Suojellaanko Björn Wahlroosia? - Uutiset - Ilta-Sanomat

Suojellaanko Björn Wahlroosia?

Monet suomalaisjohtajat pelkäsivät puhua Björn Wahlroosista, kun journalistiikan maisteriopiskelijat lähestyivät isokenkäisiä.

28.2.2013 6:01

Asiasta kertoi journalistiikan vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen kolumnissaan Helsingin Sanomissa. Tutkivana toimittajana tunnettu Pietiläinen on pannut parikymmentä opiskelijaa tekemään kirjan ja elämäkerran Wahlroosista. Pietiläisen mukaan ulospäin yleensä itsevarmasti käyttäytyvät johtajat selvästi pelkäävät puhua Wahlroosista, minkä osa on myöntänytkin.

Pelkääkö eliitti sanoa mitään värikkäästä monimiljonääristä? Historioitsija Teemu Keskisarja ei usko salaliittoihin. Keskisarja ja Markku Kuisma kirjoittivat kirjan Erehtymättömät, historiateoksen Suomen liikepankeista. Kirjaan ei ollut vaikeuksia saada ihmisiä puhumaan Wahlroosista.

– Kukaan ei salaperäisissä kabineteissa yrittänyt vaientamista. Sekä ystävät että vihamiehet kuvasivat meille Wahlroosin häipymistä SYP:stä, vaikka siihen liittyi skandaalinkäryisiä vaiheita, Keskisarja kertoo.

Keskisarja arveli, että haastateltavien kieltäytymisten takana on yksinkertaisia asioita.

– Tuhansien ihmisten työpaikka ei lähde hankkeeseen, jossa heillä ei ole luottamusta tutkimuksen tekijöiden ammattitaitoon. Jos samaa asiaa kysyisi Suomen Akatemia tai Harvardin professori, olisiko vastaus sama? Opiskelijat tekevät opinnäytteitä. Voisin uskoa, että vuorineuvoksella tai pienemmällä herralla voi olla vaikea uhrata aikaa sellaisiin haastatteluihin, vaikka avoimuus riittäisi.

– En itsekään jaksa osallistua kyselytutkimuksiin, joita eri tahot lähettelevät, Keskisarja toteaa.

Hän muistuttaa, että nettiaikana sensuuri on aika mahdotonta.

– Miksi ihminen, Wahlroos, josta kirjoitetaan päivittäin tavattoman paljon netissä, ryhtyisi sensuroimaan?

– 1980-luvulla taatusti useimpien liikeyritysten vuosikertomukset, historiat ja elämäkerrat olivat mainosmaista moskaa. Nykyään lukijoiden ja yleisön vaatimustaso on noussut. Valistunut yritysjohtaja ei kehtaa kirjoituttaa kaunisteltua huttua itsestään, Keskisarja uskoo.

Viime aikoina esimerkiksi Sauli Niinistöstä on kirjoitettu kaksi auktorisoimatonta elämäkertaa.

Niinistö ja hänen lähipiirinsä eivät antaneet yhtään haastattelua tai mitään tietoja, mutta Petri Nevalainen ja Risto Uimonen julkaisivat Niinistö-kirjansa. Kirjat eivät sisältäneet uutta tietoa, koska ensikäden lähteitä ei ollut ja tekijät joutuivat tyytymään toisen tai kolmannen käden lähteisiin.

– Elämäkerta on melkein mahdoton kirjoittaa kunnolla ilman kohteen tai hänen perillistensä myötävaikutusta. Eiköhän ihmisillä itsellään ole omia muistiinpanoja tai päiväkirjoja, mahdoton sanoa. Ulkoapäin elämäkerran kirjoittaminen ei onnistu, paitsi jos jäämistö on päätynyt julkisiin arkistoihin. Pamfletteja voi kirjoittaa lonkalta, Keskisarja paaluttaa.

Oikaisu: IS:n printtilehdessä julkaistussa alkuperäisessä artikkelissa Suojellaanko Wahlroosia? (27.2.2013) kerrottiin, että kukaan isokenkäinen ei ole suostunut kertomaan Wahlroosista Tampereen yliopiston opiskelijoiden kirjaprojektia varten. Kymmenet johtavassa asemassa olevat henkilöt ovat kuitenkin kertoneet nimellä tai lähdesuojan turvaamana Wahlroosista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?