Suomessa alkaa historiallinen susijahti – nyt voidaan kaataa kerralla kokonainen lauma

Suomen riistakeskus on myöntänyt luvan 18 suden kaatamiselle. Ympäristöjärjestöt pitävät suden kannanhoidollista metsästystä EU-lainsäädännön vastaisena.

Kolme vuoden ikäistä sutta ja vaaleaturkkinen lauman johtajasusi Kuhmon rajavyöhykkeellä toukokuussa 2020. Suomen riistakeskus myönsi kahdeksan suden kaatoluvan Kuhmon Saunajärven reviirille joulukuussa.

26.1. 8:10

Suden kannanhoidollinen metsästys alkaa Suomessa ensi tiistaina 1. helmikuuta.

Suomen riistakeskus on myöntänyt kaikkiaan neljä poikkeuslupaa, joilla voidaan metsästää 18 sutta helmikuun 15 ensimmäisen vuorokauden aikana.

Poikkeusluvat liittyvät maa- ja metsätalousministeriön joulukuussa vahvistamaan asetukseen, jonka mukaan metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin.

Myönnetyillä luvilla voidaan metsästää Kuhmossa Saunajärven reviirillä kahdeksan sutta, Liminka-Lumijoen alueen Revonlahden susipari, Kauhajoki-Karvian alueelta Lauhanvuoren laumasta viisi sutta sekä Someron, Nummi-Pusulan ja Tammelan alueelta Somerniemen laumasta kolme sutta.

Ministeriön päätös on aiheuttanut kiivasta keskustelua susien kaatamisen puolesta ja sitä vastaan.

Parkanon-Karvian riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Kallio kertoo, että susien kaataminen alkaa heti ensi viikolla, jos olosuhteet ovat suotuisat.

Viiden suden muodostama Lauhavuoren lauma ulottuu Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Satakunnan väliselle alueelle, ja sen kaikki yksilöt on tarkoitus kaataa.

Aiemmin kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin Suomessa vuosina 2015–2016. Tällä kertaa lupien myöntämisessä meneteltiin niin, että yksittäisellä luvalla on mahdollista metsästää kokonainen lauma, sillä Suomen riistakeskuksen mukaan yhden tai suden poistaminen laumasta saattaisi vaikuttaa haitallisesti laumasta jäljelle jääneiden yksilöiden käyttäytymiseen.

Kallion mukaan kaatolupaa haettiin monesta syystä. Sudet ovat muodostuneet alueen asukkaille ongelmaksi toistuvilla pihakäynneillään.

– Ne tulevat ihan päivälläkin pihoihin. Jokainen tietää, että jos on alakouluikäisiä lapsia lähtemässä kouluun, ja sudetkin pyörivät pihassa, niin ei se oikein mukavalta tunnu, Kallio sanoo.

Lisäksi alueella on käynnissä metsänpeuran palautusistutus.

– Reviiri vaarantaa tietysti senkin hankkeen. Kantapari on myös sisaruksia keskenään. Ne ovat niin läheistä sukua toisilleen, että se ei välttämättä ole kannankehitykselle hyvä, Kallio sanoo.

Sudenkaatoluvat on otettu Kallion mukaan alueella vastaan tyytyväisenä. Keskustelu on ollut vähäistä, eikä soraääniä ole juuri kuulunut.

Kallio sanoo ymmärtävänsä myös vastakkaisia näkemyksiä, mutta toivoo, että kaatolupia vastustavat tahot olisivat valmiita kompromisseihin.

– Jos säännönmukaisesti vastustetaan kaikkea, niin eihän se ole kovin rakentavaa. Näitä keskusteluja ja neuvotteluja tietysti käydään jatkuvasti, mutta sellaista yhteistä säveltä ei vielä ole löytynyt.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan Suomessa oli vuoden 2021 maaliskuussa 279−321 sutta. Arvion mukaan susikanta oli suurempi kuin kertaakaan aiemmin vuosina 1996–2021.

Suomessa susi on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi, ja se on rauhoitettu poronhoitoalueen eteläpuolella. Euroopan unionin luontodirektiivin mukaan susi on tiukasti suojeltu laji, jonka tappaminen luonnossa on kielletty. Tiukasta suojelusta voidaan kuitenkin poiketa tietyin ehdoin.

Ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet ministeriön päätöstä suden kannanhoidollisesta metsästyksestä etenkin siksi, että Luke ei ole vielä saanut valmiiksi suden suotuisan suojelun tason arviointia.

Joulukuussa WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto kantelivat ministeriön päätöksestä Euroopan komissiolle, sillä he katsovat suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimisen olevan tämänhetkisessä tilanteessa EU-lainsäädännön vastaista.

Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) liittohallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä pitää päätöstä ”ministerin välistävetona”. Järjestö on viime vuosina ollut mukana useissa työryhmissä, joissa susitilannetta soviteltiin eri tahojen välillä.

– Tämä on tosi ruma tilanne. Meillä oli luotto, että niihin toimenpiteisiin, joita siellä sovittiin, sitoudutaan, Hölttä sanoo.

Järjestöt toivovat asennemuutosta ja tasapuolisuutta päätöksentekoon suden elämästä. Vahinkoja voitaisiin ehkäistä muun muassa petoaitojen, laumanvartijakoirien tai erilaisten karkotteiden avulla.

– Toivomme, että suden kanssa pystyttäisiin elämään rinnakkain ja rauhanomaisesti sen sijaan, että keskitytään näihin tappolupiin, järjestöpäällikkö Sami Säynevirta Luonto-Liitosta sanoo.

Säynevirta huomauttaa, että sudella on rooli myös huippupetona, joka pitää kurissa muita eläinkantoja.

Todellinen ongelma susien suhteen liittyy hänen mukaansa salametsästykseen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa tuli tiistaina julki kaksi laitonta sudenmetsästystä, joita poliisi tutkii parhaillaan.

Lue lisää: Poliisi epäilee: Susi kaadettiin laittomasti Ilomantsissa, toisen metsästys ehdittiin keskeyttää

Tappamisen pitäisi Säynevirran mukaan olla aina viimeinen keino.

– Kaikkea muuta pitää ensin yrittää. Ei voi olla vaihtoehtona, että otetaan oikeus omiin käsiin, Säynevirta toteaa.

– Häirikköyksilöt ovat asia erikseen. Jos näyttää siltä, että sudella ei ole kaikki kunnossa ja se käyttäytyy epälajityypillisesti, sellaiset yksilöt on aina voinut meidän puolesta luonnosta poistaa, Hölttä sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?