Tapio Sadeojan kolumni: Miksi sosiaali- ja terveysministeriötä riivaa yksi pakkomielle? - Uutiset - Ilta-Sanomat

Tapio Sadeojan kolumni: Miksi sosiaali- ja terveysministeriötä riivaa yksi pakkomielle?

Tarvittaessa ideologia menee kaiken edelle. Jopa kansanterveyden, kirjoittaa Tapio Sadeoja.

8.9. 7:30

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Yksi niistä on tämän hallituksen himo kampittaa eri alojen yrittäjiä. Viimeksi opetusministeri Li Andersson harmitteli, ettei yksityisen varhaiskasvatuksen voitontavoittelua voida rajoittaa. Toiveissa oli hillitä voittoa tuottavien, esimerkiksi yksityisten päiväkotien toimintaa. Anderssonin harmiksi perustuslaki ja elinkeinovapaus tulivat esteeksi, vaikka kuinka ministeriössä oli paiskittu töitä tuollaisten pikkuesteiden kiertämiseksi.

Hyvä kysymys onkin, että jos yksityishenkilöt tai kunnat haluavat ostaa palveluja jollain hinnalla, niin minkä ihmeen takia valtio haluaa estää sen?

Siksi tietysti, että julkinen hyvä, yksityinen paha. Voitontavoittelu vielä pahempi.

Tämä sama pakkomielle on ollut korostetusti esillä tämän hallituksen aikana, sillä kahta suurinta show’ta kaupungissa, sotea ja koronaa, pyörittää aina yhtä yritysystävällinen sosiaali- ja terveysministeriö. Sote-esitys on ponnekas yritys nakertaa kaupallisten toimijoiden asemaa terveydenhuollossa. Järkeä siinä ei ole, eikä se johda palveluiden paranemiseen saati säästöihin, mutta tehtävähän se on, koska julkinen hyvä, yksityinen paha.

Sosiaali- ja terveysministeriö ällistytti heti pandemian aluksi torppaamalla kaupallisten toimijoiden tarjouksen ottaa vastuuta testauksesta, tulosten analysoinnista ja jäljityksestä. Ei kelvannut, vaikka näistä oli muodostunut pandemian alkuvaiheessa paha pullonkaula.

Kun rokotukset alkoivat, STM vaati, että kunnat hoitavat itse piikkien iskemisen. Työterveyden apu ei kelvannut, vaikka maalaisjärjellä ajateltuna se olisi vapauttanut kunnissa ja sairaanhoitopiireissä väkeä muihin tehtäviin.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies kirjoittaa viime viikolla ilmestyneessä kirjassaan ”Väistämättä”, että ”yritysvastaisuus on sosiaali- ja terveysministeriön DNA:ssa”. Tämän sai EK tuta yrittäessään tarjota apuaan viime vuoden keväänä. Kun yritysvastaisuuteen liittyy vielä vahva taipumus kaikkitietäväisyyteen, järkevien keskusteluiden käynti ministeriön kanssa on mahdotonta.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio sanoi viime viikolla, että rokotteita kyllä on ja niitä tulee, mutta kunnissa ei ole tarpeeksi käsipareja, jotta rokotustahtia voitaisiin nopeuttaa. Mutta mitä jos esimerkiksi työterveyshuolto olisi operaatiossa mukana? Eipä vaan ole.

Vaikka STM nyt toppuuttelee syystä tai toisesta, kolmas rokotuskierros on kohta edessä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen suosittelikin, että kolmatta piikkiä alettaisiin jo iskeä ihmisten käsivarsiin, kun rokotteita nyt on.

Kiistattomasti on osoitettu, että kahden rokotteen teho alkaa hiipua kuuden kuukauden jälkeen ja yhtä kiistattomasti on todistettu, että kolmas piikki parantaa suojaa merkittävästi.

Kun kolmas kierros kuitenkin on edessä, helppo ratkaisu julkisen puolen kuorman keventämiseen olisi antaa työterveyshuollon ja muiden yksityisten toimijoiden osallistua täysimääräisesti kolmannen piikin antamiseen. Ihan kuten influenssarokotuksissa. Mutta tätä STM tuskin taaskaan haluaa.

Miksikö? Siksi koska ideologia menee kaiken edelle. Tarvittaessa jopa kansanterveyden.

Julkinen hyvä, yksityinen paha.

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien entinen vastaava päätoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?