Eletään loppusyksyä 2013. Pyry Salmela, 26, pelaa viidettä kauttaan jääkiekon Suomi-sarjaa S-Kiekon paidassa. Väliin on mahtunut parin vuoden pesti Ruotsissa maan kolmanneksi ja neljänneksi korkeimmilla sarjatasoilla.
JYPissä A-nuorten SM-liigaa kaksi kautta pelannut Salmela ei ole onnistunut nousemaan liigatason kiekkoilijaksi. Hän näkee silti tulevaisuutensa urheilussa, ja on opiskellut Kuortaneen urheiluopistolla. On tuntunut hyvältä vaihtoehdolta yhdistää urheileminen ja valmistautuminen tulevaan valmennusuraan.
Salmela istuu autossaan parkkipaikalla ja lukee puhelimeensa tullutta viestiä. Vanha kaveri, Antti Vierula, jonka kanssa Salmela ei ole ollut yhteyksissä kuukausiin, on ottanut yhteyttä.
– Olimme tunteneet jo vuosien ajan, sillä asuimme Antin kanssa naapureina Kuortaneella. Molemmilla oli palo valmentamista kohtaan, ja tiesimme varmasti, että tulevaisuudessa tie johtaisi siihen.
Tekstiviestissä pyydettiin soittamaan Aki Hintsalle. Salmela tiesi Vierulan työskennelleen muutaman vuoden ajan formula ykkösissä, ja sen, kuka Hintsa on, mutta edes puhelu ei tuonut selvyyttä siitä, miksi tämä on kiinnostunut Salmelasta.
– Soitin Akille. Hän pyysi minut perjantaiksi Helsinkiin tapaamiseen. Mietin, että mistähän tässä on kysymys.
Tämä juttu on julkaistu Urheilulehden numerossa 11/21. Tilaa Urheilulehti kotiisi täältä.
Perjantaina oli työhaastattelu.
– Ei ollut mitään käryä, mikä on homman nimi. Muistan, kun lähdin haastattelusta ja soitin ystävälleni. Totesin, ettei ole edelleenkään mitään hajua, mistä on kysymys, mutta paikkaa en saa. Olin aivan liian rehellinen, Salmela naurahtaa nyt videoyhteyden välityksellä Milanosta.
Vajaa viikko myöhemmin, torstai-iltana, asiaan palattiin. Sunnuntaina pitäisi lentää Bahrainiin. Oli joulukuu, ja siellä odottaisi ”eräs nuori kaveri”.
Sen jälkeen alkoi tapahtua. Salmela huomasi passinsa vanhentuneen pari viikkoa aiemmin, mutta sai pikapassin ja oli ajallaan Bahrainissa. Nuori kaveri osoittautui 19-vuotiaaksi Daniil Kvjatiksi, Red Bullin junioriakatemian lupaukseksi, joka valmistautui suureen hyppyyn. Ensimmäiseen F1-kauteensa Toro Rossolla.
– Olin siellä mukana yksien rengastestien ajan. Siitä se lähti. Pari viikkoa myöhemmin muutin Englannin Milton Keynesiin. Kaikki tapahtui todella nopeasti. Elämäni muuttui ihan totaalisesti.
Pyry Salmela aloitti työt F1:ssä Daniil Kvjatin tukena.
Salmelasta tuli Kvjatin performance coach, suomalaisittain hieman kankeasti ilmaistuna kuntovalmentaja. Käytännössä hän on kuskin lähin tukihenkilö, joka vastaa tämän harjoittelusta ja työskentelyolosuhteista.
Kolme kuukautta myöhemmin Kvjat ja Salmela olivat elämänsä ensimmäisessä F1-kisassa. Venäläinen oli aika-ajoissa kahdeksas ja kisassa yhdeksäs. Hänestä tuli siinä vaiheessa kaikkien aikojen nuorin kuljettaja, joka on yltänyt MM-pisteille.
– Tajusin hyvin nopeasti, että vaikka en vielä ymmärräkään ihan kaikkea lajista, pystyn auttamaan urheilijaa tosi paljon. Että on elementtejä, joilla pystyn vaikuttamaan urheilijan elämään ja suorituskykyyn. Ensimmäiset pari vuotta menivät tosi hyvin, Salmela sanoo.
Niin. Kvjat ajoi hienon tulokaskauden, ja kun Sebastian Vettel sitten yllätti siirtymällä Ferrarille, hänet nostettiin pikatahtia Red Bullille kaudeksi 2015.
Moni muistaa Kvjatin siitä, että hän menetti ajopaikkansa Max Verstappenille kolmen kisan jälkeen vuonna 2016, mutta kuten Salmelakin huomauttaa: Kvjat löi tallitoverinsa Daniel Ricciardon MM-pisteissä ensimmäisenä vuotenaan Red Bullilla. Se oli kova suoritus, kun vastassa oli yksi lähtöruudukon arvostetuimmista kuljettajista.
Silti ihmeteini Verstappen vei Kvjatin paikan. Moni näki, että raaka kohtelu tallissa näkyi paitsi Kvjatin olemuksessa myös hänen myöhemmissä suorituksissaan. Hän jäi Toro Rossolla Carlos Sainzin varjoon ja menetti lopulta paikkansa kesken kauden 2017. Tilalle nostettiin Pierre Gasly, jonka kanssa Salmela on siitä asti tehnyt töitä.
Gaslyn urapolku eteni melko samaa kaavaa kuin Kvjatin: lupaus säväytti hienoilla otteillaan, ja Red Bullin ykköstallista lähti taas vähän yllättäen kuljettaja, tällä kertaa Ricciardo. Gasly nostettiin hänen paikalleen, mutta ranskalaiselle kävi kuten Kvjatille – tällä kertaa vieläkin nopeammin: hän ehti ajaa Red Bullilla puolikkaan kauden 2019 ennen kuin tuli siirto takaisin Toro Rossolle.
Sen jälkeinen käyrä on kuitenkin ollut toisenlainen. Gasly kokosi itsensä ja esitti heti hyviä otteita energiajuomajätin kakkostallissa. Viime kausi AlphaTauriksi nimeään vaihtaneessa tiimissä oli jymypaukku, jonka kohokohdaksi nousi sensaatiomainen voitto Monzassa.
Pierre Gasly on kokonaisvaltainen urheilija.
Salmela ei halua verrata kuljettajia ja sanoo, että sellainen olisi epäreilua. On kuitenkin todettavissa, että Gaslyn polku on edennyt eri tavalla kuin Kvjatilla. Millaisia nämä tilanteet ovat olleet Salmelalle – ja mitä keinoja hänellä on ollut auttaa kuljettajaansa, kun hän oli toistamiseen mukana samassa tilanteessa?
– Vastaan lyhyesti: kokemus. Taito on yksi osa-alue, joka voidaan saavuttaa, mutta kokemusta ei voi ostaa. Taito jalostuu kokemuksen myötä, Salmela muotoilee.
– Ihan tämän kontekstin ulkopuolellakin voidaan todeta, että mitä ikinä tehdäänkään, niin ensimmäisellä kerralla ei välttämättä ole valmiita ratkaisumalleja. Jos jonkun asian on jo kokenut ja käynyt läpi, jos on arvioinut sen prosessin fiksusti, silloin on olemassa työkalupakki, jolla asioita voi ratkaista.
F1-kuljettajien ja heidän kuntovalmentajiensa välinen suhde lähentelee tietyllä tapaa avioparien elämää. Tiimityö on läheistä, yhdessä ollaan valtaosa vuodesta. Dynamiikka on erilainen kuin monessa muussa urheilijavalmentajasuhteessa.
Tässä porukassa kuva Salmelasta ja Gaslysta on vielä poikkeuksellisen tiivis. Salmela kertoo, että heidän suhteensa on samanlainen kuin mikä tahansa kumppanuus eli pari-, työ- tai kaverisuhde: Kukaan ei jaksa tehdä töitä sellaisen ihmisen kanssa, joka luo ympärilleen negatiivista energiaa.
– Olemme alusta asti ymmärtäneet sen hyvin, että tämä perustuu kahteen peruspilariin: luottamukseen ja kunnioitukseen. Tämä saavutetaan avoimella ja rehellisellä kanssakäymisellä. Täytyy olla avoin kaikessa, ja sen eteen pitää myös tehdä töitä, Salmela selvittää.
– Ympäristön pitää olla tukeva mutta myös riittävän haastava. On tärkeää rakentaa oikeanlainen ympäristö, jossa kaikki mukana olevat tuovat lisäarvoa ja energiaa. Tähän kuuluvat minä ja Pierre, tiimin puoli, manageri, kaverit ja kaikki muut ympärillä olevat ihmiset, Salmela sanoo ja muistuttaa, ettei tämä ole one man show: Ympärillä on useita eri alojen spesialisteja, joita hän konsultoi tietyissä asioissa jatkuvasti.
Näitä asiantuntijoita hän kuulee niin ravintoon, fyysiseen kuin henkiseen suorituskykyyn liittyvissä asioissa. Salmela luo sitten lopputuotteen, jotta urheilija voi keskittyä olennaiseen.
Pyry Salmela kävi läpi päivän tapahtumia Pierre Gaslyn kanssa viime syyskuussa Monzassa.
Vuosi sitten F1 yritti viimeiseen asti aloittaa kautensa Australian Melbournessa, mutta lopulta se osoittautui mahdottomaksi. Kisa peruttiin perjantaina, ja virallinen tieto asiasta tuli hetki ennen avausharjoituksia.
Kun uutista oli pyöritelty aikansa, kävi selväksi, että koronatauosta tulisi pitkä. Lopulta kausi alkoi vasta heinäkuussa. Syntyi täysin poikkeuksellinen tauko kilpailutoiminnasta.
Ikävä tilanne tarjosi formulakuskeille mahdollisuuden tehdä asioita toisin. Gasly ja Salmela tarttuivat haasteeseen.
Ensin he lensivät Australiasta Dubaihin odottamaan, mitä tapahtuu. Sitten tuli tieto, että myös Bahrainin GP perutaan.
– Sen jälkeen katsoimme, mitä Italiassa ja Ranskassa tapahtuu, sillä ne olivat mahdolliset paikat, joihin kuljettaja olisi palannut. Totesimme, että tilanne menee niissä maissa huonoon suuntaan. Harjoitusolosuhteet olisivat voineet olla siellä hankalat. Ajattelimme, ettemme voi kontrolloida muuta kuin sitä, mitä nyt teemme.
Lopulta he viettivät yli kaksi kuukautta Dubaissa harjoittelemassa.
– On todennäköistä, ettemme enää ikinä saa tällaista mahdollisuutta. Ja jos emme käytä sitä nyt, niin koska, Salmela kertoo kaksikon silloin miettineen.
Pitkä ja hyvin suunniteltu harjoitusrupeama näkyi tuloksissa.
– Pystyimme toteuttamaan harjoittelua lineaarisemmin. Se helpotti sekä progressiota että seurantaa, sillä aikaa oli normaalia enemmän ja häiriötekijöitä vähemmän. Koska pystyimme harjoittelemaan määrällisesti enemmän, syntyi myös pohja kovemmalle harjoittelulle, joka näkyi suorituskyvyssä.
Salmela lenkillä Gaslyn kanssa Bahrainissa.
Salmela kertoo, että Gasly on sekä kestävä että voimakas urheilija.
– Viisi kilometriä menee noin 18 minuuttiin. Hapenottokyky on noin 60 millin luokkaa. Penkistäkin nousee sata kiloa. Nämä ovat moottoriurheilijalle melko hyviä tuloksia.
Tulokset olivat vahvoja myös radalla. Gasly oli MM-sarjassa kymmenes. Monzassa otetun voiton lisäksi ranskalainen pystyi ajamaan tasaisesti ja sijoittui kolmessa muussakin kisassa kuuden parhaan joukkoon. Pistesijoja tuli kymmenen. MM-sarjaan viime vuodeksi palannut tallitoveri Kvjat jäi pisteissä taakse lukemin 75-32.
Samalla on tietysti selvää, että F1 on niin monimutkainen laji, ettei onnistunutta ja kovaa harjoittelujaksoa voi pitää ainoana syynä nappikauteen.
– Se olisi sokeaa tai tyhmää. Rakentamamme suunnitelma tuki kuitenkin kokonaisuutta ja koko vuotta. Suunnitelmia on toki ollut ennenkin. Kun kokemus karttuu ja informaatiota on enemmän, pystymme tekemään vielä parempia toimintasuunnitelmia, Salmela toteaa.
Voitto Monzassa vaati myös onnea – kun autona oli AlphaTauri – mutta se oli myös suorituksena sensaatiomainen.
– 18 kuukautta ennen sitä olivat olleet aika tapahtumarikkaita. Se matka, kaikki koetut asiat ja työn määrä korostuivat siinä, miten spesiaalia se oli. Ei se silti ollut sellainen yksittäinen hetki, jolloin saatiin kaikki ulosmitattua. Hyviä kisoja oli myös ennen ja jälkeen Monzan, Salmela muistuttaa.
Salmela, Gasly ja manageri Guillaume Le Goff edessään Monzan F1-kisan pokaali.
Nyt takana on vajaan kahden kuukauden intensiivinen harjoittelujakso. Talvitauko on F1-kuskeille erittäin tärkeä kunnon rakentamisen kannalta, kun kisakauden aikana tauot ovat lyhyitä ja harjoittelumäärät pienempiä.
F1 on siitäkin hyvin harvinainen urheilulaji, että varsinaista lajiharjoittelua voi tehdä hyvin vähän. Kisaviikonloppujen lisäksi ajetaan vain muutama testipäivä vuosittain.
– Mihin kehitys perustuu? Hyvin rakennettuun suunnitelmaan sekä progressiiviseen jatkuvuuteen laadukkaasti. Arki on hyvin erilaista kuin vaikkapa jääkiekkoilijoilla, jotka saattavat treenata jäällä kymmenen tuntia viikossa. F1-kuskeilla on kerran kahdessa viikossa kilpailu. Itse urheilua on tosi vähän, mikä tekee tästä tosi haastavaa, Salmela sanoo.
Formula 1 -kuljettajat ovat kovan luokan urheilijoita, joiden on oltava kovassa kunnossa. Nykypäivänä suuri osa yleisöstä ymmärtää tämän, mutta eivät välttämättä lajin kaikkia fysiologisia vaatimuksia.
– Ulkopuolisen on hankala ymmärtää, kuinka haastavasta ja fyysisestä lajista on kyse. Lihastyö ja hengitysrytmi ovat poikkeavia tyypillisiin urheilulajeihin verrattuna. Kun kuski joutuu vastustamaan suurta määrää G-voimia, syntyy ketju fysiologisia reaktioita lihassupistuksesta verenpaineen muutoksiin sekä suuri määrä kognitiivista stressiä, Salmela selittää.
Koska kuljettaja istuu ohjaamossa, hänen kokemaansa rasitusta, olemuksen muuttumista tai väsymistä kisan edetessä on hankala havainnoida toisin kuin monissa muissa lajeissa.
– Suurimmat G-voimat ovat noin kuutta, riippuen laskentatavasta. Kuuden G:n jarrutuksessa niskan- ja hartianseudun pitää vastustaa noin 30 kiloa, kun lasketaan pään ja kypärän yhteispaino. Jarrupoljinta painetaan 80-100 kilon voimalla tuhat kertaa kisassa. Voimaa pitää pystyä tuottamaan nopeasti ja jatkuvasti. Puolentoista tunnin kisassa sykkeet ovat 140-160:ssa, Salmela luettelee.
Siihen on siis syynsä, miksi Salmela ja muut kuntovalmentajat piiskaavat kuljettajiaan yhä parempaan kuntoon. Hän kertoo henkilökohtaisen valmennusfilosofiansa perustuvan biomotoristen osa-alueiden kehittämiseen, jotta urheilija pystyy suorittamaan taitojaan korkealla fyysisellä kapasiteetilla.
– Kyse on vaativasta, hienomotorisesta taitolajista. Sitä on vaikea kopioida harjoitusolosuhteissa. Kun puhutaan lajispesifisestä harjoittelusta, on tärkeä muistaa, että ajaminen on parasta lajispesifistä treeniä. Harjoitukset suunnitellaan tämän ympärille.
Pierre Gasly oli viime vuoden onnistuja.
Salmela sanoo, että mitä pidempään hän on ollut formula ykkösissä, sitä enemmän hän on alkanut arvostaa kuljettajia. Hän muistuttaa siitäkin, miten pieni virhemarginaali kuljettajilla on: spinnaamiseen johtava virhe voi olla senteistä kiinni.
– Ajaminen ei ole vain poljinten painamista ja ratin kääntämistä, jotka ovat jo sellaisenaan siinä vauhdissa äärettömän haastavia toteuttaa. On paljon lajiin liittyvää mukautumista: pitää ymmärtää renkaita ja pidon määrää radalla sekä sensomotorista, alustasta tulevaa palautetta eli sitä, miten auto käyttäytyy. Lisäksi pitää vielä kommunikoida varikkomuurille.
Raamikas Salmela on vaikuttava näky pienikokoisempien F1-kuskien keskellä mutta hän erottuu joukosta muutenkin – varsinkin, kun toinen veistosmainen atleetti, Marcus Ericssonin apuna F1-kisoja kiertänyt Alex Elgh ei enää ole mukana formulasirkuksessa.
Lajiin hän päätyi täysin sattumalta – kuten alussa kerrottiin.
– Minulla ei ollut mitään suunnitelmaa tai tarkoituksenmukaista tavoitetta päästä formula ykkösiin. Unelmani oli vain työskennellä urheilijoiden kanssa, joilla on oikeanlainen valmius ja tahto saavuttaa tavoitteitaan.
Pierre Gaslyssa hän on saanut työparikseen urheilijan, jonka voitontahtoa hän kuvailee ”eksponentaaliseksi”.
– Pierre on tyyppi, joka huoneeseen astellessaan luo positiivista energiaa. Emotionaalisesti hän on myös hyvin fiksu nuoreksi pojaksi. Hyvä, sitoutunut urheilija, jolla on tosi vahva mentaalipuoli ja oikeanlainen asenne: sometimes win, sometimes learn.
Salmela kokee olleensa onnekas paitsi päästessään formula ykkösiin myös saadessaan työskennellä juuri Gaslyn ja Kvjatin kanssa.
– Täysin erilaisia, mutta sydämeltään äärettömän hyviä ihmisiä. Olen ollut tosi onnekas. Mahtavia urheilijoita.
Kun F1-ura urkeni, Salmela otaksui olevansa lajissa mukana muutaman vuoden ja keräävänsä siellä tärkeää kokemusta. Nyt on alkamassa kahdeksas kausi. Miten pitkälle tie lajissa vielä vie? Halu oppia ja kehittyä eivät ole ainakaan kadonneet mihinkään, ja motivaatio on korkealla.
– Jos katsotaan aikaisempia suunnitelmiani, niin eivät nekään menneet kuten ajattelin. Aikoinaan ajattelin, että urani olisi todennäköisesti lätkässä. Olen kuitenkin saanut paljon enemmän kuin koskaan uskalsin toivoa. Olen siitä äärimmäisen kiitollinen ihmisille, jotka ovat olleet mukana matkalla.
