Anna Westerlund tekee suomalaista urheiluhistoriaa – ”Jos olen mukana vielä 40-vuotiaana, tulkaa hakemaan pois” - Urheilulehden parhaat - Ilta-Sanomat

Anna Westerlund saa Jari Litmasen tapaan 137 A-maaottelua täyteen. Kuvassa Westerlund kentällä Venäjää vastaan kesällä Cartagenassa.

Anna Westerlund tekee suomalaista urheiluhistoriaa – ”Jos olen mukana vielä 40-vuotiaana, tulkaa hakemaan pois”

Anna Westerlund on tottunut urallaan taistelemaan. Eräs vuoden mittainen taistelu toi naisille oman pukukopin stadionille.

Kun Ruotsi ja Suomi kohtaavat tänään jalkapallon MM-karsinnassa, Anna Westerlund tekee suomalaista jalkapallohistoriaa. Gamla Ullevilla Göteborgissa pelattava ottelu on Westerlundin 137. Suomen A-maajoukkueessa.

Kaikkien aikojen paras suomalaispelaaja Jari Litmanen pelasi 137 maaottelua. Westerlund, 32, nousee arvokkaaseen seuraan – ja menee kaiken järjen mukaan vielä ohi.

Helmarien pelaaja tietää, ettei yhtäkään suomalaista jalkapalloilijaa voi verrata Litmaseen. Se ei tarkoita, etteikö Westerlund tuntisi ylpeyttä mahdollisesta saavutuksestaan.

Tilanne oli saman kaltainen keväällä, kun Westerlund ohitti Laura Österberg Kalmarin pelattujen naisten maaotteluiden määrässä. Kalmari on Westerlundille idoli, jota hän on aina katsonut ylöspäin.

– Ja Litmanen tulee aina olemaan Litmanen. En aio sanoa, että ihan sama, koska onhan se mulle iso asia. On kiva miettiä, että pikku-Anna Westerlund Paraisilta menee Jari Litmasen ohi. Kaikki kuitenkin tietävät, että Litmanen on suurin. Tämä on minulle kunnia-asia.

  • Artikkeli on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 43/2021. Urheilulehdessä on joka viikko vastaavia pitkiä juttuja. Tilausohjeet ovat täällä.

Anna Westerlund Suomi–Slovakia-ottelussa syyskuussa.

Päästään kätevästi pieneen Anna Westerlundiin ja Paraisille.

Hän ei kutsu perhettään urheiluperheeksi, vaikka isä oli pelannut käsipalloa ja valmensi tyttöjen jalkapallojoukkuetta, jossa Westerlundin pari vuotta vanhempi sisko pelasi. Anna meni siihen mukaan ja pärjäsi.

– Pelasin jalkapalloa vain siksi, että se oli hauskaa. Oli kiva jengi, jota iskä vielä valmensi. Ei minulle sanottu koskaan, että fudiskengät jalkaan ja treeneihin, myös hiihtoa harrastanut Westerlund sanoo.

16- ja 17-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueita tällä hetkellä valmentava Marko Saloranta bongasi Pargas IF:n lupaavan pelaajan 15-vuotiaana.

Saloranta oli tuolloin SC Raision naisten liigajoukkueen päävalmentaja. Hän ajoi Paraisiin, jossa tapasi Westerlundin, hänen isänsä sekä äidin tämän työpaikan Nordean konttorin yläkerrassa.

– Pelasin Piffenissä ajattelematta ollenkaan, mikä olisi seuraava askeleeni. Se tuntui hienolta, että ”Make” tuli juttelemaan kanssamme, eikä vain soittanut houkutellakseen minua Raisioon. Tuli olo, että hän oikeasti välitti ja näki, että minusta voisi tulla jotain. En muistaakseni ymmärtänyt sanaakaan, koska he juttelivat suomeksi, Westerlund naurahtaa.

Ruotsi on hänen äidinkielensä, mutta suomi taipuu nykyään ainakin melko vaivatta.

Anna Westerlund alle 20-vuotiaiden maaottelussa Kanadaa vastaan uransa alkupuolella.

Westerlund debytoi keskikenttäpelaajana naisten SM-sarjassa vain 15-vuotiaana. Hän kävi yhä koulua Paraisilla, mistä vanhemmat kuskasivat tytärtään Raisioon ja takaisin harjoituksiin.

– Ei se olisi ilman vanhempiani onnistunut. Matka olisi kestänyt kauan, enkä olisi varmaan 15-vuotiaana löytänyt bussilla perille. Olisin varmaan päätynyt Poriin tai jonnekin.

Päivittäinen matka Paraisilta Raisioon oli pientä siihen nähden, mitä Westerlundilla oli edessä. Saloranta siirtyi Hongan valmentajaksi Espooseen ja halusi Westerlundin mukaansa.

Alussa pelaaja pääsi valmentajan kyydissä Hongan harjoituksiin ja takaisin, mutta pian Saloranta muutti Lahteen ja alkoi kulkea treeneihin sieltä.

Paraisten Lukion kauppaoppilaitoksen merkonomilinjalle Turkuun vaihtaneen Westerlundin päivät olivat seuraavanlaisia:

Hän matkasi aamulla Paraisilta Turkuun, jossa koulu järjesti aamutreenit. Sen jälkeen opiskeltiin. Koulupäivän jälkeen Westerlund lähti Turun juna-asemalta kohti Espoota. Saloranta nappasi hänet Espoossa kyytiinsä, minkä jälkeen treenattiin, käytiin suihkussa ja palattiin junalla Turkuun, josta toinen vanhemmista haki hänet kotiin Paraisille.

Westerlund meni suoraan nukkumaan, ja seuraavana päivänä oli edessä sama ruljanssi.

– Kun nyt puhun tästä ajattelen, että mitäköhän päässäni liikkui silloin. Toisaalta en tiennyt mistään muusta. Tekisinkö saman nyt uudestaan? En kyllä usko.

Anna Westerlund pelasi mukana, kun Suomi kohtasi Alankomaat naisten EM-kisoissa Helsingissä elokuussa 2009.

Westerlund oli luottopelaaja Hongan keskikentällä ja voitti kolme Suomen mestaruutta.

Hän pelasi 2006 alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa Venäjällä ja naisten EM-kisoissa 2009 Suomessa.

Ruotsalaiset seurat kiinnostuivat. Westerlund kävi Djurgårdenissa, missä maajoukkuetoveri Linda Sällström oli pelannut kaksi edellistä kautta.

Westerlund valitsi kuitenkin Umeå IK:n, joka oli pari vuotta aiemmin voittanut Ruotsin mestaruuden ja Uefa-cupin yhden maailman kaikkien aikojen tunnetuimman naispelaajan, brasilialaisen Martan, johdolla. Seurassa olivat aiemmin pelanneet muun muassa Kalmari ja Anne Mäkinen.

– Olen kotoisin Paraisilta, enkä ole oikein ison kaupungin tyttö. Umeå on pienempi kuin Tukholma. Ajattelin, että heillä oli ollut paljon ulkomaalaisia pelaajia, jolloin tietäisivät paremmin, miten asiat heidän kanssaan hoidetaan ja miten heistä välitetään. Minulle tuli Umeåsta turvallinen olo.

Anna Westerlund naisten EM-jalkapallojoukkueen harjoituksissa Eerikkälän urheiluopistolla heinäkuussa 2009.

Westerlund kotiutui hyvin, vaikka ei löytänyt heti selkeää pelipaikkaa. Häntä kokeiltiin laidalla ja keskellä, minne oli kulloinkin tarvetta. Peliaikaa tuli paljon, mutta ikään kuin jokerina.

Kun ruotsalaisesta Andrée Jeglertzista tuli Suomen maajoukkueen valmentaja, Westerlundista tehtiin ensimmäistä kertaa urallaan toppari. Toppariksi hänet istutettiin pian myös Umeå IF:ssä.

Westerlund epäilee Jeglertzin vaikuttaneen asiaan, sillä hän oli itse pelannut ja valmentanut Uumajassa, joten kontaktit kaupungin seuraan olivat hyvät.

Sille tielle hän jäi.

– En tiedä, vaikka minut pudotettaisiin vielä maalivahdiksi. Katsotaan. Jälkikäteen voin sanoa, että kiitos siitä päätöksestä, koska onhan tämä mennyt hyvin.

Sitä korostavat kovat maaottelulukemat, vaikka osa on jo pudottamassa 32-vuotiasta Westerlundia avauksesta. Niin pudotettiin Litmastakin pitkään, myös se yhdistää heitä.

Nopeus ei ole Westerlundin vahvuus, mutta syöttövalikoima on yhä loistava. Maajoukkueluotsi Anna Signeul luottaa täysin kokeneeseen toppariin, se lienee pääasia.

Suomen maalivahti Tinja-Riikka Korpela (vas.) ja Anna Westerlund kamppailemassa naisten jalkapallon EM-lopputurnauksen alkulohkon ottelussa Suomi–Ruotsi Göteborgissa heinäkuussa 2013.

Ruotsin pääsarja oli 2010-luvun alussa yhä maailman kovimpia jalkapallosarja ellei kovin.

Siitä huolimatta Westerlund teki Piteå IF:ään siirryttyään pelaamisen ohessa myös töitä. Ei hänen olisi ollut ihan pakko, mutta työskentely Nordealla tuntui silti hyvältä ja oikealta.

Tänä päivänä ei tulisi kyseeseen, että maailman parhaassa sarjassa pelaajat kävisivät töissä. Seurat tuskin sitä sallisivat, sillä työnteko on pois palautumisesta.

Täysammattilaisuuden leviäminen naisten peliin ja lukuisiin eri sarjoihin Euroopassa on suurin syy pelin valtavaan kehittymiseen.

– Kun menin Ruotsiin, niin olihan Damallsvenskan maailman paras sarja. Nyt on paljon maita, jotka pystyvät palkkaamaan ulkomaalaisia. Jos on hyvä pelaaja ja haluaa ulkomaille, kyllä jonnekin pääsee. Ei ole vain noin kymmentä paikkaa.

– Äitini onkin joskus sanonut, että Anna, sinä synnyit kymmenen vuotta liian aikaisin. Maailma menee eteenpäin, ei vain futiksessa. En ole pettynyt, synnyin kun synnyin, mutta vaihtoehtoja nykyään on enemmän.

Niin on toisaalta kilpailuakin. Naisten jalkapallo on maailman kenties nopeimmin kehittyvä urheilu.

Parasta on, että tyttöpelaajille laji ei ole Suomessakaan välttämättä pelkkä harrastus, vaan sitä voi tehdä myös tavoitteellisesti ilman utopioiden rakentelua. Westerlundilla oli Kalmarin kaltaisia esikuvia, nyt heitä on jo vaikka kuinka.

Lilleströmissä Anna Westerlund voitti viisi Norjan mestaruutta ja neljä maan cupia.

Westerlund siirtyi Ruotsista Norjaan Lilleströmiin, jossa hän voitti viidessä vuodessa viisi Norjan mestaruutta.

– Ja neljä Norjan cupin voittoa. Mainitsen tämän aina, koska Norjassa cup on niin iso juttu. Yhtenä vuotena kuningas Harald oli paikalla, kun saimme mitalit.

Lilleströmin naisten joukkuetta rahoitti sama taho kuin miehiä, joten resurssit olivat hyvät. Seura maksoi hyvää palkkaa ja hoiti asunnon.

Kun omistaja vaihtui, myös Westerlundin sopimus heikkeni. Hän oli kuitenkin kotiutunut niin hyvin 70 neliön asuntoonsa, ettei halunnut muuttaa, vaikka vuokra oli noin tuhat euroa.

– Se alkoi mennä palkasta, minkä lisäksi Norjassa verotus on Suomea kovempi. Jos olisin laskenut rahani tarkkaan, olisin pärjännyt silläkin palkalla. Mutta olen sellainen ihminen, että haluan myös elää. Jos haluan syödä lohta niin ostan sitä, en jaksa mennä nuudeleilla.

Westerlund meni osa-aikatöihin urheiluliikkeeseen. Kahdeksalta töihin, treenit päivän päätteeksi ja seitsemältä kotiin. Ei se mahdottomalta tunnu, mutta jalkapalloilijan arjessa seisomatyö alkaa tuntua harjoittelun päälle.

– Olin kuitenkin Norjassa pelaamassa pääasiassa fudista. Minkään ei pitäisi jäädä siitä kiinni, että olen väsynyt, kun olen ollut töissä päivällä. Välillä jäi punttitreenejä väliin, koska olin vaan niin poikki.

Anna Westerlund palkittiin vuoden naispelaajana Suomen Palloliiton Captain's Ball -gaalassa marraskuussa 2018. Leo Väisänen sai Vuoden U21-pelaaja -palkinnon.

Kun puhutaan naisten jalkapallon huimasta kehityksestä, pitää muistaa millaiselta takamatkalta lähdetään miehiin nähden.

Jari Litmasesta ja Anna Westerlundista ei tämänkään takia kannata puhua samassa lauseessa muuten kuin pelatuissa maaotteluissa. Tai vaikkapa jostain Huuhkajien nykypelaajasta, joka taistelee peliajasta vaikkapa Puolassa, Skotlannissa tai vastaavassa eurooppalaisessa hyvässä, mutta ei kuitenkaan parhaisiin lukeutuvissa sarjoissa.

Lähtökohdat, mahdollisuudet ja arki ovat edelleen kovin erilaiset, vaikka naisfutis kuroo monella tapaa miehiä kiinni. Ihan myös markkinatalouden ja kiinnostavuuden ehdoilla mitattuna.

Anna Westerlundin nykyinen seura on Åland United.

Westerlund on tosiaan sen kannalta syntynyt kymmenen vuotta liian aikaisin. Hänen neuvonsa pelaajille on vaatia myös enemmän.

– Tuntuu, että seurojen pitää alkaa panostaa enemmän jo sen vuoksi, että pelaajat eivät enää tyydy vähään. He eivät suostu menemään pelaamisen ohessa töihin. He tietävät, että mikäli ovat tarpeeksi hyviä, he voivat saada pelaamisesta tarpeeksi rahaa.

Westerlundilla on konkreettinen esimerkki taistelusta, jollaisia naisjalkapalloilijat joutuvat yhä käymään.

Hän korostaa, että nykyinen seuransa Åland United hoitaa asiat todella hyvin.

– Tämä on pieni kaupunki, jossa ihmiset välittävät. Jos tarvitsee apua, voi soittaa jollekin, joka tulee fiksaamaan asiat.

– Treenaamme Wiklöf Holding Arenalla, mutta pukkarimme ovat toisessa rakennuksessa. Olen melkein vuoden taistellut, että saisimme pukukoppimme stadionrakennukseen, jossa IFK Mariehamnin miesjoukkueenkin koppi on.

Pari viikkoa sitten Kansallisen liigan joukkue pääsi muuttamaan päärakennukseen. Westerlundin taistelu kannatti.

– Se oli vain yksi pukkari, mutta meille pelaajille iso asia.

Åland Unitedin joukkue pääsi hiljattain samaan koppirakennukseen kuin IFK Mariehamnin miesten joukkue.

Åland Unitedin Anna Westerlund jalkapallon Kansallisen liigan ottelussa HJK vs Åland United Bolt Areenalla Helsingissä syyskuussa 2020.

Kahdeksan maansa mestaruutta ja lukuisia cupeja voittanut Westerlund voi saada menestyssaldoonsa yhden palkinnon lisää, kun Åland United pelaa Olympiastadionilla Suomen cupin finaalissa.

Toppari on löytänyt 32-vuotiaana ihan uuden puolen itsestään, sillä hän on iskenyt peräti kahdeksan maalia Kansallisessa liigassa 22 ottelussa. Aiempina kausina maaleja on tullut yksi tai kaksi.

– Ne ovat tulleet erikoistilanteista. Kesti 15 vuotta ennen kuin tajusin miten laitan pääni siihen palloon, hän vitsailee omaan tapaansa.

Anna Westerlund aikoo jatkaa uraansa. Tähtäin on ensi kesän EM-kisoissa.

Uran lopettaminen ei ole käynyt mielessäkään, sillä ensi kesän EM-kisat olisivat Westerlundille jo uran kolmas arvoturnaus.

– Tavoite on, että olen kisajoukkueessa mukana. Siitä ei tarvitse edes keskustella. Haluan pelata, koska olen hyvä. Mutta en näe, että pelaisin Åland Unitedissa, jos tippuisin maajoukkueesta. Maajoukkue on minulle iso asia. Totta kai ikä tulee jossain vaiheessa vastaan, mutta mitä jos en halua lopettaa vielä? Sen olen sanonut, että jos olen mukana vielä 40-vuotiaana, tulkaa hakemaan nappulakenkäni pois.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Sisältöä ei ole vielä haettu

Tuoreimmat Urheilulehti