Agentti paljastaa tietonsa SM-liigan palkka­tasosta – näin karusti tienestit laahaavat ulkomaita perässä: ”Kohta varmaan Ranska painaa ohi!”

SM-liigan brändi on ummehtunut ja sarjan vetovoima huolestuttavassa laskussa. Jotain on tehtävä ja pian – niin pelien tason, tapahtumien kuin viestinnän suhteen.

12.9.2021 7:07

Ensimmäinen ajatus oli, että mitä sekoilua tämä nyt taas on.

Jääkiekon SM-liiga julkisti elokuussa uudet verkkosivunsa, jotka eivät toimi. Välillä sivut eivät edes avaudu, vaan tarjolla on pelkkää mustaa – kuin symbolina sille, miten sarjalla menee.

  • Tämä artikkeli on julkaistu ensi kerran Urheilulehden SM-liigan kausioppaassa 2021-22. Lehden tilausohjeet löydät täältä.

Kun sivut saa auki, silmille lävähtää valtava tilkkutäkki, josta on vaikea löytää informaatiota, niitä tuloksia ja tilastoja, kokoonpanoja ja kalenteria, mitä varten sivut ylipäätään ovat olemassa.

Ilta-Sanomien haastattelemat arvostettujen mainostoimistojen ammattilaiset kuvailivat sivuja kiireessä tehdyiksi. Käyttäjiä ei ollut ajateltu. Sisältö oli heikkolaatuista kuvista alkaen. Amatöörien kädenjälkeä.

Miten on mahdollista, että Mestiksen sivut ovat huomattavasti selkeämmät, nopeammat ja informatiivisemmat?

Liigan sivuja ihmetellessä seuraava ajatus oli varmuus siitä, että kun runkosarja 9. syyskuuta starttaa, tulospalvelu kaatuu. On kaatunut ennenkin, viimeksi viime kaudella. Voidaan puhua perinteestä.

Sekavat nettisivut ovat pintaraapaisu sille, millaisessa vapaapudotuksessa SM-liiga on. Kaikki muut Euroopan sarjat kehittyvät, mutta Suomen taso on laskussa. On ollut jo yli kymmenen vuotta.

Miten se on mahdollista? Onko kyse vain huonosta johtamisesta?

Kulahtanutta brändiä yritettiin korjata jo vuonna 2013 vaihtamalla markkinointinimi hassun ytimekkäästi Liigaksi, joka irvileukojen suussa muuntui heti ”Lügaksi” erikoisen kirjainmuotoilun takia.

Samana vuonna Jokerit oli ilmoittanut jättävänsä SM-liigan ja loikkaavansa KHL:ään. Helsinkiläisseuran jättämä tyhjiö on edelleen hirveä.

Espoo Bluesin konkurssi oli toinen kova kolaus. Yksi seura, HIFK, ei riitä täyttämään 1,2 miljoonan ihmisen pääkaupunkiseutua.

Aukkoja SM-liiga on täyttänyt – tai yrittänyt täyttää – nostamalla Mestiksestä peräkanaa Sportin, KooKoon ja Jukurit kultapossukerhoonsa, jonka ovi on sen jälkeen lyöty kiinni. Tämä on näivettänyt sekä SM-liigan että Mestiksen. Laiskistumista yläkerrassa, kuolonkorinaa kellarissa.

Näin ei voi jatkua.

Kun korona on joskus lyöty, pyrkii SM-liiga rajulle kasvukäyrälle. Kuva HIFK:n ja Kärppien välisestä ottelusta viime maaliskuulta.

SM-liiga tiedostaa alakulonsa. Se julkaisi kauden kynnyksellä Visio 2025 -strategiansa siitä, miten sarja aiotaan nostaa uuteen kukoistukseen seuraavan neljän vuoden aikana.

Strategian julkinen versio on pinnallinen ja korusanoja vilisevä kattaus vailla konkretiaa tai todellista suuntaa. Arvoiksi on lueteltu yhteisöllisyys, rohkeus, vastuullisuus ja perinteiden kunnioittaminen.

Strategisia tavoitteita on jaettu neljän osa-alueen alle: Yhteisöllinen, huippusarja, vastuullinen vaikuttaja sekä kannattava ja kasvava.

Heikki Hiltunen

Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen avaa tarkemmin uuden nelivuotisen vision kohtia.

– Ensinnäkin isossa kuvassa olemme asettaneet tavoitteeksi sen, että meidän tehtävämme on olla Suomen vaikuttavin urheiluelämys, Hiltunen aloittaa.

– Ja on pidettävä huoli, että koronapandemian jälkeen pääsemme kasvu-uralle ja kehitämme mainettamme.

Ratkaiseva tekijä maineessa on sarjan taso, siis siinä pelaavien pelaajien taso. SM-liigan vetovoima pelaajamarkkinoilla on valahtanut hälyttävän alas, mikä näkyy jäällä eli tuotteessa, elämyksessä tai pikemminkin sen puutteessa. Tämän myös Hiltunen myöntää.

– Jotta me voisimme pärjätä kilpailussa Euroopan kentillä, meidän on pakko kasvattaa kakkua, hän sanoo seurojen budjetteihin viitaten.

– Ilman sitä emme voi kilpailla huippupelaajista tai saada heitä tänne takaisin muista sarjoista. Seurojen on tärkeä kasvaa koronan jälkeen. Olemme asettaneet seuroille 25 prosentin kasvutavoitteen strategian loppuun mennessä.

Euroopan pelaajamarkkinat mullistuivat vuonna 2008, kun oligarkkien rahoilla öykkäröivä KHL ilmestyi kukkona tunkiolle. SM-liigaseurat saivat tottua siihen, että parhaat pelaajat vietiin Venäjälle, joskus jopa kesken kauden.

Toki näppärimmät seurat, kuten esimerkiksi JYP, osasivat tehdä kauppaa ja kohentaa talouttaan KHL-siirroilla.

Enää Suomessa ei kirota KHL:ää, koska pelaajat karkaavat nyt vähän joka suuntaan. SM-liigan vetovoima pestuumarkkinoilla heikkenee koko ajan.

Yksi kokenut suomalainen pelaaja-agentti sanoo, että Euroopassa kuusi liigaa – KHL, Ruotsin SHL, Sveitsin liiga, Saksan DEL sekä Tshekin ja Slovakian pääsarjat – ovat ohittaneet vetovoimassa SM-liigan.

– Laskeskelin juuri, että SM-liigassa pelaajapalkkioiden keskiarvo on noin 65 000 euroa bruttona, agentti sanoo.

– Pelaajat saavat vähintään saman keskiarvon nettona noista kuudesta liigasta. Mieti vetovoimaa. Taloudellisesti me hävitään jo Slovakiallekin! Kohta varmaan joku saamarin Ranska painaa taloudellisesti meistä ohi.

Tekemämme selvityksen mukaan Slovakiassa parhaat pelaajat saavat nettona 65 000–70 000 euroa kaudessa – siis huomattavasti enemmän kuin pelaajat keskimäärin Suomessa.

Liigan palkkaromahdus on näkynyt kesän pelaajamarkkinoilla karulla tavalla. Tässä muutama esimerkki.

Pistepörssin neljäs, 48 pistettä tykittänyt ja maajoukkueessakin viime kaudella pelannut Ahti Oksanen siirtyi KooKoosta Tshekin liigaan.

KalPan paras pistemies Kai Kantola lähti Itävaltaan, kuopiolaisten pitkäaikainen kapteeni Tommi Jokinen puolestaan Slovakiaan.

Liigan monivuotinen pistelinko Janne Keränen karisti kotimaan pölyt ja matkasi hänkin Slovakiaan.

Tähän on tultu.

Agentti on huolissaan sarjan laadusta.

– Varsinkin tänä vuonna SM-liiga on ihan pohjamudissa. Ei täällä ole kuin nuoria ja sitten niitä konkareita, jotka ottelevat viimeisiä kausiaan, hän sanoo.

– Tai voi olla muutamia, jotka perhesyiden takia ovat jääneet Suomeen tai tulevat Suomeen takaisin.

Pelillisten tai rahallisten syiden takia SM-liigaan ei kannata jämähtää tai palata, jos ottajia on muualla.

Kun sarjan taso on pudonnut, on siitä tullut oiva ponnahduslauta ulkomaalaispelaajille, jotka tulevat takomaan kovat tehot ja singahtavat sillä siivellä isompiin sarjoihin.

Ruotsissa vaisuin pistein pelannut Sebastian Wännström siirtyi viime kaudella Ässiin, voitti maalikuninkuuden ja sai KHL-sopimuksen.

Josh Kestner tuli ECHL:stä eli NHL:n farminfarmista TPS:ään, takoi huipputehot ja sai hänkin diilin idästä.

– Kun pohjoisamerikkalaiset ovat kuluttaneet siellä kaikki saumansa, he tulevat tänne ja vetävät huippukauden, jotta heidät huomattaisiin, agentti kiteyttää.

Kun pohjoisamerikkalaiset ovat kuluttaneet siellä kaikki saumansa, he tulevat tänne ja vetävät huippukauden, jotta heidät huomattaisiin.

Pelkkä raha ei ainoastaan ratkaise, vaan kyse on myös pelin ja ympäristön tasosta. Yhden ulkomaille lähteneen liigakonkarin suusta kuultiin sanat: ”Ei jaksa pelata junnuja vastaan.” SM-liiga on kasvattajasarja.

Hiltunen myöntää, että parannettavaa on paljon.

– Meidän pitää kilpailla pelaajien silmissä sillä, että se urheilullisuus ja vaatimustaso on kova. Urheilutoimenjohdon ammattimaistuminen entistä enemmän on tärkeää, puheenjohtaja toteaa.

– Sitten tulevat olosuhteet. Minkälaista se peli ja kilpailukyky on. Siirtymän liigatasolta maajoukkueeseen tai aina MM-kaukaloon asti on oltava mahdollisimman pieni.

Tällä hetkellä loikka liigatasolta kansainvälisiin peleihin tai NHL:ään on liian iso otettavaksi, jos ei puhuta superlahjakkuudesta.

Ja sitten tullaan taas pelin tasoon, jonka määrittelevät pelaajat.

– Meidän pitää olla rehellisiä. Suomen markkinat ja seurojemme maksukyky tällaisen verotuksen maassa tekevät sen, että on vaikea lähteä kilpailuun pelaajista. Yksittäisiä pelaajia voi varmasti saada tänne, mutta jos kaikkien seurojen pitäisi pystyä palkkaamaan useampia kärkipelaajia, markkinakoko ei sitä mahdollista, Hiltunen tuskailee.

Yksi iso ongelma SM-liigalle on ollut yleisökato, joka oli nähtävillä jo ennen pandemiaa. Ottelutapahtuma ei kiehdo.

– Tapahtuman pitää olla tänä päivänä viihtyisä. Varsinkin niiden satunnaiskatsojien, jotka käyvät katsomassa sen kaksi kolme ottelua kauden aikana, houkutteleminen peleihin on tärkeää. Heidät pitää saada halleille, Hiltunen sanoo.

– Se vaatii nykyajan olosuhteet. Seurat tarvitsevat modernin areenan menestyäkseen.

Tampereen uusi uljas Uros Live -areena avautuu joulukuussa. Ilves ja Tappara muuttavat sinne.

– Viimeisimpänä olen kuullut, että myös Turun hanke etenee, Helsingin hanke etenee ja Jyväskylän Hippos-hanke etenee.

Lappeenrannan Kisapuistossa alkavat uuden jäähallin rakennustyöt vuosina 2024–25.

– Välillä kuuluu huhuja myös Oulusta, mutta siitä ei ole tarkempaa tietoa.

Kaikille liigaseuroille uusiin puitteisiin pääseminen ei ole realismia.

– Vain muutama paikkakunta toimii yksityisellä rahalla. On paljon paikkakuntia, jotka ovat kaupungin ja julkisen rahan varassa. Se voi polarisoida tätä asiaa, kun paikkakuntien välillä on isoja eroja, Hiltunen pohtii.

Liigan toimistolta lähti 13. elokuuta sangen iso uutinen ilmoille. Toimitusjohtajana vuodesta 2016 alkaen toiminut Riku Kallioniemi jättää paikkansa.

Kallioniemi jatkaa tehtävässään siihen asti, että uuden toimitusjohtajan nimi on selvillä. Paikka on pistetty julkiseen hakuun.

– Päädyimme hyvin avoimeen prosessiin, koska haluamme löytää parhaat mahdolliset kandidaatit, joista sitten valitaan paras, Hiltunen selvittää.

– Tavoite on, että viimeistään ensi vuoden alussa meillä olisi uusi henkilö töissä.

Hiltunen kertoo, että toimitusjohtajan paikkaan liittyen on tullut ”jo jonkin verran soittoja ja kyselyitä”.

On selvää, että varsinkin nykytilanteessa tehtävä on vaativa. Vaikeassa tilanteessa hyvää työtä tehneen Kallioniemen seuraajaan henkilöityy sarjan tulevaisuus, joka olisi koronakriisin väistyessä pelastettava.

– Tarvitsemme hyvinkin monitaitoisen johtajan. Se vaatii kokemusta, vahvoja johtamis- ja viestintätaitoja ja kykyä toimia yrittäjähenkisesti. Ei tämä helppo haku ole, Hiltunen myöntää.

Palataan vielä niihin nettisivuihin. Mikä niissä oikein mättää?

– Oikeasti harmittaa, että siellä on ollut joitain haasteita sivuston kanssa, puheenjohtaja huokaa.

– Totta kai viestintä on meille ihan oleellinen asia. Enkä pidä tätä minään rakettitieteenä. Toimistolla tehdään töitä tämän eteen. Ei siellä nukuta.

Hiltunen lupaa, että sivut pistetään asianmukaiseen kuntoon. Osaamista on, hän vakuuttaa. Perusasioista on hyvä lähteä toteuttamaan uutta strategiaa.

Ongelmat selvästi hieman hävettävät puheenjohtajaa.

– Ei se ole hyvä brändi, jos tällaisia haasteita tulee vastaan. Meidän pitää skarpata. Pitää parantaa päivittäisen työn laatua ja asettaa rimaa korkeammalle.

Niinpä.

Lisää parhaita