Vaasan Isolahden uimarannalla monet lapset saivat jalkoihinsa erikoisia jälkiä - Uutiset - Ilta-Sanomat

Samalla uimarannalla käyneiden lasten jaloista alkoi löytyä huolestuttavia parillisia jälkiä – näin asiantuntija kommentoi mysteeriä

Vaasalaisäiti oli jo lähtemässä viemään huimausoireista kärsivää tyttöä päivystykseen, kun sairaalasta käskettiin soittaa ambulanssi.

Jälkiä on löytynyt Österbladin tietojen mukaan ainakin viideltä.

11.6. 7:00

Vaasassa Isolahden uimarannalla tiistaipäivän aikana useat lapset saivat uidessaan jalkoihinsa parillisia jälkiä. Vaikka varmaksi ei voida tässä vaiheessa sanoa, pääepäiltynä on käärme.

Vaasalainen Jenny Österblad kertoo, että hänen 13-vuotias tyttärensä oli tiistaina iltapäivällä uimassa ystävänsä kanssa rannalla ison kiven läheisyydessä, kun yhtäkkiä tunsi kipua jalassaan.

Parilliset jäljet herättivät huolta.

– Hän oli noussut vedestä pois ja huomannut, että jalasta tulee verta. Hän oli sitten hakenut läheiseltä jäätelökioskilta paperia ja pyyhkinyt. He eivät olleet heti tajunneet lähteä sieltä pois, vaan tulivat kotiin vasta jonkin ajan kuluttua.

Tyttö oli Österbladin mukaan kotiin saapuessaan kalpea. Vanhemmat eivät aluksi meinanneet uskoa, kun tyttö väitti käärmeen purreen. Österblad kertoo varmistaneensa tyttäreltään, että onko tämä ihan varma. Tämän jälkeen tyttö oli näyttänyt puhelimestaan kuvan käärmeestä ja kertonut, että vedessä oli samanlainen.

– Se oli pitkä käärme, ja oli kuulemma vedessä uinut.

Österblad jätti soittopyynnön sairaalan ruuhkaiseen neuvontaan. Hän oli jo lähtemässä itse viemään huimausoireista kärsivää tyttöä päivystykseen, kun neuvonnasta soitettiin ja käskettiin soittamaan mieluummin ambulanssi.

Ambulanssin henkilökunta tarkisti tilanteen ja ohjasi päivystykseen, josta tyttö vietiin tarkkailuun ja tiputukseen yön ajaksi.

– Hän pääsi eilen aamupäivästä pois sieltä. Nyt on hyvä olo, oli vähän vain väsynyt ja pahoinvoiva. Hän nukkui melkein koko eilisen päivän.

Österblad ei osaa varmaksi sanoa, oliko kyse käärmeestä, mutta muutkaan selitykset eivät vakuuta.

– Saatiin tänään tietää, että asialla on silminnäkijä, joka on nähnyt selvästi, että häntä on purtu, ja että missä se käärme voisi olla. Tytöllä on kuitenkin kaksi puremajälkeä jalassa. Jos olisi ollut kala tai muu vastaava, kyllähän siitä tulisi erilainen jälki.

Jenny Österbladin 13-vuotias tytär vietti yön sairaalan tarkkailussa.

Myös sairaalassa arvioitiin, että kyse voisi olla joko kyystä tai rantakäärmeestä, mutta sielläkään asiasta ei oltu varmoja. Käärmettä ei ole löytynyt Vaasan kaupungin viheralueyksikön yrityksistä huolimatta. Kaupunki on myös tiedottanut uimarannan käärme-epäilystä.

Aiheesta on käyty viime päivinä vilkasta keskustelua Vaasan julkinen puskaradio -Facebook-ryhmässä. Siellä on käynyt ilmi, että vastaavia jälkiä on löytynyt useammalta muultakin samalla uimarannalla käyneeltä lapselta. Ryhmässä useampi henkilö on julkaissut vastaavanlaisia kuvia lastensa iholla näkyvistä parillisista jäljistä.

Anestesiologian erikoislääkäri ja Turun yliopistollisen keskussairaalan dosentti Markku Taittonen arvioi jälkiä kyy-asiantuntijan näkökulmasta. Hänen mukaansa kyyn puremat eivät välttämättä oirehdi.

– Aina kyyn purema ei johda myrkyn injisointiin, sillä kyy voi tehdä myös tällaisia varoituspuremia.

Vaasassa syntyneet jäljet voivat Taittosen mukaan hyvinkin olla kyyn puremia. Toisin kuin jotkut luulevat, voi kyy purra vedessä siinä missä maallakin.

Jälkien etäisyys toisistaan kuitenkin mietityttää, eikä sitä voi kuvien perusteella arvioida aivan tarkasti.

– Kyyn puremassa puremarajat ovat 3–4 millimetrin etäisyydellä toisistaan noin keskimäärin. Jos etäisyys on enemmän kuin 3–4 millimetriä, se on joku muu. Kyy on kuitenkin loppujen lopuksi aika pieni otus.

Kyyn purema ei välttämättä aiheuta oireita, jos käärme ei käytä myrkkyään.

– Tässä tapauksessa, kun oireet ovat niin vähäisiä noissa puremakohdissa, se on todennäköisesti näin, että jos kyse on kyystä, kyy on kyllä purrut, muttei ole injisoinut sitä myrkkyä, Taittonen jatkaa.

Österbladin tyttären kuvailema verenvuoto ei Taittosen mukaan ole tavanomaista kyyn puremassa, koska sen hampaat ovat niin pienet.

– Toki ovathan ihmiset yksilöitä. Jos sattuu sopivaan kohtaan ihoa, niin ihan pienestäkin neulasta voi joku pintaverisuoni aika huomattavastikin vuotaa, mutta ei yleensä näin, hän pohtii.

Muita mahdollisia syypäitä Taittonen ei äkkiseltään pysty osoittamaan.

– Yritin sitä kovasti miettiä, mutta ei kyllä tullut mieleen. Rantakäärme on isompi käärme, mutta niistä en oikeastaan tiedä yhtään mitään.

Rantakäärmeen tunnistaa Taittosen mukaan sen keltaisista ”korvista”.

Kyyn injisoidessa eli ruiskuttaessa myrkkyä puremakohtaan oireet voivat olla karmeita. Myrkkyä vastaan ei Taittosen mukaan voi kehittää myöskään immuniteettia, sillä kyyn myrkyn laatu vaihtelee.

– Meillä oli aikanaan Medihelissä yksi tyttö, joka sai kyyn pureman Turun saaristossa, ja sai vielä anafylaktisen reaktion siitä. Oireet vaihtelevat injisoidun myrkyn määrän mukaan.

Kyyn myrkky on hemolyyttinen aine, mikä tarkoittaa, että se vaurioittaa verisuonten seinämiä ja vaikuttaa punasolujen toimintaan.

– Turvotus leviää koko raajaan, ja jopa toinen kylki voi olla mustelmilla, kun siihen tulee hemolyysiä, eli punasoluja hajoaa ja verisuonten seinämät vaurioituvat. Se johtaa myös nestehukkaan.

Etenkin lapset ja vanhukset tulisi Taittosen mukaan käyttää aina epäillyn pureman yhteydessä sairaalassa tarkastettavana. Ei varmistelu tee pahaa aikuisillekaan.

– Kyllä normaalin työikäisenkin kannattaa näyttää se lääkärille. Ainakin kannattaa varmistaa se, että jäykkäkouristusrokotus on voimassa, se on minimi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?