Ilta-Sanomien saamien tietojen mukaan STM:n valmistelema uusi testausstrategia on hyväksytty maanantaina, ja sen mukaan kahden koronarokotteen saaneiden henkilöiden testaamisesta luovutaan jatkossa osin. Taustalla on tavoite vapauttaa testauskapasiteettia ja sairaanhoidon henkilöstöresursseja muiden sairauksien diagnosoimiseen ja hoitamiseen.
Tulevaisuudessa lievästi oireileville perusterveille ihmisille, jotka eivät kuulu erikseen määriteltyihin ryhmiin ja joilla on täysi rokotussuoja, ei suositella hakeutumista testeihin. Uudet suositukset koskevat myös niitä, jotka ovat sairastaneet koronavirustaudin yli kuusi kuukautta sitten ja saaneet sen jälkeen ensimmäisen rokoteannoksen.
Jatkossakin kuitenkin kaikilla, joilla on koronaviruksen oireita tai epäily tartunnasta, on edelleen mahdollisuus hakeutua testiin.
Kahdesti rokotetuista testataan jatkossakin matalalla kynnyksellä muun muassa sosiaali- ja terveysalan työntekijät, kaikki koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvat henkilöt ja kaikki sairaalahoitoon tai päivystykseen saapuvat potilaat.
Testaamisesta luopuminen edellyttää riittävää väestön rokotussuojaa ja hyvää alueellista epidemiatilannetta. Pääministeri Sanna Marin (sd) on useassa yhteydessä viitannut 80 prosentin rokotuskattavuuteen 12 vuotta täyttäneellä väestöllä merkittävänä rajana.
Maanantaina ensimmäisen rokotusannoksen saaneita oli 82,8 prosenttia ja toisen annoksen saaneita 64,1 prosenttia 12 vuotta täyttäneestä väestöstä.
Strategia säilyttää mahdollisuuden myös tilapäisiin poikkeuksiin. Ohjeistuksesta voidaan poiketa alueellisesti tartuntatautilääkärin päätöksellä, jos epidemiatilanne sitä vaatii.
IS kysyi saamiensa tietojen pohjalta näkemyksiä asiantuntijalta. Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broasin mukaan uusi strategia kuulostaa erinomaiselta. Broas kertoo, että hän on tiennyt strategian valmistelusta, ja sitä on laadittu laajassa yhteistyössä ja valmisteltu huolella.
– On hyvä, että on huomioitu myös oikeudellinen näkökulma, eli yksilön oikeusturva hakeutua testeihin. Tällä STM:n strategiasuosituksella voitaisiin myös jatkossa yhdenmukaistaa valtakunnallista testaus- ja jäljityskäytäntöä, Broas sanoo.
Uudessa strategiassa antigeenitestejä eli niin kutsuttuja pikatestejä suositellaan käytettäväksi laajemmin PCR-testien rinnalla. Myös kotitestien käyttöön otetaan kantaa, ja niiden hyödyntämistä matalan riskin ja lievästi oireilevien tartuntojen tunnistamisessa suositellaan. Kotitestin positiivinen tulos on kuitenkin varmistettava PCR-testillä, eikä kotitestien tuloksia voida käyttää hoito-, eristys-, tai karanteenipäätöksien perusteena.
Antigeenitestit ovat olleet tähän saakka pääasiallisesti käytössä vain Lapin sairaanhoitopiirissä, jossa välimatkat ovat pitkiä ja laboratorionäytteiden kuljettaminen veisi huomattavasti aikaa ja rahaa.
– Olemme olleet tiennäyttäjä myöskin muille tässä. Teemme vain ja ainoastaan antigeenitestejä. Se on nopeuttanut meidän epidemian torjuntaa. Olemme saaneet positiiviset nopeammin kiinni, tavoittaa altistuneet nopeammin ja sitä kautta nopeammin katkaista tartuntaketjut, Broas sanoo.
Broasin mukaan on myös tärkeää, että mahdollisuus reagoida epidemiatilanteeseen paikallisesti tartuntatautilääkärin päätöksellä säilyy. Samanlaista jatkuvaa arviointia tehdään koko ajan.
Jos epidemiatilanne pahenee jollakin alueella merkittävästi, ja sairaaloiden vuode- ja teho-osastot kuormittuvat, on Broasin mukaan myös testaus- ja jäljitystoimintaa pystyttävä muuttamaan tilanteen huonontumisen estämiseksi. Tällaisen tilanteen voisi aiheuttaa esimerkiksi uusi virusmuunnos.
IS:n tietojen mukaan STM on tiedottamassa uudesta kansallisesta testaus- ja jäljitysstrategiasta lähiaikoina.