Ministeri Krista Kiurulta synkkä ulostulo Suomen koronanäkymistä – ylilääkärit ovat lähes täysin eri linjoilla - Uutiset - Ilta-Sanomat

Ministeri Krista Kiurulta synkkä ulostulo Suomen korona­näkymistä – ylilääkärit ovat lähes täysin eri linjoilla

Ministeri Kiuru pelkää, että edessä voi olla hallitsemattomasti leviävä epidemia.

22.8. 16:16

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa odottavansa Suomen avaamista, mutta monia muita huolestuneempana.

– Voin sanoa jopa niin, että jos emme ole käyneet aikaisemmin veitsenterällä, niin valitettavasti nyt me siellä olemme. Rokotuskattavuus ei ole vielä riittävä, ja se näkyy siinä, kuinka koronavirus on levinnyt kansan keskuuteen ennätysmäärin, Kiuru sanoi HS:lle.

– Jos suomalaiset eivät enää laajasti sitoudu yhteisiin koronatoimiin, me ajaudumme hallitsemattomaan epidemiaan. Se johtaisi siihen, että realistisesti saavutettavissa oleva rokotuskattavuus ei tule riittämään ja epidemian hoito tulee pitkittymään, Kiuru jatkoi synkistelyään.

Ilta-Sanomien tavoittamat terveydenhuollon ammattilaiset eivät jaa ministerin näkemystä tilannekuvan synkkyydestä.

– Jos näin sanotaan niin kyllä tuo veitsenterä-vertaus on sangen hankala, toteaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Asko Järvinen.

Järvisen mukaan rokotusten ansiosta uhka terveydenhoidon näkökulmasta on laskenut. Tartuntamäärien kasvusta huolimatta sairaalahoitoon päätyy yhä harvempi koronaa sairastava.

– Olemme tartunnoissa noin samoissa lukemissa kuin kolmannen aallon huipussa maaliskuussa, mutta sairaalapotilaidemme määrä on puolestaan huomattavasti matalampi. Erikoissairaanhoidon potilaita meillä on alle puolet sen huipun määrästä, Järvinen kertoo.

– Ei uhka terveydenhuollon kannalta ole enää sama, kuin ennen. Tietysti on selvää, että jos potilasmäärä nopeasti nousee niin silloin se saattaa hetkellisesti vaikuttaa lähinnä leikkaustoimintaan.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Mikko Pietilän mukaan tilanne on tällä erää hallussa myös hänen alueellaan. Pietilä on kuitenkin Järvistä huolestuneempi tilanteen kehittymisestä.

– Meillä tilanne on se, että potilaita sairaalahoidossa kuitenkin sen verran paljon, että pärjäämme nyt ilman suurempia erityisjärjestelyitä, mutta ei siinä montaa potilasta enempää tarvita, että joudumme miettimään toimintaamme uudelleen, Pietilä kertoo.

Pietilän mukaan altistumisten mahdollisuus on nyt koulujen alettua kasvanut. Pahimmassa tapauksissa potilasmäärä voi siis lähitulevaisuudessa kasvaa paljonkin.

– En ole kovinkaan huolestunut lapsista tai nuorista, koska heillä tauti on yleensä hyvin lievä, vaan siitä, että heidän kauttaan tulisi muita jatko-altistumisia. Onneksi näin tapahtuu lasten ja nuorten kohdalla todella harvoin.

Myös THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pitää nykytilannetta aiempaa parempana.

– Paha tilannehan oli silloin, kun meillä ei ollut vielä rokotteita. Tällä hetkellä rokotuskattavuus vanhojen ihmisten ja lääketieteellisten riskiryhmien osalta on erittäin hyvä, Nohynek toteaa.

– Meidän rokotusstrategiamme pyrkii siihen, että estämme vakavia tauteja, kuolemia ja elinvuosien menetyksiä sekä pitämään yllä terveydenhuollon kantokykyä. Olemme mielestämme onnistuneemme siihen erittäin hyvin jos verrataan Suomen tilannetta muihin maihin.

Ministeri Kiuru sanoi haastattelussa pelkäävänsä, että kansalaiset tulevat pettymään siihen, kuinka hitaasti Suomi lopulta kyetään avaamaan, jos tartuntamääriä ei saada merkittävään laskuun eivätkä ihmiset ota riittävän nopeasti ja laajasti rokotteita.

Hallitus on aiemmin kertonut, että Suomi avautuu lokakuussa olettaen, että rokotuskattavuus on vähintään 80–90 prosenttia yli 12-vuotiaiden osalta.

Sekä Järvinen, Pietilä että Nohynek painottavat, että rokotuskattavuutta tulisi lisätä, mutta mitään tarkkaa prosenttilukua kukaan heistä ei ehdota rajapyykkinä yhteiskunnan avaamiselle.

– Mitä enemmän ihmisiä on rokotettu niin sitä parempi, Nohynek toteaa.

Nohynek muistuttaa, että rokotteet eivät itsessään estä koronatartuntoja kokonaan. Rokotteet kuitenkin estävät hyvin taudin vakavia oireita, jonka ansiosta taudin yhteiskunnallinen vaikutus on pienempi.

Järvinen toteaa, että koronatartuntoja tulee olemaan läpi talven varsinkin lapsilla.

– Alle 12-vuotiailla ja rokottamattomilla tulee tautia esiintymään koko tulevan talven ajan. Emme me koronaviruksesta eroon ole pääsemässä, Järvinen sanoo.

Myös Pietilä sanoo, että mitään tarkkaa raja-arvoa rokotuskattavuudelle ole. Terveydenhuollon näkökulmasta hän kertoo 80 prosentin riittävän, mutta muistuttaa, että koronaviruksen syömät resurssit ovat aina pois jostain muualta.

– Mitä korkeampi rokotekattavuus, sitä varmempia voimme olla siitä, että resurssit riittävät, Pietilä toteaa.

Yhteiskunnan avaamiseen lääkärit eivät ota kantaa. Nohynek toteaa sen olevan poliittinen päätös, johon vaikuttavat terveydenhuollon ohella muut asiat. Pietilä ei nosta mahdollista ajankohtaa esille, mutta toteaa rokotteiden olevan avain yhteiskunnan avaamiseen.

– Sen voin todeta, että varmasti jossain vaiheessa tilanne kyllä normalisoituu, mutta mitä korkeampi rokotekattavuus on niin sitä nopeammin se tapahtuu, Pietilä sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?