Koronatilanne ja kolmas rokote: Riski saada tartunta korkein epidemian aikana - Uutiset - Ilta-Sanomat

Korona­tartunnat räjähtivät uuteen ennätykseen – tällä ikäryhmällä riski joutua sairaalaan korostuu

Kokonaan rokottamattomilla on 33-kertainen riski joutua tehohoitoon rokotettuihin verrattuna. Viranomaiset selvittävät silti parhaillaan, pitäisikö kolmannen rokotteen antamista aikaistaa.

19.11. 6:05

Korkein riski joutua sairaalaan koronaviruksen vuoksi on rokottamattomilla 70–79-vuotiailla, vaikka nuorilla ja työikäisillä tartuntojen ilmaantuvuus on suurempi.

Rokotesuojan hiipuminen kuukausien kuluessa etenkin ikääntyvillä on asiantuntijoiden mukaan tosiasia, ja siksi riskiryhmien ja yli 60-vuotiaiden kolmas rokotekierros on alkanut.

Suomen koronatartuntatilanne on ryöpsähtänyt viime viikolla pahimmaksi koko epidemian aikana. Rokotesuojan mahdollista hiipumista enemmän asiantuntijoita huolettaa rokottamattomien ihmisten riski saada vakava tauti.

– Kaikkein tärkeintä olisi nyt ottaa ensimmäinen rokoteannos, ja sitten vielä toinen. Näiden ykkös- ja kakkosrokotteiden antamisvauhti on nyt hidastunut todella paljon, johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä totesi torstaina viikoittaisessa THL:n ja STM:n koronatilannekatsauksessa.

Kokonaan rokottamattomia on 14 prosenttia väestöstä, mutta heidän osuutensa sairaalahoitoon joutuneista on noin 70 prosenttia.

Mia Kontion mukaan kaksi rokoteannosta ehkäisee vakavaa tautimuotoa tehokkaasti, vaikka tartuntoja ne eivät täysin pysäyttäisikään.

Rokottamattomilla on THL:n mukaan 19-kertainen riski joutua osastohoitoon ja 33-kertainen riski joutua teho-osastolle.

Riski sairaalahoitoon joutumiseen alkaa THL:n projektipäällikön Anna Kantzin mukaan kasvaa jo työikäisillä.

– Mitä vanhempi ikäluokka, sitä suurempi riski on, hän totesi.

70–79 -vuotiaiden ikäryhmässä kokonaan rokottamattomista on tilastojen mukaan joutunut kahden viikon aikana sairaalaan 80 sataatuhatta kohden.

Elokuun alusta tähän päivään tarkasteltuna 70–79-vuotiaiden rokottamattomien joutuminen erikoissairaanhoidon vuodeosastolle on moninkertaistunut. Lievää kasvua on tapahtunut myös niiden joukossa, jotka ovat saaneet yhden tai kaksi rokoteannosta.

Kaksi rokotusta saaneilla tämä ilmaantuvuusluku on reilusti alle kymmenen.

– Kun iäkkäämpi henkilö saa koronataudin, vaikka se ei olisikaan kovin vakava, toimintakyky voi heiketä niin, että omassa kodissa tai asumisympäristössä ei enää pärjää, sanoi johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä.

Kahdesti rokotettujakin on silti sairaalahoidossa.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus kertoi viime viikolla, että lähes puolet, 16 henkilöä, koronaviruksen takia sairaalahoitoon joutuneista oli kahdesti rokotettuja.

Tällä viikolla prosenttiosuus laski noin kolmannekseen ja 13 henkilöön. Luvussa eivät ole mukana Raaseporin sairaalaepidemiassa sairastuneet.

Asiantuntijoiden mukaan on ollut odotettavissa, että kun rokotettujen määrä kasvaa, kasvaa myös sairaalahoitoon joutuvien määrä.

Kahdesti rokotetuissa vakavasti sairastuneissa on etenkin perussairauksista kärsiviä ja ikääntyneitä henkilöitä, joiden immuunipuolustus on heikentynyt.

– Tässä syy, miksi näissä ryhmissä tehdään nyt täydennysrokotuksia, Voipio-Pulkki sanoo.

Kolmas rokotuskierros on siis käynnissä, mutta vasta kolme prosenttia suomalaisista yli 12-vuotiasta on saanut kolmannen rokoteannoksen.

Rokotettujen joukossa on muun muassa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä sekä hoivakotien asukkaita ja riskiryhmiin kuuluvia.

Kolmannen rokotteen voi saada, kun edellisestä rokotteesta on kulunut puoli vuotta, eli harva perusterve yli 60-vuotias on vielä saanut kolmatta rokotetta.

STM:n Liisa-Maria Voipio-Pulkin mukaan kolmannen rokotteen mahdollista aikaistamista selvitetään STM:ssä aktiivisesti.

Kyse on kuitenkin tasapainoilusta ja toistaiseksi puuttuvasta tiedosta siitä, mikä olisi optimaalinen rokoteväli, jotta suojasta tulisi mahdollisimman vahva.

– Yleisesti rokotteissa on aina parempi, mitä pidempi väli rokoteannoksen ja tehosteen välillä on. Näin saadaan yleensä parempi pitkäaikainen suoja, Mia Kontio sanoo.

– Kyllä kakkosannosten teho hiipuu ajan kuluessa infektiota vastaan, mutta se on erittäin hyvä varsinkin nuoressa, terveemmässä väestössä vakavaa tautia vastaan.

Koronatartuntojen määrä nousi viime viikolla uuteen ennätykseen. Uusia tartuntoja todettiin 5 900, mikä oli 700 enemmän kuin edellisellä viikolla.

Tällä hetkellä riski saada tauti on korkein koko epidemian aikana, Anna Kantz sanoi.

Viranomaiset perustavat arvionsa paitsi positiivisiin testituloksiin, myös jätevesitutkimuksiin.

– Meillä on nyt virusta väestössä todella paljon, ja jos suojaamattomana liikkuu, riski saada tartunta on huomattavan suuri, Voipio-Pulkki sanoi.

Tehohoitoa vaativia potilaita on viimeksi kuluneen viikon aikana siirretty sairaalasta toiseen, kun kuormitus on paikoin noussut liian suureksi.

Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä totesi, että Suomen tehohoito kestää silti vielä.

– Suomessa pystyttäisiin hetkellisesti hoitamaan ilman olennaista häiriötä muulle toiminnalle jopa 50 tehohoitopotilasta. Me olemme olleet tässä 30–35 potilaan pinnassa aika pitkään, Voipio-Pulkki sanoi.

Voipio-Pulkki uskoi, että kuormitusta tasataan potilassiirroilla myös lähitulevaisuudessa.

Koronatilanne lukuina

Viime viikolla todettiin ennätysmäärä koronatartuntoja, 5 900 tapausta. Nousua viime viikosta oli 700 tapausta.

Lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä on 80 prosentin rokotekattavuus ja muissa tavoite on yhden tai kahden prosenttiyksikön päässä.

Rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä on yhä 671 000. Kolmansia rokoteannoksia on annettu 145 000 annosta.

Koronavirustestejä tehtiin viime viikolla 23 prosenttia enemmän kuin edellisellä, mutta positiivisten testitulosten määrä pysyi silti suhteellisen korkealla, 6,2 prosentissa.

Koronaviruksen ilmaantuvuus rokottamattomilla oli viime viikolla 827 sataa tuhatta asukasta kohden, vähintään kaksi rokoteannosta saaneilla 136.

Sairaaloiden vuodeosastoilla oli viime viikolla hoidossa 110 potilasta ja tehohoidossa 37 potilasta.

Koko epidemian aikana koronavirukseen oli kuollut keskiviikkon mennessä 1 236 suomalaista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?