, mutta tappio olisi ollut vielä suurempi katastrofi.

Aika näyttää kääntyykö kaksikon kurssi pysyvämminkin, ihan yhden ottelun perusteella en olisi valmis siitä lyömään vetoa, kummankaan kohdalla. Matkaa putoamisviivan paremmalle puolelle on nyt kuitenkin enää kolme pistettä ja lisäuskoa kumpikin joukkue taatusti sai.

Vastaavia isoja voittoja ei millään voi kärkikahinoissa ottaa, vaikka Manchester United sellaisen kirjaimellisesti ottikin murjomalla Blackburnin maan rakoon. Arsenalin vierasvoitto Aston Villasta oli myös ehdottomasti positiivinen saavutus. Ehkä enemmän hymynkaretta Sir Alex Fergusonin ja Arsene Wengerin suupieliin toi kuitenkin tieto sekä Chelsean että Manchester Cityn jäämisestä tasapeliin. Kahdella italialaisluotsilla alkaa nyt painetta olla taas harteilla vähintäänkin tarpeeksi ja kovin moneen kompurointiin ei enää ole varaa juuri paineen takia. Sir Alex ja Wenger hengittävät tällä erää huomattavasti helpottuneemmin, tosin molemmat ovat sementoineet itselleen sellaisen aseman seuroissaan, että tarvitaan aikamoisia ihmeitä ennen kirveen heilumista. Tämä on myös ehdoton vahvuus kummallekin joukkueelle.

Ja viikonlopun päätteeksi Tottenham ilmoittautui vielä tiukasti haastamaan kärkikvartettia kaatamalla Liverpoolin niukasti. Iso voitto sekin tavallaan ja ennen kaikkea osoitus siitä, että Spurs ei enää leiju eurovoittojen myötä.

Jalkapallosta puhutaan maalintekopelinä ja suuri yleisö haluaa nähdä nimenomaan maaleja. Nyt niitä saatiin. Nimittäin ensi kertaa koko Valioliigan historian aikana yksikään joukkue ei ottelukierroksella jäänyt maaleitta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?