Urheilulehden parhaat: Golfin suosio räjähti Suomessa - Urheilulehden parhaat - Ilta-Sanomat

Suomalaisten kesän suosikkilaji räjähti poskettomaan kasvuun – halutuimmat ajat menevät kuin kuumille kiville: ”Kaikki muuttui kuin nappia painamalla”

Rataosakkeet käyvät taas kaupaksi, rangelle jonotetaan ja kentät joutuvat myymään ”eioota” tulokkaille. Isovatsaiset, ruutuhousuiset mersumiehet ovat saaneet tehdä tilaa tavallisille liikkujille golfkentillä.

Golfin harrastajamäärät ovat kasvaneet koronan aikana väkevästi.


10.7. 9:05

Tampere

Torstaiaamu Tampereella.

Kesä on ottanut askeleen taaksepäin: vettä sataa ripotellen, tuuli viheltää navakasti ja lämpötila on kymmenessä asteessa.

Kolea ja ikävä sää ei ole kuitenkaan karkottanut tamperelaisia golfaajia.

Tammer-Golfin golfkentän parkkipaikka on jo ääriään myöten täynnä. Se on täynnä itse asiassa koko kesän päivästä ja säästä riippumatta.

Markus Junni.

– Pelaajamäärän kasvun vuoksi laajensimme viime vuonna kentän aukioloaikoja niin, että kenttä on kesäisin auki joka päivä kello 5–22. Täyttöasteemme oli tuona aikana 95 prosenttia. Sama näyttää jatkuvan tänä kesänä, Tammer-Golf ry:n toiminnanjohtaja Markus Junni sanoo.

  • Tämä juttu on julkaistu Urheilulehdessä kesällä 2021. Tilaa Urheilulehti kotiisi täältä.

Kaikilla mittareilla mitattuna golf on Suomessa suositumpaa kuin koskaan ennen.

Rekisteröityneitä pelaajia on noin 148 000, millä Golfliitto on Suomen suurin lajiliitto. Kasvua tapahtui vuoden 2020 aikana 8 000 pelaajaa.

Vuonna 2020 Suomessa pelattiin 4,1 miljoonaa kierrosta, mikä oli peräti 40 prosenttia enemmän kuin edeltävä vuotena.

Green cardeja suoritettiin viime vuonna noin 15 000, eli noin 5 000 tavallisia vuosia enemmän.

Kasvua tapahtui ympäri Suomea kaikilla alueilla, eniten Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa, joissa kasvu oli 7 prosenttia. Golfin aloitti kaikkiaan noin 20 000 pelaajaa.

Myös tiedotusvälineissä golf näkyi enemmän kuin kenties koskaan ennen, kiitos Sami Välimäen ja Matilda Castrenin huippusuoritusten.

– Ensimmäiset viitteet antavat sellaista kuvaa, että kasvu jatkuisi myös kesän 2021 aikana. Onhan kontrasti melkoinen suhteessa siihen, että reilu vuosi sitten meillä oli paniikkinappula pohjassa, Suomen golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen sanoo.

Toisen epäonni on toisen onni.

Vähän tuolla tavalla golfille kävi koronan kanssa. Yhteiskunta sulkeutui ja monen lajin harrastaminen hankaloitui tai estyi kokonaan. Golfissakin oltiin vielä keväällä 2020 epätietoisessa tilassa. Kukaan ei tiennyt, pysyvätkö kentät auki ja mikä lajia tulevaisuudessa odottaa.

Golfin kohdalla pahan päivän skenaariot jäivät skenaarioiksi.

Kentät pysyivät auki, mikä oli lajille lottovoitto. Kaikkien yllätykseksi viheriöille ryntäsi ihmisiä ennennäkemättömiä määriä.

– Meillä oli pientä kasvua näkyvillä jo vuonna 2019, mutta korona on ilman muuta suurin yksittäinen tekijä lajin tämänhetkiselle suosiolle, Korhonen myöntää.

Heti perään hän kuitenkin muistuttaa, ettei se ole ainoa.

– Ei se niin mene, että ihmiset alkaisivat automaattisesti pelata golfia, jos joku muu asia ei ole mahdollista. Taustalla on muitakin asioita, mitkä selittävät ihmisten kiinnostusta golfiin.

Nykyinen golfbuumi on kytenyt pidempään.

Golfista on tullut laji, joka nähdään uusin silmin.

Korona oli ikään kuin sytyke, jonka avulla lajin suosio leimahti liekkeihin. Korhosen mukaan moni on ollut jo pitkään kiinnostunut golfin aloittamisesta. Syystä tai toisesta kiinnostuneet eivät päätyneet radoille ennen viime kesää.

Koronan tuomat poikkeusolosuhteet loivat monelle mahdollisuuden tarttua tilaisuuteen. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan ennen, minkä lisäksi lajia pystyi harrastamaan turvallisesti.

– Golfista on tullut laji, joka nähdään uusin silmin.

Tammer-Golfin parkkipaikka on jo itsessään hyvä esimerkki siitä, millä tavalla golf on muuttunut.

Vielä kuluvan vuosituhannen alussa golfkenttien parkkipaikat olivat paikkoja, jotka olivat täynnä toinen toistaan kalliimpia menopelejä. Tammer-Golfin parkkipaikalla on yhä iso määrä Mercedes Benzin S-sarjalaisia ja muita kalliimman hintaluokan autoja.

Vähintään puolet parkkipaikan autoista on kuitenkin aivan tavallisia menopelejä.

Golf on arkipäiväistynyt.

– Kun itse aloitin lajin, muistan miettineeni, voinko astua edes portista kentälle sisään. Eihän minulla ollut ruutuhousuja, isoa mahaa ja miljoonaa pankkitilillä, kertoo chippejä harjoitellut Seppo Randelin.

– Ei minulla ole vieläkään ruutuhousuja, isoa mahaa eikä varsinkaan miljoonaa pankkitilillä, mutta golfia voi silti pelata. Iso ero menneeseen on, että yhä useampi tietää sen.

Chippejä hiova Seppo Randelin kertoo, ettei golf ole enää eliittilaji.

Golfilla on ollut syystäkin eliittilajin leima.

Suomessa on pelattu lajia jo yli sata vuotta. Aikojen alussa lajia pelasi yläluokka, eikä tavallisella kansalla ollut käytännössä mitään asiaa golfkentille. Lajin suosion tullessa ensimmäiseen buumiinsa 1980–90-luvulla siirryttiin herrojen eliittilajista rikkaiden juppilajiksi.

Kuluvalla vuosituhannella golfista on viimeistään tullut koko kansan laji, mistä kertoo jo noin 150 000 rekisteröityneen harrastajan massa. Lajin kalleudenkin kanssa on niin ja näin.

– Menneisyyden stereotypiat golfista perustavat varmasti totuuksiin, mutta nykytilanne on aivan toisenlainen. Golfia pelaavat kaikki yritysjohtajista duunareihin, eikä golf todellakaan ole kallista moneen muuhun lajiin verrattuna. Tiukka vaatetusetikettikin on historiaa, Korhonen huomauttaa.

Koko kauden kattavat pelioikeudet vaihtelevat kentästä riippuen, mutta Golfliiton toiminnanjohtaja arvioi, että koko kauden kattava pelioikeus maksaa Suomessa keskimäärin 500 euroa. Lajin aloittelijoille lisäkustannuksia tulee myös esimerkiksi alkeiskurssista, green cardin suorittamisesta ja varusteiden hankinnasta.

Tuolla 500 euron hinnalla lajin harrastamisen tuntihinnaksi tulee 6,25 euroa, jos kierroksen pituudeksi arvioi neljä tuntia ja pelaaja käy pelaamassa keskimäärin kerran viikossa touko–syyskuussa.

– Hyvin moni kuitenkin pelaa enemmän kuin kerran viikossa. Mitä enemmän pelaa, sitä halvemmaksi jokainen kentällä vietetty minuutti tulee. Kaiken lisäksi hyvin monissa seuroissa omat juniorit saavat pelata ilmaiseksi.

Lajin harrastamisen kohtuulliset kustannukset ovat houkutelleet golfiin myös nuorempia sukupolvia.

Tavallinen golfaaja on Suomessa iältään 48-vuotias, mutta lajin harrastajien keski-ikä on viime vuosina laskenut.

Golfliiton tilastojen mukaan pelaajamäärät ovat kasvaneet kaikissa segmenteissä, mutta suhteellisesti ylivoimaisesti eniten junioreissa. Myös nuoret, 20–30-vuotiaat miehet, ovat olleet yksi isoimpia golfin aloittajaryhmiä. Viime vuonna lajin pariin tuli enemmän nuoria ja nuoria aikuisia kuin koskaan aiemmin.

Kaksi vuosikymmentä golfia harrastanut Randelin on ilolla tervehtinyt uutta golfaajasukupolvea.

– Eihän lajin elinvoima ole kovin hyvissä kantimissa, jos pelaajien keski-ikä pyörii yli 50-vuotiaissa miehissä. Sanoisin, että valtaosa golfin pelaajista on tullut lajin pariin kavereidensa kautta. Nyt golfista on kiinnostunut moni nuori, joka on tuonut omia nuoria kavereitaan golfaamaan. On syntynyt positiivinen kierre, hän sanoo.

Randelinin kuvailemalla tavalla golfin aloitti viime kesän lopulla tamperelainen Nella Rajala. Nuoren naisen lähipiirissä sekä puoliso että ystävät olivat innostuneet golfista.

– Siinä samassa rytäkässä minäkin aloitin golfin, ja kivaa on ollut. Parasta golfissa on ilman muuta ulkoilu ja lajin seurallisuus. Voi mennä perheen tai kavereiden kanssa pelaamaan, niin samalla saa liikuntaa ja voi nauttia kesäsäästä luonnossa, Rajala kertoo.

Tamperelaisella golfkentällä väyliä kiertääkin monipuolinen joukko miehiä ja naisia, eivätkä kaikki ole setä- tai täti-ikään ehtineitä. Ruutuhousutkin ovat harvassa. Pelaajien vaatetus vaikuttaa rennon urheilulliselta.

Se on näky, jota ei olisi voinut kuvitellakaan vielä muutama vuosikymmen sitten.

Ei ehkä edes reilut kymmenen vuotta sitten.

Satoi tai paistoi, Tammer-Golfin radoilla on jonoja. Kuva kesän alusta.

”Golfosakkeet eivät kelpaa edes ilmaiseksi.”

Noin otsikoi Helsingin Sanomat kesällä 2013 ja kertoi, että osalla kentistä omistajat ovat valmiita maksamaan korvausta, jos joku ottaisi osakkeet vastaan.

Golfosakkeet olivat menettäneet arvonsa ja monilla kentillä taloudellinen tilanne oli vaikea. Kenttäyhtiöt tekivät tappiota, mikä puolestaan kerrytti kentille korjausvelkaa.

– Onhan se totta, että muutos on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut iso. Muutamia konkursseja ja omistajavaihdoksiakin on ollut, mutta viimeiset vuodet ennen koronaa ovat olleet jo hyviä. Korona on kuitenkin antanut tilanteeseen vielä lisäruiskeen, ja taloudellinen tilanne on kentillä tällä hetkellä pääsääntöisesti vahva, paljastaa golfkenttien elinvoimaa edistävän Suomen Golfkentät ry:n toimitusjohtaja Antti Hiltunen.

Suomessa on yhteensä 130 golfkenttää. Niistä kymmenen on seurayhdistysten hallinnoimia kenttiä, jotka rakennettiin tavallisesti 1940–70-lukujen aikana. Loput kentät ovat osakeyhtiöpohjaisia ja pääosin rakennettu muutama vuosikymmen myöhemmin.

Silloin golfin suosio Suomessa räjähti juppikulttuurin aallonharjalla.

– Suomessa oli 1980-luvun lopulla kova taloudellinen nousukausi. Keskiluokka vaurastui ja golf oli osa sosiaalista statusta.

Golfkentistä alkoi olla huutava pula, joten niitä alettiin rakentaa lisää kovaa tahtia. Vuosina 1985–99 suomalaisten golfkenttien määrä kasvoi 30:stä peräti sataan kenttään.

Seurat eivät kenttiä enää rakentaneet, vaan rahoitus ratkaistiin osakeyhtiöpohjalta. Innokkaat golfaajat rahoittivat itse omat kenttänsä golfosakkeiden avulla. Trendin ollessa huipussaan golfosakkeet kävivät kaupaksi myös niille, jotka eivät lajia pelanneet.

– Osa varmasti näki golfosakkeen hyvänä bisneksenä. Ajateltiin, että golfin suosio jatkaisi kovaa kasvuaan ja osakkeiden hinnat nousisivat.

Niin ei kuitenkaan käynyt.

Golf vakiinnutti paikkansa suomalaisella lajikartalla, mutta pelaajamäärän kasvu hidastui, eikä kentistäkään ollut enää pulaa. Yhä useammat seurat alkoivat avata oviaan oman osakeyhtiön ulkopuolisille pelaajille. Viimeistään Golfliiton vuonna 2006 antama suositus osakepohjaisten kenttien seurojen jäsenyyden vapauttamisesta antoi pelaajille mahdollisuuden valita itselleen mieluisimman kentän lukuisista vaihtoehdoista.

– Osakkeen omistaminen ei ollut enää edellytys pelaamiselle, eikä sen tuoma etuoikeus lähtöaikojen varaamiseenkaan ollut enää hyödyksi, sillä kentillä riitti tilaa kaikille.

Joidenkin kenttien kohdalla osakkeista tuli ongelmajätettä, josta haluttiin eroon tavalla tai toisella, sillä vastike piti maksaa vuodesta toiseen.

Golfkenttien kannalta tilanne oli vaikea kahdestakin eri syystä.

Osakkeiden ympärille alkoi kehittyä hämäriä piirteitä. Osa golfaajista jopa myi osakkeensa bulvaaniyhtiölle nimelliseen hintaan tai maksoi siitä, että bulvaani otti tappiollisen osakkeen nimiinsä.

Osakkeen uuteen omistajaan ei sen jälkeen saatu yhteyttä ja jäljelle jääneiden osakkaiden maksutaakka kasvoi. Oikeudessakin on puitu golfosakkeita haalivien huijareiden toimia.

Toisekseen vielä suurempi huolenaihe alkoi olla se, että valtaosa golfosakkeista oli jämähtänyt sille sukupolvelle, joka oli osakkeita juppivuosina ostanut. Hyvin moni heistä oli jo ikääntynyt, eikä ollut pelannut golfia vuosikausiin.

– Olemme hyvin pitkään, jo yli vuosikymmenen ajan, pyrkineet siihen, että osakkeet siirtyisivät nuoremmalle pelaajapolvelle. Se on ollut hankalaa, Hiltunen myöntää.

Sitten koronan tuoma golfbuumi muutti tässäkin asiassa kaiken.

Golfin todellinen vetovoima selviää paremmin siinä vaiheessa, kun maailma ihan aidosti aukeaa.

Hiltusen mukaan golfosakkeiden kierto on lähtenyt viime vuosien aikana käyntiin. Hän puhuu dramaattisesta muutoksesta, sillä golfosakkeissa on vuosikymmenten tauon jälkeen taas myyjän markkinat.

Hän ei itse uskonut, että nuorempi sukupolvi kiinnostuisi enää golfosakkeista. Eivät uskoneet sen koommin yhteiskuntatieteilijät tai kulutuskäyttäytymisen tutkijat.

– Siinä menimme kaikki vipuun. Tällä hetkellä asia on niin, että nuorempikin sukupolvi ostaa osakkeita – joillain kentillä ostajia on jopa jonoksi asti. Golfosakkeet antavat etuoikeuden lähtöaikojen varaamiseen ja se on nykyisessä buumissa niin hyvä etu, että osakkeille riittää kysyntää.

Osakkeet ovat kovassa huudossa ja pelaajia on enemmän kuin koskaan, joten nähdäänkö Suomessa 2020-luvulla juppivuosien toisinto, kun pelaajat alkavat rakentaa itselleen uusia kenttiä ympäri Suomea?

– En usko, että uusia kenttiä rakennettaisiin enää samalla tavalla. Taustalla olisi ennemminkin muutama rahoittaja, jotka näkevät golfin puhtaasti liiketoimintana.

Suomen uusimmat golfkentät alkavat olla iältään parikymppisiä.

Kentät ovat aina isoja investointeja, eivätkä ne ole korkean kulurakenteensa takia varsinaisia kultakaivoksia. Golfkenttien hintalappu on isolta osin kiinni laadusta. Suomessa golfkentän rakentaminen on kalleimmillaan maksanut noin 20 miljoonaa euroa, mutta halvimmillaankin 18-reikäisen kentän rakentaminen maksaa useita miljoonia.

Nykyisestä buumista huolimatta uusia kenttiä ei ainakaan tämän hetken tietojen mukaan ole tulossa, vaikka huhuja projekteista onkin kiirinyt Hiltusen korviin.

Maltti on hänen mielestään järkevää.

– Vielä on hyvä pitää jäitä hatussa ja katsoa tilannetta koronan yli. Golfin todellinen vetovoima selviää paremmin siinä vaiheessa, kun maailma ihan aidosti aukeaa, hän muistuttaa.

Hiltusen mukaan laajennukset nykyisille kentille, esimerkiksi ”ysiväyläiset” ja par 3 -kentät, olisivat tällä hetkellä pelaajaruuhkasta kärsivillä alueilla todella kaivattuja.

Lyhyemmät kentät saattavat muutenkin olla osa golfin tulevaisuutta.

– Tavat pelata golfia monipuolistuvat. Esimerkiksi matalamman kynnyksen par 3 -kenttiä tulee tulevaisuudessa varmasti lisää, sillä niitä tarvitaan jo ajankäytöllisistä syistä. Myös tekonurmen hyödyntäminen golfkentillä varmasti lisääntyy, sillä tällöin kenttä vaatii vähempää hoitoa ja pidentää pelikautta.

– Aivan uusia, 18-reikäisiäkin kenttiä varmasti tulee, jos suosio jatkuu. Tietyillä alueilla tilanne on jo nyt sellainen, että pelaajia on suhteessa kenttien lukumäärään liikaa.

Tammer-Golfin hallinnoimalle golfkentälle on seuran jäsenillä oikeus varata peliaikoja seitsemän päivää etukäteen. Ajanvaraus aukeaa aina aamuisin kello yhdeksän.

Kello 9.05 parhaimmat lähtöajat ovat jo menneet.

– Lähtöaikojen kanssa tilanne muistuttaa suosittujen tapahtumien lipunmyyntiä. Nopeimmat syövät hitaat. Pelaajat kyttäävät sitä, kun lähtöajat tulevat varattavaksi, naurahtaa Tammer-Golf ry:n toiminnanjohtaja Junni.

Tammer-Golf on yksi niistä golfkentistä, minne buumi iski erityisen kovaa.

Kentän kierrosmäärät tuplaantuivat ja nousivat lähes 50 000:een. Tammer-Golfin vanhat pelaajat alkoivat pelata enemmän kuin koskaan ennen, minkä lisäksi seuran jäsenmäärä kasvoi 20 prosenttia. Nuorien, 20–30-vuotiaiden pelaajien määrä on viime vuosina kolminkertaistunut.

– Kasvu oli niin posketonta, että se on tarkoittanut muutosta päivittäisessä arjessamme. Koko 2000-luvun asioita on voitu hoitaa tietyllä rutiinilla, mutta melkein kuin nappia painamalla kaikki muuttui. Kentänhoitoa ei voi tehdä enää tiettynä kellonaikana, koska kenttä on täynnä pelaajia. Roskiksia ei voi tyhjentää illan päätteeksi, koska ne täyttyvät jo aiemmin, joten meidän oli pakko palkata täyspäiväinen siivooja… Junni luettelee.

Hän kertoo asioista hymyssä suin, sillä ongelmat eivät ole varsinaisia ongelmia.

Huima pelaajamäärän kasvu näkyy kaikkien golfkenttien taloudessa. Tammer-Golf ry:n liikevaihto kasvoi viidenneksen. Työvoimaa palkattiin lisää.

– Pystymme tekemään investointeja olosuhteisiin. Siinä mielessä buumi näkyy ihan kaikille pelaajille.

– Ja nyt olemme paljon valmiimpia kesään kuin vuosi sitten. Moni asia on opittu kantapään kautta. On pitänyt alkaa ajatella insinöörimäisesti, miten pystymme tarjoamaan mahdollisimman monelle mahdollisuuden pelata. Eihän meidän 1960-luvulla rakennettu kenttämme ole suunniteltu tällaisiin pelaajamääriin, Junni kertoo.

Toki jossain kohtaa rajat tulevat vastaan ja laskutkin näyttävät, että kasvuun ei ole enää varaa.

Kentälle voi lähteä neljä pelaajaa kerrallaan. Pelinopeussuosituksia (4 tuntia ja 15 minuuttia) voi antaa, pallon etsimisille määrittää rajoituksia (3 minuuttia) ja ripeyteen voidaan kannustaa, mutta oma aikansa kentällä kuluu joka tapauksessa.

– Fakta on se, että Tampereen seudulla on noin 12 000 pelaajalla Golfliiton jäsenyys. Kaikille alueen kentille voi lähteä 24 pelaajaa kerrallaan. Pelaajia on yksinkertaisesti liikaa kenttien määrään suhteutettuna. Hyvin moni ei siis pääse pelaamaan, vaikka haluaisi.

– Jäseneksemme on olettavasti liitytty golfin takia. Jos emme pysty tarjoamaan jäsenillemme mahdollisuutta pelata golfia, niin onhan se aika ongelmallista, Junni sanoo.

Golfin kannalta iso kysymys on se, miten pelaajat suhtautuvat ongelmaan tulevaisuudessa, jos pelaajamäärä kasvaa entisestään.

Lajin harrastajamäärää on saatu kasvatettua, mutta sen pitäminen nykykantimissa voi olla vaikeampaa. Jos kentät eivät pysty tarjoamaan lähtöaikoja innokkaille golfaajille, voi golfaaja jossain kohtaa alkaa katsella jälleen muidenkin lajien suuntaan.

Golfliiton toiminnanjohtaja Korhonen myöntää huolen aiheelliseksi.

– On erittäin ikävää, jos lajista kiinnostuneiden into loppuu siihen, etteivät he pääse pelaamaan. Golfyhteisöjen iso tehtävä olisi saada sitoutettua uusia pelaajia jäämään lajin pariin tavalla tai toisella, vaikka kenttien kapasiteetti onkin tiukoilla.

Kenties tuo tavoite onnistuu ilman uusia kenttiäkin.

Kesällä 2020 golfin aloittaneet eivät ole ehtineet kokea sellaista aikaa, että lähtöajoista ei olisi ollut kilpajuoksua, mutta into näyttää kantavan kuluvaankin kesään. Golfia pidempään harrastaneet ovat hekin jo hyväksyneet sen, että kentällä on nykyisin muitakin kuin omat tutut golfkaverit.

– Vielä viime vuonna sain aika paljon sellaista viestiä vanhemmilta pelaajilta, ettei tämä nyt vain voi jatkua tällä tavalla. Tänä vuonna on ollut hiljaisempaa, Junni sanoo.

– Tällaista tämä golf nykyisin on, Junni jatkaa ja katselee rangen suuntaan.

Sinnekin on muodostunut jo jonoa.

Keskellä torstaipäivää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Sisältöä ei ole vielä haettu

Tuoreimmat Urheilulehti