Vaiettu asia yhdisti Wayne Gretzkyä, Matti Nykästä ja leijonamestaria – voiko erityisherkkyys olla vahvuus?

Erityisherkkyys on yksi urheilun vaietuista ja tunnistamattomista haasteista. Jukka Jalosen alaisuudessa yhdestä pelaajasta tuli maailmanmestari, toisesta taas pelon uhri. Leijonien luotsi ja asiantuntijat uskovat, että ilmiön tunnistaminen voisi olla suomalaiselle urheilulle suuri kilpailuetu.

1.1. 9:57

Ahdistus on vahvasti läsnä, kun reilu parikymppinen Janne Juppo valmistautuu illan SM-liigakamppailuun. HPK:n nuoren jääkiekkoilijan peliaika on ollut kortilla.

Tänään on hänen näytönpaikkansa.

Eletään kautta 2001–02. Jännitys kalvaa pukukopissa varusteet päällä istuvaa Juppoa, paine on käymässä sietämättömäksi. Nuorten maajoukkueessakin nähty puolustaja tuntee jopa häpeää kopin hiljaisuudessa.

Pelillisiä taitoja Jupolta tiedetään löytyvän näyttäväänkin läpilyöntiin, mutta myös HPK:n päävalmentaja Jukka Jalonen on pannut merkille, että jostain syytä hän ei saa peleissä itsestään kaikkea irti. Päinvastoin, hän alisuorittaa usein.

Urheilulehti

Lisää laatujournalismia

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 50/2021. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Epäonnistumisen pelko vain voimistuu, kun Juppo huomaa Jalosen kävelevän kopissa hänen ohitseen. Jupon vatsalaukussa linkoaa kuin pesukoneessa, hänen on vaikea uskoa selviytymiseensä. Hän haluaisi kadota koppiin.

Sitä Jalonen ei tiedä, että Jupon taakkana on synnynnäinen piirre, joka saa ihmisen aistimaan ja havainnoimaan ympäristöä tavallista syvemmin. Ei Jalonen ole kuullutkaan, että toisille tämä erityispiirre on elämässä ja urheilussa suuri vahvuus, toisille taas heikkous.

Ei ole kuullut Juppokaan.

Hän kuvittelee olevansa viallinen. Hän ei ymmärrä omistavansa samantapaisen ominaispiirteen kuin esimerkiksi entinen jääkiekkolegenda Wayne Gretzky tai mäkihyppysuuruus Matti Nykänen.

Hän ei tiedä olevansa erityisherkkä.

Marraskuu 2021. On kulunut vajaat parikymmentä vuotta siitä, kun Janne Jupon lupaava kiekkoura maan pääsarjoissa päättyi ennenaikaisesti, Mestiksen FPS:ssä kauden 2002–03 jälkeen.

– Voi sanoa, että jännitin itseni ulos ensin SM-liigasta ja sitten ylipäätään totisimmista pelitouhuista, Juppo, 40, ruotii nyt.

– Mutta nyt onneksi tiedän merkittävän syyn siihen. Tiedän, miksi reagoin erilaisiin asioihin ja tilanteisiin edelleen voimakkaammin kuin useimmat muut.

Erityisherkkä Janne Juppo jännitti jääkiekkouransa pilalle.

Syksyllä 2020 Jupolla tunnistettiin mentaalivalmennuksen yhteydessä erityisherkkyysominaisuuksia, joita esiintyy eriasteisena noin 15–20 prosentilla ihmisistä. Pian tämän jälkeen Juppo päätti tehdä aiheesta valmentajuuden kehittämistyön valmentajan ammattitutkintoaan varten.

– Keskityin siihen, miten erityisherkkyys ilmenee ja vaikuttaa urheilussa. Prosessi tuntui monessa mielessä vapauttavalta, Vierumäellä opiskellut Juppo kertoo.

– Oman peliurani käsikirjoitus olisi saattanut olla toinen, jos olisin silloin itse tiennyt herkkyyspiirteistäni. Jos nyt pystyn kehitystyöni kautta auttamaan yhtäkin erityisherkkää urheilijaa, katson onnistuneeni aiheeni valinnassa.

Käsitteen ”erityisherkkä” (highly sensitive person, HSP) on kehittänyt psykologian tohtori, psykoterapeutti Elaine Aron, joka on tutkinut erityisherkkyyttä 1990-luvulta alkaen.

Erityisherkillä ihmisillä on tavallista herkemmin reagoiva ja aistiärsykkeitä syvällisesti prosessoiva hermojärjestelmä, psykofyysinen ominaisuus, joka voi näyttäytyä herkkyytenä itseä, muita ihmisiä, ympäristöä tai kaikkia näitä kolmea kohtaan.

Erityisherkkä ihminen saattaa reagoida voimakkaasti esimerkiksi ympäristön ääniin tai valoihin sekä yhtä lailla omiin tunteisiinsa ja ajatuksiinsa.

– Erityisherkän ihmisen näkökyky ei ole parempi kuin muilla, mutta hän huomaa enemmän ja analysoi huomioitaan tarkemmin – sekä tietoisesti että tiedostamattaan, Juppo linjaa.

– Erityisherkästä ilot tuntuvat isommilta ja surut suuremmilta.

Asiantuntijoiden mukaan kahta täysin samanlaista erityisherkkää ei ole olemassa, sillä herkkyyksien painottuminen, voimakkuus ja kokemukset ovat yksilöllisiä – riippuen mm. muista temperamenttipiirteistä, elämänkokemuksista, elämäntilanteen kuormittavuudesta sekä kyvystä huomioida omat tarpeensa.

– Kasvu- ja toimintaympäristössään kohtaamastaan tuesta tai haasteista juontavat suuretkin erot siinä, miten eri henkilöt erityisherkkyyspiirteensä kokevat: lahjana ja ilona vai enemmänkin taakkana ja murheena, laajasti erityisherkkyyteen perehtynyt Pertti Ratilainen sanoo.

– Erityisherkkyys voi siis olla urheilussakin joko suuri mahdollisuus tai uhka, Jupon ominaispiirteet havainnut mentaalivalmentaja jatkaa.

Tilanteeseen on hiljalleen valveutunut myös Jukka Jalonen, Leijonat kahdesti maailmanmestariksi luotsannut kiekkovaikuttaja.

– Mitä enemmän olen ottanut erityisherkkyydestä selvää, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, että kaikilta eri lajien massoista poikkeavilta yksilöiltä on pakko löytyä erityisherkkyyden piirteitä, Jalonen alleviivaa.

– Ja toisaalta olen huolestunut siitä, että suomalainen urheilu menettää jatkuvasti suuren määrän lahjakkuuksia, koska emme osaa lähestyä asiaa valmennusprosesseissamme. Siksi tästä asiasta on syytä herättää keskustelua.

»Erityisherkille kritiikki on usein vaikea pala niellä, vaikka se olisikin rakentavaa ja annettu syystä», mm. useiden NHL-ammattilaisten mentaalivalmentajana työskentelevä Ratilainen pohtii.

Kun Wayne Gretzky säkenöi NHL:ssä 1980- ja 1990-luvuilla, hänellä kuvailtiin olevan silmät takaraivossaankin. Hänen kykynsä lukea ja hahmottaa pelin virtauksia oli ennennäkemätöntä.

Kun Matti Nykänen ponnisti kuuluisuuteen 1980-luvulla, kilpaveljien oli vaikea ymmärtää, miten ihmeessä suomalainen oivalsi hyppyrin keulalla asioita aivan toisella tavoin kuin kaikki muut.

– Kun urheilija löytää ulkoisen ärsyketulvan ja rauhallisen ajan välille tasapainon, vaikka vain itse urheilusuorituksen ajaksi, erityisherkkyyden hyvät puolet pääsevät parhaiten esiin. Silloin poikkeuksellinen havainnointikyky nousee urheilulliseksi vahvuudeksi, Ratilainen korostaa.

– Erityisherkillä on norsunmuisti, ja he pystyvät tallettamaan kehonsa muistiin todella paljon dataa. He ovat myös nopeita oppimaan sekä haistamaan ilmapiirien ja ihmisten tunteiden muutokset.

Keväällä 2011 jääkiekon MM-kultaa juhlinut Janne Lahti tunnustautuu erityisherkäksi. Hän muistelee tunteneensa itsensä – ex-pelikaverinsa Jupon tavoin – erilaiseksi kuin muut.

– Oli ryhmä mikä tahansa, tunsin tajuavani hyvin nopeasti, miten ryhmädynamiikka toimii ja miten yksilöt pärjäävät keskenään. Että kenellä menee kotona huonosti, kuka on riidoissa kenenkin kanssa ja niin edelleen, SM-liigassa mm. HPK:ssa ja Jokereissa painokkaalla laukauksellaan säväyttänyt Lahti selvittää.

– Tunsin jääväni sen ihmisistä aistimani informaatiovyöryn alle.

Näin tunsi Juppokin. Miksi toinen kaveruksista teki menestyksekkään uran lätkässä ja toinen ei?

Juuri tämä kysymys ilmentää Pertti Ratilaisen mukaan osuvasti erityisherkkyyden haasteita. Ratilaisen mukaan vastaus löytyy henkisistä tekijöistä.

– Kun ärsyketulva on valtava, erityisherkät tapaavat lamaantua ja ahdistua. He pitävät itseään outoina ja ottavat asiat herkästi henkilökohtaisesti. Erityisherkille kritiikki on usein vaikea pala niellä, vaikka se olisikin rakentavaa ja annettu syystä, mm. useiden NHL-ammattilaisten mentaalivalmentajana työskentelevä Ratilainen pohtii.

– Tunneherkkyys saa aikaan sen, että kritiikki tuntuu hyökkäävältä ja taipuvaisuus analyyttisuuteen puolestaan sen, että saatua kritiikkiä jää pohtimaan pitkäksi aikaa. Kritiikin pelossa erityisherkät yleensä ylikuormittavat itseään. Lupa lepoon tulee vasta sairastumisten tai loppuunpalamisten kautta.

Urheilijoiden lisäksi eri alojen lahjakkuuksien kanssa yhteistyötä tekevän Ratilaisen mukaan ongelma on nimenomaan henkinen palautuminen.

– Monet erityisherkät pelkäävät, että mikään ei tässä maailmassa riitä. Kun urheilijoiden henkinen kuorma sitten kasvaa hallitsemattomaksi, monet sulkeutuvat ja katoavat kartalta. Toiset taas turvautuvat erilaiseen itselääkintään – kuten huumeisiin tai muihin päihteisiin, hän sanoo.

– Herkkyys on tulkittu miesten maailmassa heikkoudeksi, vaikka se päinvastoin on yksi selittävä tekijä monenlaisten menestyjien taustalla.

Janne Juppo (vasemmalla) ja Pertti Ratilainen Aulangon maisemissa Hämeenlinnassa.

Opinnäytetyössään Juppo pureutuu vahvasti myös kysymykseen, miten urheiluvalmennuksessa erityisherkät persoonat tulisi kohdata. Hänen mielestään keskiössä ovat avoimuus ja kärsivällisyys.

– Erityisherkät eivät tarvitse erityiskohtelua vaan ainoastaan ymmärrystä. Avaintekijä on ihmisten aito kohtaaminen. Jos valmentaja haluaa erityisherkän vahvat puolet esiin, hänen kannattaa antaa tilaa keskustelulle urheilijan kanssa, Juppo painottaa.

– Valmentaja voi yrittää oppia ymmärtämään, että erityisherkän urheilijan takana on niin tiheä kalaverkko, ettei siitä mene mikään asia suoraan läpi. Asioiden sulattelu vaatii aikaa.

Tätä nykyä Juppo toimii janakkalalaisen salibandyseuran valmennuspäällikkönä ja opiskelee tähtäimenään valmentajan erikoisammattitutkinto.

– Olen iloinen, että pystyn nyt auttamaan paitsi ”normiherkkiä” myös erityisherkkiä urheilijoita. Urheilukentillä on paljon nuoria urheilijoita, jotka kamppailevat päivittäin omien erityisherkkyyspiirteidensä kanssa, Juppo sanoo.

– Ilman ymmärrystä näiden urheilijoiden minäkuvat voivat vääristyä ja urat päättyä ennenaikaisesti. He voivat myös ahdistua tai muovaantua ylivilkkaiksi, jolloin puolestaan esimerkiksi koulunkäynti nousee isoksi haasteeksi.

Jukka Jalonen haluaa ymmärtää erityisherkkyyttä paremmin.

Kun Jukka Jalonen aikanaan passitti Jupon HPK:n ”farmiseuraan” FPS:ään, hän ei uskaltanut katsoa tätä silmiin. Asiasta ilmoitti ensin seuran markkinointivastaava.

– Nyt haluan oppia tästä teemasta koko ajan lisää, Jalonen korostaa.

– Erityisherkkyyden ymmärtäminen voi olla Suomelle suuri kilpailuvaltti eri lajeissa. On opittava ymmärtämään keinoja, joiden avulla kuka tahansa erityisherkkä urheilija uskaltaa olla oma itsensä nykyistä paremmin. Oleellista on löytää mekanismit, joilla tunnistaa herkkyyspiirteet ajoissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Sisältöä ei ole vielä haettu

Lisää parhaita