Koronavirus: Vieraskielisten rokotekattavuus yhä matala - Uutiset - Ilta-Sanomat

Vieraskielisten rokotekattavuus yhä matala – yli 12-vuotiaista vain 52 prosenttia tupla­rokotettuja

Halukkaita ensimmäisen ja toisen rokotteen ottajia löytyy Suomesta yhä, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

26.11. 7:05

Vieraskielisten rokotekattavuus on noussut kesästä 41 prosenttiyksikköä, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen johtava asiantuntija Mia Kontio.

Heinäkuussa kaksi rokotetta oli saanut 11 prosenttia muita kuin virallisia kieliä eli suomea, ruotsia tai saamea puhuvista yli 12-vuotiaista. Marraskuussa rokotekattavuus oli 52 prosenttia.

– Prosenttiyksiköllisesti nousu on täsmälleen sama kaikissa eri kieliryhmissä, Mia Kontio sanoo.

– Voisi ajatella, että vieraskieliset ovat alkaneet ottaa rokotteita huomattavasti myöhemmin kuin Suomen virallisia kieliä puhuvat, ja nyt edistytty on kuitenkin samassa tahdissa.

Vieraskielisten muita alhaisemmasta rokotekattavuudesta on uutisoitu aikaisemminkin, ja THL:n arvion mukaan selittäviä syitä on ollut useita.

Huoli rokotteen turvallisuudesta, vaikeus saada luotettavaa tietoa, epäluottamus viranomaisiin ja vaikeudet varata rokoteaikaa ovat voineet vaikuttaa asiaan.

Myös vieraskielisen väestön muuta väestöä nuorempi keski-ikä on ajateltu yhdeksi selittäväksi tekijäksi.

Mia Kontion mukaan toimenpiteet rokotekattavuuden nostamiseksi jatkuvat yhä.

Eri kieliryhmien edustajiin on oltu yhteydessä, yhteisöissä on käyty ja materiaalia on tehty eri kielillä. Kontio uskoo, että rokotekattavuus nousee vielä.

Koko 12 vuotta täyttäneen väestön rokotekattavuus on valtaosassa Suomen sairaanhoitopiirejä yli 80 prosenttia. Korkeimmillaan rokotekattavuus on Etelä-Karjalassa, jossa se on 85 prosenttia.

Mia Kontion mukaan rokotekattavuus nousee yhä, vaikka hitaasti.

– Kyllä ykkös- ja kakkosrokotteitakin otetaan, vaikka vähissä määrin. Se kertoo sen, että jotkut, jotka ovat päätöstään siirtäneet, muuttavat nyt kantaansa ja ottavat rokotteita, Kontio sanoo.

Käytössä on edelleen esimerkiksi somekampanjoita, joilla tavoitellaan nuorisoa ja joillakin alueilla liikkuu yhä myös rokotebusseja. Resurssit eivät kuitenkaan kaikissa kunnissa riitä rokottamattomien houkutteluun.

– Työvoimaa täytyy myöskin suunnata muualle, meidän täytyy antaa kolmansia rokotuksia ja influenssarokotekausi on menossa.

THL:n rokoterekisterin tiedot eivät ole tällä hetkellä päivittyneet kunnolla useiden samanaikaisten tiedonsiirron ongelmien takia.

Ongelmia on ollut etenkin Helsingissä, Vantaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Uudenmaan soten alueella.

Ensimmäisen ja toisen annoksen rokotekattavuuden kohdalla asialla ei ole suurta merkitystä, mutta kolmannen annoksen kohdalla kyllä.

Kolmannen rokotteen on saanut tämänhetkisten tietojen mukaan 22 prosenttia 80 vuotta täyttäneistä.

Ongelmien pitäisi Mia Kontion mukaan ratketa viimeistään ensi viikon alkupuolella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?