Kuvat: Suomeen on nousemassa hulppeita jalkapallo­stadioneita – ”Fiilis välittyy”

Suomalaisen jalkapalloilun heikoista olosuhteista on puhuttu vuosikymmeniä. Nyt stadionprojekteja on meneillään ennätysmäärä, mutta osa voi yhä jäädä pelkän puheen tasolle.


24.8.2021 7:17

1990-luvulla lähes jokaiseen Suomen pitäjään nousi jäähalli. Jääkiekko hyödynsi kansainvälistä menestystä seuranneen kansanhuuman ja laittoi olosuhteensa kuntoon. Jalkapallossa sen sijaan jatkettiin pelaamista puukatsomoiden ja makkarakojujen keskellä – mitä nyt saatiin pystyyn pari uutta katsomoa ja joitain yksittäisiä stadioneita.

Muutama vuosi sitten Pohjanmaalla ryhdistäydyttiin, kun Seinäjoelle ja Vaasaan pykättiin uudet stadionit.

Nyt meneillään on lukuisia stadionprojekteja ympäri maata. Urheilulehti selvitti, missä niissä mennään.

  • Artikkeli on julkaistu alkujaan Urheilulehdessä 31/2021. Löydät vastaavia pitkiä juttuja lehdestä joka viikko. Tilausohjeet ovat täällä.

Yllä olevalla videolla Ruudun Onside-studion toimittaja Tero Karhu käy läpi stadioneiden ja olosuhteiden merkitystä huippujalkapallon kehitykseen yhdessä Palloliiton olosuhdepäällikön Tero Auvisen ja Ilta-Sanomien toimittajan Janne Oivion kanssa.

Tältä Tammelassa näyttää nyt...

...ja tältä siellä näyttää loppuvuodesta 2023.

Tampereella ollaan jo pitkällä. Vanha Tammelan stadion on purettu ja uutta rakennetaan samalle paikalle. Ilves pelaa evakossa Ratinan stadionilla vielä pari kautta.

– Näillä näkymin stadion valmistuu loka-marraskuussa 2023 ja Ilves siirtyy pelaamaan sinne kaudesta 2024 alkaen, taustoittaa Ilveksen toimitusjohtaja Tomi Erola.

Kahdeksantuhannen katsojapaikan stadion täyttää Uefan korkeimman, neljännen kategorian vaatimukset. Tammelassa voitaisiin siis pelata eurosarjojen lohkovaihetta ja maajoukkuepelejä. Alustaksi on kuitenkin tulossa muiden uusien stadioneiden tapaan keinonurmi, mikä vähentää mahdollisuuksia saada A-maajoukkuepelejä Tammelaan.

Vanha Tammelan stadion muistetaan tiiviistä katsomoista ja ikonisesta tunnelmasta. Miten Tammelan henki siirretään modernille näyttämölle?

– Vanha Tammela oli legendaarinen ja kaunis stadion, mutta aikansa kutakin. Uudessa stadionissa katsomot tulevat yhtä lailla todella lähelle kenttää, eli vanha fiilis välittyy.

Tammelan stadionia päätettiin vielä loppuvaiheessa laajentaa 6 000 paikasta 8 000:een, jotta se täyttäisi Uefan neljännen kategorian vaatimukset.

Stadionin lisäksi kortteliin rakennetaan viisi asuinrakennusta sekä liike- ja pysäköintitiloja. Itse stadion on kaupungin hanke, jonka kustannukset nousevat reiluun 28 miljoonaan euroon.

Summaa voi pitää korkeana muihin stadionhankkeisiin verrattuna, mutta Tampereella on haluttu panostaa laatuun. Stadionin päätykatsomot ovat ripustettuja, ja rakennuksen päämateriaaleja ovat betonin lisäksi teräs ja lasi.

Tammelaan ei haluta rakentaa pelkästään toimivaa jalkapallopyhättöä, vaan kaupungin uutta maamerkkiä.

– Ilman muuta stadionin näyttävyys on myös imagokysymys. Kustannuksiin on laskettu mukaan myös taidetta, sanoo Tampereen kaupungin liikunta- ja nuorisojohtaja Pekka Paavola.

Tapiolan urheilupuistoon suunnitellaan 6 000 katsojan jalkapallostadionia.

Honka nousi Veikkausliigaan kaudeksi 2006. Siitä lähtien on keskusteltu uudesta jalkapallostadionista. Seura on pelannut Tapiolan urheilupuistossa poikkeusluvalla ”rakennustelineistä ja pressuista” kyhättyjen väliaikaisten katsomoiden ympäröimänä. Kenttä ei täytä Uefan vaatimuksia, joten europelinsä Honka on pelannut Helsingin Töölössä.

Stadionhankkeita on tullut ja mennyt, ja henkilöt niiden taustalla vaihtuneet. Nyt projektia vie eteenpäin Espoon kaupunki. Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa asemakaavan muutoksen, jolla Tapiolan urheilupuistoon voisi rakentaa 6 000 hengen, Uefan kolmoskategorian stadionin.

Stadionhanke on tällä hetkellä kuitenkin jäissä, sillä kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen, projektinjohtaja Antti Mäkinen Espoon kaupungilta kertoo.

Stadionin ja muiden liikuntatilojen lisäksi kaavassa alueelle osoitettiin asuntoja ja mahdollinen hotelli.

Mäkinen arvioi, että aloituspotku uudella stadionilla voitaisiin nähdä aikaisintaan vuonna 2025. Hän pitää todennäköisenä, että edustusjalkapalloilu joutuu evakkoon stadionin rakentamisen ajaksi.

Hankesuunnitelmassa nykyinen Kuopion keskuskentän pääkatsomo jää paikoilleen...

...mutta puukatsomot saavat kyytiä.

KuPS on joutunut kärsimään Kuopiossa vajavaisista olosuhteista. Keskuskenttä ei täytä Uefan kolmoskategorian vaatimuksia, joten europelit kolmannelta karsintakierrokselta eteenpäin pelataan Helsingissä.

Pandemia-aikana vaatimuksista on voitu joustaa, mutta varsinkaan lohkovaiheeseen ei nykykentällä ole mitään asiaa. Eikä ole jatkossakaan.

Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa uuden hankesuunnitelman, jolla stadionille rakennetaan vastakatsomo ja päätykatsomot. Nykyinen pääkatsomo keskellä katsomoa olevine tolppineen jää paikoilleen.

Kapasiteetti kasvaa kuuteentuhanteen eli uusikaan stadion ei täytä neloskategorian vaatimuksia. Mahdolliset lohkovaihepelit otellaan jatkossakin muualla kuin Kuopiossa.

Pari vuotta sitten väläyteltiin neloskategorian täyttävää 8 000 hengen stadionia, mutta suunnitelmasta luovuttiin kaupungin taloustilanteeseen vedoten.

Elokuussa aloitetaan valmistelemaan stadionlaajennuksen tarjouskilpailua.

– Kokonaisuudessaan kaikki pitäisi olla valmista vuonna 2024, mutta aikataulu tarkentuu tarjouskilpailun jälkeen, kertoo Kuopion kaupungin liikuntapaikkapalveluiden päällikkö Saku Kekäläinen.

Kekäläisen mukaan KuPS ei joudu evakkoon, vaan Keskuskentällä voidaan pelata remontista huolimatta.

Stadionlaajennus maksaa runsaat 12 miljoonaa euroa.

Lahden Kisapuiston pääkatsomo on aikansa elänyt.

FC Lahti on vailla kotia: idyllinen Kisapuisto ei täytä enää edes Veikkausliigan vaatimuksia, joten ”Kuhnurit” joutuvat pelaamaan kolkolla hiihtostadionilla.

Uuden Kisapuiston hankesuunnitelma valmistuu lähiaikoina. Tavoitteena on purkaa huonokuntoinen pääkatsomo ja korvata se uudella. Avonainen, niin sanottu aurinkokatsomo jää paikoilleen sellaisenaan. Katsomopaikkoja tulisi Uefan kolmoskategorian vähimmäismäärä eli 4 500.

– Lisäksi mahdollisille päätykatsomoille jätetään varaus, sanoo Lahden kaupungin liikuntatoimenjohtaja Markku Ahokas.

Hankesuunnitelma menee loppusyksystä valtuuston käsittelyyn ja odotettavissa on kovaa poliittista vääntöä. Jos suunnitelma hyväksytään ja kilpailutus etenee aikataulussaan, Ahokas arvelee, että uusi stadion voisi olla pelikunnossa vuoden 2023 aikana.

Kustannuksia hän ei lähde vielä arvioimaan.

Oulun uuteen stadioniin on haettu inspiraatiota Seinäjoelta.

Oulussa halutaan eroon Raatin juoksuradoista. Kaupunki myönsi yksityiselle stadionyhtiölle suunnitteluvarauksen uuden jalkapallostadionin rakentamiselle Heinäpäähän. Viisituhatta silmäparia vetävästä kolmoskategorian stadionista halutaan tiivistunnelmainen koti oululaisseuroille. Samalla alusta vaihtuisi pohjoisen oloihin sopivaksi tekonurmeksi.

Suunnittelun esikuvana on käytetty Seinäjoen stadionia. Stadionin taustalla olevan OTC-sijoitus Oy:n toimitusjohtaja Tomi Kaismo kertoo saaneensa Seinäjoelle katsojaystävällisen stadionin rakennuttaneelta Raimo Sarajärveltä oppeja rakennuksen suunnitteluun.

Kustannusarvio on noin 13 miljoonaa euroa. Hanke toteutetaan 75-prosenttisesti yksityisellä rahalla, joka on Kaismon mukaan ehdollisesti kasassa, jos julkisen puolen 25 prosentin osuus toteutuu.

Parhaimmassa tapauksessa uudella stadionilla pelattaisiin vuonna 2023.

– Jos valituksia ei tule, kaavan pitäisi olla lainvoimainen jo tammikuussa. Jos kaikki menee kuten toivomme, tarkoitus on lyödä kuokka maahan ensi keväänä. Nopeimmillaan stadion rakennetaan vuodessa, Kaismo toteaa.

Pietarsaaressa uudesta stadionista on suunniteltu tiivistunnelmaista.

Pietarsaaressa on edetty myös yksityisellä rahalla. Tiivis, 3 700 katsomopaikan jalkapallostadion nousee Länsikentälle. Neljän umpinaisen katsomon stadioniin on haettu mallia Britanniasta.

– Tunnelma on meille yksi tärkeimmistä kriteereistä. Siksi emme halunneet vain yhtä uutta pääkatsomoa, stadionyhtiön toimitusjohtaja Kenneth Mörk taustoittaa.

Stadionhanke on enää rakennuslupaa vailla. Uudella kakkoskategorian stadionilla saatetaan pelata jo syksyllä 2022.

– Jos kaikki menee kuin Strömsössä. Meillä on vähän vielä vielä työtä rahoituspuolella ennen kuin kaivinkone voidaan laittaa töihin.

Viiden miljoonan stadionista hieman yli miljoona on erilaista tukirahaa. Loput rahoitetaan osakepääomalla ja lainarahalla.

Tunnelma on meille yksi tärkeimmistä kriteereistä.

Kokkolassa uutta jalkapallostadionia suunnitellaan osana urheilupuiston 50 miljoonan euron uudistusta. Taustayhtiö Kokkolan Urheilupuisto Oy:n toimitusjohtaja Timo Sivula ei lähde spekuloimaan stadionista vielä suunnitteluvaiheessa.

– Esimerkiksi sitä ei ole päätetty, tulisiko stadionista kolmoskategorian mukainen, koska konsepti on vielä auki.

Nykyisen keskuskentän paikalle on kaavoitettu asuntoja, joten jalkapallostadion tulee joka tapauksessa rakennuttaa tavalla tai toisella. Kuten muuallakin, poliittista vääntöä on luvassa.

Jyväskylässä sekä Porissa on väläytelty mahdollisuutta uuteen stadioniin, mutta konkreettisia suunnitelmia kaupungeilla ei ole. MuSa ja JJK jatkavat pelaamista entisissä olosuhteissa vielä vuosia.

Joensuussa Jippo on nostanut esille seuran surkeat olosuhteet. Nykyinen Mehtimäen kenttä ei täytä edes Ykkösen vaatimuksia. Jippo on väläytellyt samalle paikalle 2 500 hengen stadionia.

Yksi kysymyksiä herättävistä hankkeista löytyy Vantaan Kivistöstä. Siinä mukana on aiemmin Tapiolaan uutta stadionia yrittäneitä tahoja, jotka haluavat nyt rakentaa rajusti kasvavan Kivistön juna-aseman viereen Suomen suurimman sisäareenan otteluineen ja konsertteineen.

Projektijohtaja, areenayhtiön osakas Esa Sillanpää kertoo, että suunnitelmissa paikan kapasiteettia otteluissa on nostettu alkuperäisestä 13 000:sta 17 000:een. Katsomot halutaan kaikille neljälle sivulle.

Vakituista seurajoukkuetta areenalle ei etsitä vastoin aiempia tietoja, vaan sinne halutaan miesten ja naisten maaotteluita, joista on neuvoteltukin Palloliiton kanssa.

– Isomman tontin suunnitteluvaraus on saatu ja rakennuttajan kanssa neuvottelut ovat loppusuoralla. Rahoituskierroksia ollaan käynnistämässä. Kiinnostuneita on, mutta on niissä paljon työtäkin jäljellä, Sillanpää sanoo.

Areenan osuus sadan miljoonan hankkeesta olisi noin 70 miljoonaa euroa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Lisää parhaita