Yli 90 prosenttia aikuisväestöstään kertaalleen rokottanut Islanti teki huolestuttavan havainnon laumasuojasta - Uutiset - Ilta-Sanomat

Yli 90 prosenttia aikuis­väestöstään kertaalleen rokottanut Islanti teki huolestuttavan havainnon lauma­suojasta

Asiantuntijat huomauttavat kuitenkin, että rokottamisesta on ollut suuri hyöty vakavien tautitapausten ehkäisyssä.

Islannin hallitus päätti luopua koronarajoituksista kesäkuun lopulla. Heinäkuussa muun muassa maskisuositus otettiin deltavariantin leviämisen myötä uudelleen käyttöön.

9.8. 18:26

Islannissa on raportoitu viime viikkojen aikana ennätysmäärä koronatartuntoja, vaikka suurin osa väestöstä on täysin rokotettuja.

Maan rokotekattavuus on yksi maailman korkeimmista. Yli 16-vuotiaista islantilaisista 93 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen. Koko väestöstä 71 prosenttia on täyden rokotesuojan piirissä.

Kotimaisten tartuntojen ilmaantuvuusluku lähti maassa koronaviruksen deltamuunnoksen leviämisen myötä jyrkkään nousuun heinäkuun lopulla. Viimeisen kahden viikon aikana tartuntoja on todettu 100 000 asukasta kohti 419. Vielä heinäkuun kolmannen viikon alussa ilmaantuvuusluku oli 2,7.

Suomessa ilmaantuvuusluku on tällä hetkellä 165.

Tuoreet luvut ovat herättäneet kysymyksiä siitä, onko laumasuojaa ylipäätään mahdollista saavuttaa rokotusten avulla.

Islannin yliopiston tutkija, lääketieteen tohtori Elías Eythórsson julkaisi lauantaina Twitterissä paljonpuhuvia tilastoja maan koronatilanteesta.

– Minusta on järjetöntä olettaa, että lisääntyneellä rokotekattavuudella voidaan saada aikaan laumaimmuniteetti, Eythorsson kirjoitti.

Islannin pääepidemiologi Thórólfur Gudnason julisti kesäkuun lopulla maan saavuttaneen laumasuojan, mutta on deltavariantin leviämisen myötä joutunut perumaan puheitaan. Gudnason sanoi radiohaastattelussa sunnuntaina, että laumasuoja on mahdollista saavuttaa, jos viruksen annetaan levitä väestössä, kertoo islantilainen verkkolehti Vísir. Samalla riskiryhmiin kuuluvia on kuitenkin pyrittävä suojelemaan taudilta, sillä heidän riskinsä sairastua vakavaan tautiin on muita korkeampi.

Myöhemmin samana päivänä Gudnason tarkensi lausuntoaan toteamalla, että viranomaisten keinot pandemian hillitsemiseksi eivät ole muuttuneet.

Koronarajoituksista luovuttiin Islannissa jo kertaalleen kokonaan. Kesäkuun lopulla maan terveysministeri Svandís Svavarsdóttir ilmoitti, että maskeista ja turvaväleistä voidaan luopua turvallisesti.

Islannissa on todettu viimeisen kahden viikon aikana 419 koronatartuntaa 100 000 asukasta kohti.

Rajoituksettomasta elämästä ei kuitenkaan saatu nauttia maassa kauaa, sillä heinäkuussa voimaan astuivat Gudnasonin suosituksesta uudet kokoontumis- ja ravintolarajoitukset. Myös suositukset turvaväleistä ja maskien käytöstä otettiin käyttöön uudelleen.

Islannin hallitus on ilmoittanut, että koulut alkavat lähiopetuksessa koronatartuntojen ryöpsähtämisestä huolimatta.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet on seurannut tartuntamäärien nousua muun muassa Islannissa ja Australiassa. Hän muistuttaa, että edes saarivaltiot eivät ole piilossa koronavirukselta.

Tampeereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

– Ei ole olemassa esimerkiksi suomalaista laumasuojakuplaa. Kun maailma avautuu ja matkustus lisääntyy, tapauksia tulee väistämättä.

Deltavariantin leviämisen myötä rokotteen toisen annoksen merkitys on korostunut entisestään. Rämetin mukaan Suomessa on yritettävä kaikin keinoin vaikuttaa siihen, että rokotekattavuus saadaan mahdollisimman korkeaksi.

Suomessa 12–15-vuotiaiden rokottaminen on aloitettu tällä viikolla. Islannissa kyseisen ikäryhmän rokottamista valmistellaan parhaillaan.

Tällä hetkellä Islannissa on koronataudin vuoksi sairaalahoidossa 18 henkilöä. Merkittävä määrä ihmisiä on edelleen vaarassa joutua koronainfektion vuoksi sairaalahoitoon, ja tilanne on sairaaloille vaikea, Islannin kansallisen yliopistosairaalan johtaja Páll Matthíasson kertoi tiedotustilaisuudessa viime viikolla.

Rokottaminen ei kuitenkaan ole ollut turhaa, pääepidemiologi Gudnason painottaa. Rokotusten avulla on voitu ehkäistä vakavan taudin ilmaantuvuutta merkittävästi. Islannin terveysministeriön pääjohtaja Ásthildur Knútsdóttir kertoi uutistoimisto Reutersille, että maassa käytössä olevat rokotteet suojaavat kahden annoksen jälkeen deltavariantin aiheuttamalta infektiolta noin 60-prosenttisesti. Vakavaa tautia vastaan rokotteet antavat yli 90 prosentin suojan.

– Infektion saaneista noin 97 prosentilla oireet ovat lieviä tai niitä ei ole ollenkaan, Knútsdóttir sanoo.

Myös Rämet korostaa, että koronarokotusten keskeinen tavoite on ehkäistä vakavia tautitapauksia.

– Kun rajoituksia puretaan, kanssakäyminen lisääntyy. Kaikki altistuvat ennemmin tai myöhemmin virukselle. Olennaista ei ole tartuntojen määrä vaan tautitaakka.

Yli 16-vuotiaista islantilaisista 93 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen. Arkistokuva Islannin pääkaupungista Reykjavíkista Tjörnin-järven rannalta.

357 000 asukkaan saarivaltiossa on koronapandemian aikana todettu yhteensä 8 793 tartuntaa. Tautiin sairastuneista 30 on kuollut.

Suomessa noin 2,2 miljoonaa ihmistä on saanut tähän mennessä molemmat rokoteannokset. Rämetin mukaan syyskuun loppuun mennessä myös tehosteannos on voitu tarjota valtaosalle halukkaista.

– Siinä kohtaa aletaan olla tilanteessa, jossa rokotuksilla saavutettavissa oleva hyöty on saavutettu. Suunnitelma täytyy olla mietittynä hyvin pitkälle jo elo–syyskuun aikana, miten sen jälkeen toimitaan.

Rajoitustoimien hyötyjä ja haittoja on arvioitava tarkkaan, Rämet sanoo. Esimerkiksi rokotepassia käyttöön otettaessa on mietittävä, keitä sillä pyritään suojaamaan.

– Realistinen vaihtoehto ei ole kuplan muodostaminen. Jos se ei Islannissa ja Australiassa onnistu, on hankala nähdä, että se onnistuisi Suomessakaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?