– Euroopassa ajetaan Ladalla ja NHL:ssä Rolls-Roycella.
Näin vertasi Columbus Blue Jacketsin GM Jarmo Kekäläinen valmennuksessa käytettävien resurssien ja apuvälineiden eroa Euroopassa ja NHL:ssä.
Jään tasolla itse työ ei eroa suuresti mannerten välillä, mutta työskentelyolosuhteissa ja käytössä olevissa työkaluissa on valtava ero.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Urheilulehdessä 17/2020. Löydät vastaavia juttuja lehdestä joka viikko. Tilausohjeet ovat täällä.
NHL:ssä analytiikan hyödyntäminen ja videovalmentamiseen panostaminen ovat olleet oleellinen osa arkea kuluneen vajaan vuosikymmenen aikana.
Hiljalleen myös SM-liigassa on oivallettu paremmin numeropelin mahdollisuudet ja alettu seurata pienin askelin isojen poikien esimerkkiä.
Nyt määrittelemättömän pitkän tauon aikana monilla paikkakunnilla rätisevästä Ladasta tuunataan paremmin 2020-luvulle sopivaa menopeliä, jolla kehtaa tulevaisuudessa mennä moottoritielle kisaamaan, kun liiga joskus palaa tauolta.
SM-liigassa otettiin päättyneellä kaudella ensimmäisenä kiekkosarjana maailmassa käyttöön älykiekko sekä reaaliaikainen kiekon ja pelaajien paikannusjärjestelmä, joka löytyy jokaisesta liigahallista.
Wisehockey-niminen tilastointijärjestelmä mittaa täsmällisesti pelaajien liikkumista ja luistelumatkaa, laukausten voimakkuutta ja tehokkuutta, kiekonhallintaa, syöttötarkkuuksia ja aloituksia. Kerätty data on jaoteltavissa niin joukkue- kuin pelaajakohtaisiin tilastoihin.
Numerodataa ja täsmällistä informaatiota on nyt tarjolla ennennäkemätön määrä, mutta silti liigaseurat ovat vasta ottaneet ensimmäisiä askelia kohti uuden ajan tilastopolkua.
– Tällä hetkellä dataa on todella paljon saatavilla, mutta se on pirstaloitunut eri lähteisiin. Haasteena on se, miten saadaan prosessoitua oleellinen tieto kaikista näistä eri lähteistä. Siinä joutuvat kaikki valmennustiimit ja urheilujohdot skarppaamaan, Ässien kehitysjohtaja Tommi Kerttula sanoo.
Kerttula erottuu muista liigaseurojen urheilujohtajista siinä, että ennen Ässiin siirtymistään hän kehitti monta vuotta tilastotyökaluja kykyjenetsintätoimintaan. Datapohjaiset joukkue- ja pelaaja-analyysiohjelmat tulivat tutuiksi jo niin sanotulla karvalakkiaikakaudella.
– Tänä päivänä tilastointi on koneistunut eikä kaikkea tarvitse itse kerätä ja naputella koneelle ottelun aikana. Siinä mielessä suuntaus on oikea, Kerttula kertoo.
Silti Ässien kaltaisessa pienemmän budjetin liigajoukkueessa datan ja kovaa vauhtia kehittyvän teknologian hyödyntämisessä ollaan vielä alkutekijöissä.
Fysiikka-arvojen tarkempi mittaus ja seuranta ovat olleet Ässissä ja monissa muissa liigaseuroissa kaiken lähtökohtana viime vuosina.
– Meillä ei ollut aiemmin systemaattista seurantaa pelaajien urheiluun liittyvistä suorituksista ja levosta. Siitä lähdimme liikkeelle, että saisimme automatisoitua pelaajien suoritusdatan ja syketiedot. Kauden aikana teimme vielä pelaajien liikkuvuutta ja tasapainoa tarkasti mittaavan järjestelmähankinnan, jonka data auttaa yksilöpuolta ja vertailua kollektiivisesti, Kerttula sanoo.
Tommi Kerttula työskentelee Ässien urheilujohtajana.
Seuraavaksi on ollut tarkoitus keskittyä suorittamiseen ja pelaajatarkkailuun.
– Tulevalle kaudelle oli tarkoitus panostaa pelaajien suorittamiseen liittyvään dataan. Sen lisäksi työkaluja on haettu pelaajatarkkailuun ja saamaan sillekin puolelle lisäresursseja, mutta nyt nämä projektit ovat jäissä koronapandemian takia.
Yksistään resurssit eivät takaa mitään. Tarvitaan avarakatseisuutta, ammatti- ja erityisosaamista, jotta kilpailuedun saaminen data- ja analyysipuolella olisi mahdollista.
SM-liigan lippulaivaorganisaatiossa Kärpissä on rahaa tehdä kovia hankintoja eri sektoreille, mutta edistyneiden tilastojen suhteen Oulussakin vasta opetellaan.
Kärpissä päävastuu tilastojen pläräämisessä ja analysoimisessa on Salzburgin organisaatiosta Ouluun palanneella videovalmentajalla Santeri Hillillä, joka tutkii sekä NHL:n että liigan tarjoamaa analytiikkaa.
– Olemme vielä vähän oppipoikia ja vasta tutustumassa tähän hommaan. NHL:ssä edistyneet tilastot ovat meitä edellä, joten yritämme kaivaa sieltä materiaalia ja oivaltaa oleellisen tiedon. Santeri kaivaa näitä tietoja, ja yritämme selvittää, mitkä ovat voittavan jääkiekon selkeitä tunnusmerkkejä maailmalla, Kärppien päävalmentaja Mikko Manner raottaa.
Wisehockeyn analytiikkajärjestelmässä pelaajien ja kiekon sijaintia seurataan bluetooth-tekniikalla. Tämän perusteella voidaan luokka vaikka jääaikakaavio tai kiekkokontrollia kuvaava lämpökartta reaaliaikaisesti.
Kärpät on ollut 2010-luvulla SM-liigan kestomenestyjiä ja pelillisiä suunnannäyttäjiä, mutta Oulussa ei kuvitellakaan, että he ratsastaisivat aallonharjalla data-analyysin hyödyntämisen suhteen.
– Siihen toki pyritään, mutta meillä on edelleen enemmän käytössä perinteiset maalipaikka-analyysiin liittyvät omat merkinnät ja videoiden kautta katsottavat jutut, Manner kertoo.
– Vielä ei ole löytynyt mitään viisasten kiveä. Kesän aikana yritämme pureutua tähän enemmän, jos löytyisi jonkinlainen voittamisen kaava, josta olisi omalle joukkueelle eniten hyötyä. Sitähän kaikki hakevat eli omalle pelitavalle tyypillisiä asioita, jotka pystyisi vahvistamaan tilastofaktan kautta. Vielä ei ole löytynyt.
Hämeenlinnassa välähti jonkinlainen lamppu kaudella 2018–19, kun HPK:ssa haluttiin Antti Pennasen johdolla parantaa valmennuksen käytössä olevia apuvälineitä vähäisistä resursseista huolimatta.
Tilastojen kautta saatavilla tiedonjyväsillä muokattiin harjoittelua ja viilattiin pelaamista, mikä osaltaan vaikutti siihen, että HPK voitti Suomen mestaruuden keväällä 2019.
Antti Pennanen luotsasi HPK:n yllätysmestariksi keväällä 2019.
Mannerin tavoin myös Leijonissa Jukka Jalosen valmennusryhmässä työskennellyt Pennanen loi maalipaikka-analyysin rinnalle täsmällisiä syöttötilastoja, joiden avulla valmennus sai arvokasta dataa siitä, miten HPK hyökkää ja murtautuu hyökkäysalueelle: kuljettamalla vai päätykiekoilla.
Vaikka dataan perustuva täsmällinen pelianalyysi on vain apuväline, sen avulla voi saada merkittävää kilpailuetua muihin joukkueisiin. Päättyneellä kaudella viidenneksi sijoittunut KooKoo oli tästä paras esimerkki.
Kouvolassa haluttiin erottua muista panostamalla ilmaisten asioiden laadukkaaseen tekemiseen.
– Meillä peli on aika tarkasti pilkottu jo omasta takaa. Tilastoimme jokaisen maalipaikan, samoin jokainen eri pelitilanne hakataan koneelle ottelun aikana. Katsomme ne videolta läpi myöhemmin. Omat tilastot yhdessä videoanalyysin kanssa antavat vielä selkeämmän kokonaisnäkemyksen. Siksi teemme tilastoja itse paljon videon kautta. Työtähän se vaatii, kertoo KooKoon päävalmentaja Jussi Ahokas, joka valittiin liigakauden parhaaksi valmentajaksi.
Kuten pelitavoissa, myös pelianalyysissa ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia.
– Tilastojahan ja eri järjestelmiä löytyy nykyisin helvetisti, mutta pitää vain löytää itselle ne oleelliset tilastot, jotka ovat pelin kannalta tärkeitä. Tilastoida voi vaikka mitä, mutta jos sillä ei ole voittamisen kannalta mitään vaikutusta, niin se on turhaa, Ahokas sanoo.
Jussi Ahokas (vas.) teki vakuuttavaa työtä KooKoossa heti ensimmäisellä kaudellaan.
Toistaiseksi esimerkiksi Wisehockeysta on ollut enemmän hyötyä yksilön arvioimiseen ja analysoimiseen kuin koko joukkueen ja sen pelitavan kattavaan analysoimiseen.
– Kun aikaa menee enemmän, tilastoja voi alkaa verrata paremmin ja löytää keskiarvoja. Esimerkiksi onko luistelumatkoilla tai syöttömäärillä jotain yhteyttä yksittäisen pelaajan joukkuemenestymiseen, Manner pohtii.
Suurin huomio liigaseuroissa on toistaiseksi kiinnittynyt kiekon kanssa hyökkäämiseen ja syöttöprosentteihin, joiden kirjaaminen ja laskeminen aiempina vuosina saattoi olla tuskaisen työlästä.
– Katsoimme Wisehockeysta siniviivan ylitykset, kiekonmenetykset ja yleisesti hyökkäyksiin lähdöt eli kuinka monta kiekonmenetystä meillä ja vastustajalla oli puolustus- ja hyökkäysalueella. Se on hyvä apuväline, mutta niitä ei saa tuijottaa liikaa. Sama koskee esimerkiksi Corsi-tilastoa. Meidän kriteereillämme laskettavat maalipaikat kertovat minulle enemmän kuin corsit, Ahokas sanoo.
Knoppitietoa on opittava suodattamaan.
– Paljon löytyy mielenkiintoista tietoa, kuten kiekon kuljettamiset alueelle, maskissa oloajat ja niin edelleen. Koutsit näkevät totta kai, ketkä siellä maskissa viihtyvät, mutta siitä saatavaa dataa voi käyttää pienenä motivointikeinona halutessaan. Syöttöprosentit kiinnostavat kovasti, mutta nekin hieman vaihtelevat. Aina ei tiedä, ovatko kaikki 5–5-pelistä vai onko mukana ylivoimaa. Sen takia näitä tilastoja ei voi tulkita vielä liian vakavasti ja tehdä suoria johtopäätöksiä, Manner arvioi.
Kärppien päävalmentaja Mikko Manner on voittanut oululaisten valmennustiimissä kolme Suomen mestaruutta. Hän kuului myös Leijonien MM-kultajoukkueeseen 2019.
NHL:ssä seuroilla on nykyisin omat tilastoanalytiikkaosastonsa, jotka tutkivat ja analysoivat numeroita ja peliä päivät pitkät, mutta SM-liigassa tästä voidaan toistaiseksi vain haaveilla.
Aika ja henkilöstöresurssit eivät meinaa millään riittää kaiken pelaajista ja pelistä saatavan tiedon läpikäymiseen.
– Resurssit ovat Suomessa vähän pienemmät, mutta kun joku NHL:ssä pystyy tekemään selkeän korrelaation voittamiseen tai joukkueen menestymiseen ja pelaajahankintoihin sekä -profiileihin analyysien kautta ja tuomaan sen maalaisjärjellä esille, niin ihan varmasti myös Suomessa pyritään samaan, Manner uskoo.
Siksi käynnissä olevaa tilastomurrosta seurataan erityisen tarkalla silmällä ympäri liigaa.
– Olemme seuranneet suurella mielenkiinnolla, mihin suuntaan tilastointi lähtee liigan puolelta kehittymään. Jo senkin takia, että miten paljon sieltä olisi saatavissa irti tulevaisuudessa, jotta emme tekisi päällekkäisiä teknologiahankintoja, Kerttula sanoo.
Ulkoisen tilastointipalvelun varaan liigaseuroissa ei lasketa liikaa tulevaisuudessakaan, vaikka ”ilmainen apu” otetaan mielellään vastaan.
– Wisehockey on käsittääkseni menossa enemmän pelianalytiikan suuntaan. Sen jälkeen paljon on kyse siitä, miten sovimme pelisäännöistä liigan sisällä. Onko käytössä vain oman pelin analytiikka vai kaikkien pelien analytiikka. Kuulostaisi kaikista järkevimmälle, että se olisi avoin kaikille, Kerttula visioi.
Avoimuus kasvattaisi väistämättä ammattitaitoa.
– Silloin mitattaisiin, kuka osaa parhaiten hyödyntää analytiikkaa ja saisi siitä kilpailuetua. Se olisi jo ihan oma ammattinsa, jotta osaisi hyödyntää tarjottua tietoa ja tuottaa taktista tietoa valmentajille ja pelaajakehitykseen. Se toisi tehokkuutta lisää pelianalyysiin, joka vie paljon aikaa.
Tästä voisi tulla myös laajemmin koko SM-liigan kilpailuvaltti muita eurosarjoja vastaan.
Kerttulalla on kokemusta myös Ruotsin pääsarjasta SHL:stä, missä hän työskenteli kaksi kautta Örebron pelaajatarkkailijana. Länsinaapurissa resurssit ovat suuremmat, mutta tilastoinnin ja datan hyödyntämisen suhteen SM-liiga ei tällä hetkellä kalpene SHL:lle.
– Olemme Suomessa pikkuisen enemmän kiinnostuneempia ja edellä tällä osa-alueella. Se tulee ehkä myös kulttuurista. Ruotsissa panostetaan enemmän vuorovaikutukseen ja keskusteluun. Me taas olemme enemmän insinööriputkesta tuleva maa, missä uskotaan prosesseihin ja dataan, Kerttula vertailee.
Tilastojen tarkentuessa ja määrän kasvaessa tasapainon löytäminen perinteisen ja modernin, tilastoihin pohjautuvan valmentamisen välillä ei ole yksioikoista.
– Näistä tilastoista voi tulla hyvä renki, mutta ei hyvää isäntää. Tasapaino pitää säilyttää, Manner korostaa.
Silmämääräinen analyysi ja edistyneisiin tilastoihin pohjautuva analyysi luovat helposti vastakkainasettelua ja koulukuntaeroja, mutta molempia tarvitaan.
– On kyse vanhan tai uuden liiton valmentajasta, kaikille kelpaa tutkittu tieto, josta on hyötyä omalle joukkueelle. Sen takia näihin pitää aina suhtautua avoimin mielin, mutta siitä ei saa tehdä pakkomiellettä, Manner sanoo.
– Vaarana on, että alkaa liikaa uskoa yhteen tyyliin, mutta mikä se painopiste on tulevaisuudessa. Se mietityttää ainakin itseäni paljon, Kerttula jatkaa.
Tieto voi lisätä tuskaa, mutta ennen kaikkea se tarjoaa mahdollisuuden uusiutua.
– Määräänsä enempää tilastot eivät tule johtamaan toimintaamme, jotta ihminen ja vuorovaikutus säilyvät keskiössä ja kaikessa päätöksenteossa, mutta miten tiedolla johdetaan tulevaisuudessa. Se on isoin haaste.