Vaalit 2015

Soinin pahin murhe ei ole Kankaanniemi – tiesivätkö äänestäjät tästä?

Julkaistu:

Niin perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström viimeksi eilen vakuuttivat. Ps:n voimakaksikon mielestä riittää, että Kankaanniemi antoi lyhyen lausunnon Keskisuomalaiseen, sai potkut hallitusneuvotteluista, otti määräämättömäksi ajaksi sairauslomaa ja istuu tänään kolmatta päivää perunakellarissa.

Soini ja Lindström ovat väärässä. Tapaus Kankaanniemi on kaikkea muuta kuin loppuunkäsitelty. Soini ja Lindström saavat vastata ikäviin kysymyksiin niin kauan kuin Kankaanniemi piileskelee julkisuudelta.

Tapaus tuo mieleen ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok) tekstiviestikohun keväällä 2008. Sitä kesti kolme ja puoli viikkoa. Kanerva-kohu päättyi vasta, kun kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen oli valmis puhaltamaan pelin aidosti poikki ja antamaan ulkoministerilleen potkut.


Kankaanniemi sai jo potkut, kyllä, mutta Kanervan tapaus osoittaa, että mikään kohu ei ole ohi ennen kuin se on asiallisesti päätetty. Kankaanniemen tapauksessa kohun asiallinen päättäminen tarkoittaa rohkeutta astua julkisuuteen, nöyrtyä, kertoa ja pyytää anteeksi.

Siinä Soinilla on oma vastuunsa. Kankaanniemi on Soinin luottomies. Voi olla, että hän on sitä vieläkin. Emme tiedä, koska Soini ei ole suostunut avaamaan asiaa. Emme tiedä sitäkään, oliko Soinilla vihiä Kankaanniemen taipumuksesta seksuaaliseen häirintään. Soini ei ole suostunut vastaamaan kysymykseen, vaikka asiaa on häneltä suoraan kysytty.

Tapaus rasittaa koko puoluetta. Perussuomalaisilla on takana hyvin sujuneet vaalit ja hallitusneuvottelut. Miksi ihmeessä puolue rämettää julkikuvaansa harjoittamalla kriisiviestintää, jossa se toistaa kriisiviestinnän alkeellisimmat virheet eli ei kerro kaikkea heti?

Leikkaukset tuottavat suurta päänvaivaa

Kankaanniemi ei ole Soinin ja perussuomalaisten murheista pahin. Hallitusmuodostaja Juha Sipilä kertoi maanantaina, että tuleva hallitus on tekemässä karkeasti arvioiden neljän miljardin euron edestä suoria säästöjä eli leikkauksia.

Soini myönsi eilen, että vaikeaa on. Se ei ole ihme. Perussuomalaiset vaati vaalien alla, että uuden hallituksen on heti kauden alussa päätettävä noin 2–3 miljardin lisäsopeutuksesta velkaantumisen taittamiseksi. Ps:n mukaan leikkaukset pitäisi tehdä 2017-19, jottei talouskasvu vaarannu.


Ps:n vaaliohjelman päälle on siis tulossa 1–2 miljardin euron leikkaukset. Oikeasti luku on paljon enemmän. On nimittäin ilmeistä, että perussuomalaiset ei aidosti sitoutunut edes julistamaansa 2–3 miljardiin.

Puolue kyllä esitti vaaliohjelmassaan lisäsopeutuksen katteeksi konkreettisia säästöehdotuksia parin miljardin euron edestä. Ps:n esittämissä leikkauksissa on kuitenkin se ongelma, että suuri osa niistä oli hyvin epätodennäköisiä. On esimerkiksi vaikea kuvitella, että Suomen EU-nettomaksun pudottaminen sadoilla miljoonilla toteutuu tuosta vain tai että kehitysavusta leikataan 500 miljoonaan euroa.

Kun päälle lisätään se, että perussuomalaiset ajoi vaaliohjelmassaan suuria ja erittäin epärealistisia verohuojennuksia, kuten luopumista 800 miljoonan euron autoverosta, heidän aito sopeutuksensa lähenteli nollaa.

Perussuomalaiset todennäköisesti tiesivät sen itsekin, mutta tiesivätkö äänestäjät? Tuskin. Niin tai näin, nyt käsillä on totuuden hetki.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt