100 vuotta Sommen suurhyökkäyksistä – Tältä veriset taistelupaikat näyttävät nyt - Uutiset - Ilta-Sanomat

100 vuotta Sommen suurhyökkäyksistä – Tältä veriset taistelupaikat näyttävät nyt

Sommessa käytiin kesällä 1916 yksi kaikkien aikojen verisimmistä taisteluista. Kuvaaja Mike Sheill käytti yli vuoden tallentaakseen samoja paikkoja nykytilassaan.

Taistelua edelsi viikon tykkituli, joka osui näille pelloille.

13.7.2016 16:13

Kuin satukirjan kuva, ei ketään vehreässä maisemassa. Milloin vain kuningas voi ratsastaa ritareineen linnastaan taistoon lohikäärmettä vastaan. Oikeasti tässä pohjoisranskalaisessa maisemassa sata vuotta sitten käydyssä taistelussa ei ollut mitään ritarillista.

Brittiläinen kuvaaja Mike Sheill käytti yli 400 päivää tallentaakseen nykyisiä näkymiä Sommen taistelupaikoilta. Tykistökeskitysten ja räjähdysten jäljet huomaa yhä maisemassa, mutta aika on pehmentänyt ne. Sheillin kuvat on otettu Lontoon Guildhallin näyttelyä varten.

Sata vuotta sitten: Britit nousevat jouksuhaudasta hyökkäykseen.

1. HEINÄKUUTA 1916 englantilaiset ja ranskalaiset käynnistivät Sommen suurhyökkäyksen. Hyökkäystä edelsi viikon tykistövalmistelu. Pelkästään englantilaiset ampuivat saksalaisten asemiin 1,5 miljoonaa ammusta. Saksalaisten asemien alle kaivettuihin tunneleihin kasattiin tonneittain räjähteitä. Väitetään, että kun ne hyökkäyksen alkaessa räjäytettiin, ääni kuultiin Lontoossa asti.

– Kuulimme räjähdykset. Sitten oli hetken hiljaista. Englantilaiset kävelivät meitä kohti kuin matkalla teatteriin tai paraatissa. Meistä he olivat hulluja. Saamamme määräys oli toimia rauhallisesti. Jokainen otti maalinsa tarkasti, jotta ammuksia ei tuhlattaisi, muisteli saksalainen Paul Scheytt taistelun alkua.

Saksalainen sotilas ja kuollut brittien hevonen. Britit yrittivät käyttää taistelussa ratsuväkeä turhaan.

Englantilaiset ja ranskalaiset arvioivat väärin saksalaisten asemien syvyyden ja kestävyyden. Suuri osa tykkien ammuksista oli huonolaatuisia eivätkä ne räjähtäneet. Liittoutuneet marssivat teurastettaviksi.

– Hyppäsin kranaattikuoppaan, jossa oli jo kaksi pataljoonani miestä. Hekin olivat haavoittuneet, kertoi brittisotilas C. Bloor.

– Äkkiä olin raivoissani. Näin kuinka konekiväärit niittivät pataljoonani. Lähellä yksi meistä roikkui piikkilangassa. Ajattelin, että olemme tuomittuja.

Ranskalaisten asemia. Olot olivat äärimmäisen vaikeat.

Britit menettivät ensimmäisenä päivänä 57 000 miestä, joista yli 19 000 kaatui. Vertailun vuoksi Normandian maihinnousun ensimmäisenä päivänä brittien ja kanadalaisten menetykset olivat yhteensä 4 000 miestä. Kun yö koitti, oli selvä ettei Sommesta tulisi läpimurtoa. Mutta taistelu jatkui ja sai toisen tarkoituksen.

Yli neljännesmiljoona miestä kaatui Sommessa.

BRITIT kyllä suunnittelivat, että jalkaväen raivaamasta aukosta olisi vyörynyt ratsuväki saksalaisten selustaan. Sellainen ei länsirintamalla vain onnistunut, siitä pitivät konekiväärit huolen. Kun edetä ei voitu, sodasta tuli vain kuluttamista.

Saksan esikuntapäällikkö Erich von Falkenhayn tajusi asian ensimmäisenä. Hän oli helmikuussa 1916 hyökännyt ranskalaisille symbolisesti tärkeään Verduniin vain houkutellakseen näitä tapettaviksi. Verdunissa taisteltiin kesällä yhä, ja Ranskan armeija romahtamaisillaan.

Valtavien räjähdysten ja tykistökeskitysten jäljet näkyvät yhä vanhoilla taistelukentillä.

Somme oli liittoutuneiden yritys heikentää painetta Verdunissa. Samaa mantereenlaajuista operaatiota olivat venäläisen kenraali Brusilovin suuri hyökkäys itärintamalla ja italialaisten sotatoimet Itävaltaa vastaan. Kesä 1916 oli verinen ja kauhea kaikkialla. Miesten lisäksi kului rahaa. Britannia joutui ottamaan jättilainoja amerikkalaispankki J.P. Morganilta Sommen taistelun aikana, pitääkseen sotakoneensa käynnissä.

Tekniikan kehitys yllätti sotapäälliköt. Englantilaisten Douglas Haig oli aiemmin taistellut Afrikassa, jossa vastapuolen aseistus oli aina huonompi. Nyt saksalaisten oli usein parempi. Haig sai lisänimen ”Sommen teurastaja”. Ei ole varmaa oliko sotamarsalkka siitä pahoillaan. Ranskalaisten marsalkka Ferdinand Foch, sodan armoton teoreetikko, ei myöskään säästänyt miehiään.

Maisema on muotoutunut juoksuhautojen ja piikkilankatolppien ympärille.

VERINEN pattitilanne jatkui Sommessa marraskuun puoliväliin. Silloin talvisää ja kyllästyminen hiivuttivat sotatoimet. Liittoutuneet olivat edenneet vähän, mikä julistettiin voitoksi. Mitään pysyvää merkitystä vallatuilla asemilla ei ollut.

Päätavoite silti onnistui. Verdun kesti, kun saksalaisten oli pakko siirtää joukkojaan muualle. Ranskan armeija ei vuotanut kuiviin, vaan taisteli vielä kaksi vuotta.

Brittien ja heidän alusmaidensa sotilaita kaatui lähes satatuhatta, ranskalaisia reilut puolet siitä. Kun haavoittuneet, kadonneet ja vangiksi joutuneet lasketaan mukaan, liittoutuneiden kokonaismenetykset olivat yli 600 000 miestä. Saksalaisten kokonaismenetykset olivat noin 460 000 miestä, joista kaatui yli 160 000. Ja tämä oli vain yksi taistelu ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla.

Mike Sheilin Somme-kuvat ovat kuin sadusta, vaikka niiden taustalla on karmea todellisuus.

SOMMEN taistelujen loppupuolella, syyskuussa 1916, britit käyttivät ensimmäisen kerran uutta asettaan: tankkia. Ne olivat vielä epäluotettavia vaikeassa maastossa. Saksalaiset joutuivat kuitenkin hetkeksi paniikkiin ja britit jatkoivat tankin kehittelyä. Vuotta myöhemmin Cambraissa niitä lähetettiin kerralla hyökkäykseen jo melkein 500.

Ensimmäisen maailmansodan kauhujen keskellä Sommessa jyrähtelivät jo seuraavan maailmansodan hirveydet.

Lähteet: Middlebrook: the First Day on the Somme, Olsson: Tuntemattomat sotilaat 1914-1918, Westwell: Ensimmäinen maailmansota, Hammerton (toim.): World War 1914-1918. Tooze: the Deluge.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?