Sattumalla on urheilussa suurempi rooli kuin luullaan – näin se vaikutti pikkuleijonien MM-kullan voittamiseen - Urheilulehden parhaat - Ilta-Sanomat

Suomen joukkue juhlii viime tammikuussa nuorten MM-kultaa.­

Sattumalla on urheilussa suurempi rooli kuin luullaan – näin se vaikutti pikkuleijonien MM-kullan voittamiseen

Elämässä sattumalla on aina oma roolinsa. Niin sillä on myös urheilussakin – ja se on paljon suurempi kuin tavallisesti luullaan.


22.12.2019 17:52

Tämä juttu on julkaistu alun perin Urheilulehden numerossa 24/2019. Tilaa Urheilulehti kotiisi tästä.

Eeli Tolvanen murtautuu laidasta Kanadan puolustusalueelle. Suomen hyökkääjä on jo melkein kanadalaisten maalin takana, kun hän pääsee kiekkoon käsiksi: Nuorukainen riuhtaisee kiekon epätoivoisesti kohti maalinedustaa. Syöttö pysähtyy kuitenkin maalin sivuverkkoon, josta se pongahtaa takaisin Tolvasen lapaan.

Uusi yritys.

Tälläkin kertaa jotain on edessä. Nyt kumilätkä osuu Aleksi Heponiemen polvisuojaan. Siitä se kimpoaa onnekkaasti Kanadan maaliin.

Suomi tasoittaa viimeisellä minuutilla ja puolivälieräottelu siirtyy jatkoajalle.

Siellä kanadalaishyökkääjä Cody Glass tarjoilee Noah Dobsonille avopaikan, josta puolustaja näyttää tälläävän kiekon vastustamattomasti maaliin. Ratkaisevalla hetkellä Dobsonin maila napsahtaa kuitenkin poikki. Suomalaiset singahtavat nopeaan vastahyökkäykseen, josta Toni Utunen sivaltaa Suomen voittoon.

Toni Utunen oli voittamassa nuorten MM-kultaa viime tammikuussa.­

Pikkuleijonien taival nuorten MM-kisoissa 2019 jatkuu välieriin ja lopulta mestaruuteen.

Komeat saavutukset eivät olisi olleet mahdollisia ilman kahta puolivälierässä tullutta maalia. Ne tulivat kuin tyhjästä ja täysin arvaamatta, eli sattumana molempien joukkueiden pelaajille, valmentajille ja myös yleisölle.

Jääkiekko, kuten monet muutkin pallopelit, ovat usein sattuman kauppaa. Läheskään aina voittaja ei ole taitavampi, urheilullisempi tai taktisempi.

Hyvin usein voittajan puolella on ainoastaan sattuma.

Sattuma on kiehtonut ihmisiä jo kauan.

Niin kauan, että Aristoteleskin on kertonut siitä näkemyksiään. Hän summasi jo vuosituhansia sitten maailman elon jaottelemalla tapahtuvat asiat kolmeen luokkaan: On olemassa varmat tapahtumat, jotka tapahtuvat välttämättä. Sitten on todennäköiset tapahtumat, jotka tapahtuvat useimmiten. Lopuksi on vielä ennustamattomat ja tuntemattomat tapahtumat, jotka tapahtuvat sattumalta.

Sattumassa on aina ollut jotain mystistä. Sitä pidetään häilyvänä käsitteenä, johon liitetään kohtalo.

Siitä sattumassa ei kuitenkaan ole kyse.

»Sattuma ei ole mahdoton tai maaginen asia, jossa syylle ei olisi olemassa seurausta ja toisinpäin. Kyseessä on aina tapahtuma, joka noudattaa tiettyjä tilastollisia ilmiöitä», kertoo Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen yliopistolehtori Harri Högmander.

Tilastotiede on se tieteenala, jota voidaan pitää sattuman ja vaihtelun tutkimuksena. Sattuma on jonkin prosessin tai prosessien epätodennäköinen, suunnittelematon tai ennustamaton lopputulema, joka kuitenkin jossain vaiheessa tapahtuu.

Kuten jalkapallosuuruus Johan Cruyff on todennut: sattuma on loogista.

Johan Cruyff vuonna 1974.­

Yksinkertaisin tapa määritellä sattuma on lantinheitto. Siinä lopputulemia on kaksi: Kun heität kolikon ilmaan, saat 50 prosentin todennäköisyydellä joko kruunan tai klaavan. Mutta kun siirrytään urheilukentälle tai elämään ylipäänsä, valintoja on huomattavasti enemmän kuin kaksi ja niin on myös lopputulemia. Jokainen valinta käynnistää oman tapahtumaketjunsa, jonka lopputuleman laskeminen etukäteen voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta.

Vähän niin kuin Ashton Kutcherin tähdittämässä Perhosvaikutus-elokuvassa, jossa Kutcherin roolihahmo palaa menneisyyteen auttamaan lähimmäistään, mutta tästä toiminnasta alkaneesta tapahtumaketjusta seuraa aina monen sattumuksen kautta paljon pahempi onnettomuus jollekin toiselle läheiselle.

Termi »perhosvaikutus» viittaa kaaosteoriaan, jonka kuuluisa esimerkki on brasilialainen perhonen. Sen siivenisku saa aikaan ilmavirtauksissa ketjureaktion, joka monen sattuman kautta voisi aiheuttaa myrskyn Teksasissa.

Vaikka Kutcher pyrkii ottamaan kaiken huomioon, niin jotain jää aina huomaamatta, sillä kaikkea ei voi laskea ja analysoida etukäteen. Sattuma astuu peliin, ja elämä muuttuu.

»Sattuma on informaatiota, jota ei tunneta. Sitä riittää, sillä maailma kun on todella kompleksinen paikka. Pelottaa oikein ajatella, kuinka paljon elämässä on kiinni pelkästä sattumasta. Sattuman rooli on aivan hillitön meidän jokaisen elämässä», Högmander kertoo.

Urheilussa sattuma on selkeimmillään mailan rikkoutumista olympiafinaalin aloituksessa, se on kulmapotkupallon kimpoilua seitsemän pelaajaan kautta omaan maaliin ja hiihtosauvan katkeamista puoli kilometriä ennen maalia.

»Vaikka sattumaa pidetään usein negatiivisena, niin ei se sitä ole. Se voi olla kokijalle positiivista, negatiivista tai jotain siltä väliltä.»

Sattumalle on tutumpikin nimi.

Kansankielellä puhutaan tavallisesti onnesta tai epäonnesta – urheilun kulmakivistä ja loputtomista tarinoiden lähteistä.

»Mitä!? Ai Carloksen auto syttyi palamaan puoli kilometriä ennen maalia. Pysähtyivät sammuttamaan... Ihan totta? Ne eivät jaksa työntää maaliin.»

Tommi Mäkisen puhelu kameran edessä on yksi suomalaisen urheilun klassikkohetkistä.

Tommi Mäkisen saama legendaarinen puhelinsoitto kesken tv-haastattelun yksi suomalaisen urheilun erikoisimpia hetkiä.­

Jyväskyläläisen kilpakumppani Carlos Sainz oli jo kaasuttamassa rallin maailmanmestaruuteen, kunnes espanjalaisen meno tyssäsi konerikkoon MM-sarjan viimeisen kilpailun päätöserikoiskokeella.

Mäkisen ja Sainzin mestaruustaistelu päättyi onnekkaasti suomalaisen eduksi. Se ei ole ainoa kerta, kun voittoon ja mestaruuksiin on tarvittu satumaista onnea. Se on usein urheilussa vaatimus, jos tavoitellaan suuria voittoja.

Jos Suomen kahdelle onnekkaalle maalille olisi laskettu todennäköisyydet nuorten MM-kisojen puolivälierissä, ne olisivat olleet mitättömissä desimaaleissa. Suomi oli ottelussa satumaisen onnekas peräti kaksi kertaa peräkkäin.

»Onnella ja epäonnella on aina oma roolinsa. Se tuppaa aina välillä tästä urheilukeskustelusta unohtumaan», myöntää nuoret Leijonat MM-kultaan luotsannut Jussi Ahokas.

»Tietysti siinä oma ristiriitansa. Mehän koitamme urheilussa tehdä kaiken, että sattumalla olisi mahdollisimman pieni vaikutus tulokseen. Mutta ei sitä mitenkään nollaan saa, varsinkaan meidän lajissamme. On aloituksia, laitoja, mailoja ja muita, jotka voivat muuttaa pelin kulkua tavalla, johon ei voi varautua», hän lisää.

Jussi Ahokas luotsasi Suomen nuoret MM-kultaan viime tammikuussa.­

Ahokas on tietynlainen malliesimerkki siitä, miten muutamalla pienellä pompulla voi olla suuri voima.

Vuodenvaihteessa 2018 hän oli valmentajana syntipukin maineessa. Leijonat oli hävinnyt Tshekille puolivälieräottelun katkerasti rangaistuslaukauksilla. Ottelu oli ollut Suomen täydellistä hallintaa, kun taas vastustaja oli iskenyt paikoistaan osin onnella.

Tammikuussa 2019 Ahokas oli totisessa paikassa, sillä takana olivat vaikeat kisat, jotka olivat päättymässä häviöön Kanadalle. Tappiolla suomalainen juniorijääkiekon lippulaiva olisi kokenut kaksi peräkkäistä epäonnistumista. Ahokas saisi otsaansa suuren epäonnistujan leiman.

Sitten sattuma astui peliin.

Pari onnekasta pomppua, ja Suomen junnukiekko porskuttaa Kaapo Kakon johdolla ehkä paremmin kuin koskaan ennen. Ahokas on lupaava kiekkovalmentaja, jolla on tie avoinna tähtiin asti.

»Se pitää vain hyväksyä, sillä tällaista urheilu on. Onneksi puolivälierissä pomppi tällä kertaa meille, vaikka viime vuonna kävi toisella tavalla. Molemmilla kerroilla meillä oli ottelussa enemmän maalipaikkoja.»

»Uskonkin, että pitkässä juoksussa parempi voittaa aina, että siinä mielessä tämä on reilua», Ahokas kertoo.

Urheilujargonin klassikoita on, että parempi voittaa aina, onni pitää ansaita ja niin edelleen. Onko se kuitenkaan lopulta niin?

Jyväskylän yliopiston Harri Högmander on eri mieltä.

»Ei tietenkään. Sattumaan ei vaikuta historia tai tuleva millään tavalla. Onni tai epäonni ei ole ikinä ansaittua. Sattumaa vain on, eikä siihen voi vaikuttaa.»

Kaapo Kakko nousi koko kansan tietoisuuteen vuosi sitten nuorten MM-kisoissa.­

Samalla Högmander huomauttaa, että tarpeeksi pitkällä tarkastelujaksolla asiat tapahtuvat uudestaan ja todennäköisyyksiensä mukaan. Voit heittää kolikon ilmaan sata kertaa ja saada 80 kertaa kruunan tai klaavan, mutta kun heität kolikkoa miljoonaa kertaa, niin puolilla heitoista saat klaavan ja puolilla kruunan. Urheilussa samat tilanteet eivät kuitenkaan toistu niin useita kertoja, että eri tapahtumaketjujen epätodennäköiset lopputulemat, sattumat, jakautuisivat tasan joukkueiden tai urheilijoiden kesken.

Onni ei siis mene aina tasan – ei kausien aikana eikä varsinkaan yksittäisissä peleissä.

»Tilastotieteen näkökulmasta on selvää, että välillä sattuma vain on toisen puolella ja saattaa olla sitä myös seuraavilla kerroilla. Parempi ei aina voita sellaisissa lajeissa, joissa sattumalle annetaan enemmän sijaa», Högmander huomauttaa.

Sattumalla on iso rooli varsinkin suomalaisten suosimassa jääkiekossa.

Se jos mikä on tuuripeli pahimmasta tai parhaimmasta päästä.

Yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja analyytikko Michael Mauboussin on kirjassaan The Success Equation: Untangling Skill and Luck in Business, Sports, and Investing vertaillut taidon ja onnen suhdetta eri lajeissa ja peleissä.

Hänen mielestään taidon ja onnen suhde selviää jo yhdellä kysymyksellä: Kuinka helposti lajissa pystyy häviämään tahallaan? Kukaan ei voi valita häviävänsä tahallaan tehdessään lottokuponkia. Sadan metrin juoksussa voit määrittää vauhtisi itse, jolloin pystyt myös häviämään. Ääripää on shakki, jossa taitava mestari pystyy häviämään, vaikka toinenkin koittaisi hävitä.

Mauboussinin laskelmissa puhtaita tuuripelejä ovatkin arpapelit kuten lotto tai ruletti. Toisessa päässä taulukkoa on shakki, jossa kilpatasolla voittaja on aina taitavampi. Esimerkiksi NHL:n Mauboussin sijoittaa suurista amerikkalaisista palloilusarjoista lähimmäksi arpapelejä, sillä hänen mielestään kiekkokaukaloissa sattuma määrittelee yli 50 prosenttia lopputuloksesta. Koripalloliiga NBA:ssa voittaja on useimmiten myös taitavampi, koska vain 12 prosenttia tuloksesta on kiinni onnesta.

Mauboussinin ajatusten taustalla on analyysi eri lajien tilastoista viideltä eri kaudelta. Taito näyttelee hänen mukaansa sitä suurempaa roolia, mitä enemmän lajissa on pisteen- tai maalintekotilanteita, miten paljon pelivälinettä hallitaan, mikä on kentällä olevien pelaajien määrä ja niiden vaihtuvuus pelin aikana. Mitä pidempi runkosarja lajissa on, niin sitä paremmin taito pääsee esille.

Veikkauksen seniorianalyytikko Teemu Eirtovaara allekirjoittaa Mauboussinin näkemykset.

»Jos toisteisuutta on kuin koripallossa, jossa korintekotilanteita joukkueilla on keskimäärin satakunta per ottelu, niin silloin suurikaan onnenpotku ei muuta ottelun lopputulosta, vaan niitä pitäisi osua samaan otteluun useampi. Todennäköisemmin parempi voittaa.»

»Mutta sitten on vielä jalkapallot ja jääkiekot, joissa yksi katkennut maila tai virhepomppu voi ratkaista kamppailun. Varsinkin turnauksissa ja pudotuspeleissä sattuman rooli on valtava.»

Rahapeliyhtiöiden toiminta perustuu eri lajien joukkueiden ja urheilijoiden välisten voimasuhteiden ennakointiin. Kertoimet ovat rahapeliyhtiöiden laskemia todennäköisyyksiä tapahtumien lopputulokselle. Ne ovat tavallisesti määritelty pitkälti tilastodatan, pelillisten trendien ja analyysien avulla.

Kaikkien kohteiden kertoimien sisälle on ujutettu myös sattuman mahdollisuus.

»Jos taitavampi joukkue tai taitavin urheilija olisi aina voittaja, niin kertoimet olisivat erinäköisiä. Silloin huippuseurat häviäisivät huomattavasti harvemmin otteluitaan.»

»Sattumalla on monen lajin lopputuloksessa huomattavasti isompi rooli kuin ajatellaan. Puhutaan sitten yksittäistä ottelusta tai koko kausista, niin moni asiahan on varsinkin jälkikäteen tarkasteltuna puhdasta sattumaa», kertoo Eirtovaara.

Palkkakaton säätelemässä NHL:ssä pelin virtaus sinkoilee päästä päähän, eikä lajissa ole pitkiä kiekonhallintajaksoja. Taitotasoltaan tasavertaisessa NHL:ssä maalintekopaikatkin ovat melko harvassa, eivätkä parhaimmat pelaajat auta joukkuettaan maksimissaan kuin noin puolet peliajasta.

Maubossinin mukaan NHL:ssä jyllää taidon paradoksi: kun kentällä tai kaukalossa on saman taitotason pelaajia, niin onnen rooli kasvaa.

LeBron James on yksi tunnetuimmista koripalloilijoista.­

Koripallossa sen sijaan LeBron James tai James Harden saattavat pussittaa pisteitä ja olla kentällä lähes koko ottelun ajan, jolloin usein myös parhaimman pelaajan joukkue on ollut paras joukkue. NBA:ssa pelaajien taitotasoissa on vielä suurempia eroja kuin NHL:ssä, sillä lajin pituusvaatimusten takia maailman kovimpaan koripalloliigaan ponnistaa myös paljon pelaajia, jotka ovat ennen kaikkea fyysisiltä ominaisuuksiltaan liigaan sopivia, mutta eivät välttämättä kovin taitavia.

Yksilölajeissa taito jyllää vieläkin enemmän. Usain Bolt voitti huippuvuosinaan kaiken, koska oli nopein. Roger Federer tai Serena Williams dominoivat vuosikausia yhtä maailman kilpailluinta lajia, koska he saivat näyttää taitojaan kentällä ilman huonompiensa häirintää.

Entä sitten jalkapallo, lajien kuningas?

Mauboussinin havaintojen perusteella jalkapallon Valioliigassa 31 prosenttia lopputuloksesta on kiinni sattumasta. Toisaalta maalipaikat ovat harvassa – toisaalta parhaat pelaajat ovat kentällä läpi ottelun ja pelivälinettä hallitaan iso osa ottelusta.

Muitakin näkemyksiä on, sillä yhteiskuntatieteilijät Chris Anderson ja David Sally pitävät The Numbers Game: Why Everything You Know About Football Is Wrong -kirjassaan jalkapalloa maailman hankalimmin ennustettavana joukkuepelinä.

He analysoivat kirjaansa varten yli 8200 ottelua eurooppalaisista huippusarjoista ja teoksen väitteet aiheuttivat paljon keskustelua puolesta ja vastaan.

Kaksikko muun muassa totesi, että toisin kuin selostajien hekumoinnista olemme jo vuosia saaneet kuulla, kulmat eivät itse asiassa ole hyviä maalintekotilanteita. Joukkueitakin vahvistetaan usein väärällä ajatustavalla, sillä järkevämpää olisi vahvistaa joukkuetta hankkimalla heikoimman pelaajan tilalle parempi, eikä korvata parhaimpia pelaajia vielä paremmilla. Valmentajakaan ei määrittele kuin 15 prosenttia joukkueen menestyksestä. Pelaajien korkea palkkakuitti on varmempi tae voitonjuhlille.

Eniten jalkapallopragmaatikkojen korvaan särähti kuitenkin se, että ennen kaikkea mestaruuksia voittava joukkue tarvitsee kuitenkin onnea. Andersonin ja Sallyn mukaan jokaisen jalkapallo-ottelun lopputulos määräytyy puoliksi osaamisen ja puoliksi onnen kautta.

Kaksikon mukaan jalkapallossa ennakoitu altavastaaja voittaa todennäköisemmin kuin missään muussa palloilulajissa, mitä tukevat myös vedonlyöntiyhtiöiden pelihistoriat. Tämä selittyy tietenkin vähillä maalipaikoilla, joita ei otteluissa tule montaa ja ne harvatkin tulevat usein onnen avulla.

Kirja ei lauo kovia väitteitä ilman faktaa, vaan luottaa tilastoihin. Kaksikko siteeraa Münchenin teknillisestä yliopistosta jalkapalloprofessori Martin Lamesia, joka oli tutkimusryhmänsä kanssa analysoinut 2500 jalkapallossa tehtyä maalia: heidän arvionsa mukaan 44 prosenttia osumista oli syntynyt hyökkäävälle joukkueelle onnekkaan sattumuksen kautta.

Mutta laukomalla paljon pallo ainakin pomppii lopulta suotuisasti! Onnihan pitää ansaita!

Sekään ei pidä paikkaansa. Andersonin ja Sallyn yli 8200 Valioliigan, Bundesliigan, Seria A:n ja Espanjan liigan ottelua sisältänyt analyysi paljasti, että enemmän laukonut joukkue oli voittanut vain 47 prosenttia kamppailuista.

»Jossain määrinhän sattuma on myös filosofinen kysymys, sillä sattumassa kyse ei ole vain katkenneista mailoista tai selkeistä tapauksista», Eirtovaara pyörittelee

»Onko se urheilijan taitoa vai onnea, jos hän on laukonut pallon maalin läpi uransa 20 prosentin varmuudella tietyltä paikalta. Sitten yhdessä pelissä hän laukoo pallon maaliin siltä paikalta 100-prosenttisesti, jonka jälkeen se palaa uran keskiarvon tasolle. Puhutaanko silloin taidosta vai onnesta? Kertoimenlaskijalle se on selvää, että kyse on tuolloin vain onnekkaasta sattumasta.»

Huuhkajien luotsi Markku Kanerva astelee median eteen Tampereen Ratinan stadionilla syyskuussa 2019.

Markku Kanerva tuulettaa EM-kisapaikan varmistumista.­

Hymy on leveä, kun Italia on kaatunut 1–0 hurjan puolustustaistelun jälkeen. Vierailijat ovat kolistelleet maalipuita ja tuhrineet lukuisia avopaikkoja, eikä 20 laukauksesta yksikään ei ole livahtanut ohi Lukas Hradeckyn.

»Olimme selkeästi huonompi joukkue, mutta tällä kertaa meillä kävi älytön tuuri ja voitimme», Kanerva myhäilee ottelun jälkeen.

Voisiko noin käydä?

Todennäköisesti ei, vaan Kanervan ja Suomen kannattajien mieleen olisi jäänyt päällimmäisenä uhrautuva puolustustaistelu ja Hradeckyn loistopeli, vaikka lopputuloksen suurin selittävä tekijä olisi ollut onni.

Mutta tämä ei ole vain urheiluväelle ominainen piirre.

Michael Mauboussinin mukaan ihmisillä suuria ongelmia hahmottaa urheilussa kuin myös elämässään sattuman ja taidon erot. Haemme sisäsyntyisesti niin onnistumisillemme kuin epäonnistumisillemmekin syitä ja seurauksia, mikä meiltä myös erinomaisesti onnistuu. Osaamme kehittää päässämme narratiivin sille, miksi joku asia tapahtui niin kuin se tapahtui, vaikka oikeasti kaikki oli ollut kiinni pelkästä sattumasta.

Pahimmillaan voimme kuvitella olevamme erinomaisia kuljettajia, koska emme ole joutuneet liikenneonnettomuuteen. Todellisuudessa olemme ratin takana täysiä tunareita, joilla on vain käynyt tuuri.

Toisaalta sattuman voi kääntää myös voimavaraksi, jos sen luonteen ymmärtää.

Jalkapallotutkijat Anderson ja Sally käyttävät esimerkkinä Raamatun tarinaa Daavidista ja Goljatista, joka lienee tunnetuin altavastaajan ja ennakkosuosikin kohtaaminen. Goljat oli kolmemetrinen jättisoturi, kun taas Daavid oli hentoinen ja nuori poika.

Jos kaksintaistelu olisi käyty Goljatin pelikirjan mukaan, olisi filistealaisten tähtitaistelija murskannut Daavidin. Daavid kuitenkin sekoitti taistelun kulkua valitsemalla aseekseen lingon, mikä toi israelilaisille yllätysvoiton.

Kaksintaistelu tarjosi hyvän opetuksen. Jos olet ennakkosuosikki, pyri pitämään peli mahdollisimman yksinkertaisena, jolloin taito pääsee oikeuksiinsa. Altavastaajan tehtäväksi jää sekoittaa peliä ja pyrkiä kasvattamaan onnen roolia. Pahinta on pelata samaa peliä kuin ennakkoon taitavampi, jolloin tuloksena on lähes varma tappio.

Andersonin ja Sallyn mukaan Tony Pulisin Stoke oli 2010-luvun vaihteessa erinomainen sattuman hyödyntäjä. Joukkue ei ollut taitotasoltaan kovin kummoinen, minkä takia se pyrki välttämään pallonhallintaa kaikin keinoin. Stoke ja Rory Delap viskoivat pitkiä palloja ja sekoittivat omituisella tyylillään taitavimpiensa pelin.

Stoke ja Pulis luottivat sattumaan, sillä sen rooli, kuten jo todettua, on monessa lajissa suuri.

Mieti suosikkijoukkueesi ikimuistoista voittoa tai tappiota ja kelaa ratkaisevien hetkien tapahtumia uudelleen. Mitä kaikkea tapahtui, että voitto oli mahdollinen? On paljon mahdollista ja jopa todennäköistä, että sattumalla oli tuloksessa suuri rooli. Ja kuten aiemmasta on käynyt ilmi: sattuma on jotain sellaista, mitä ei voi kontrolloida.

»Se pitää vain hyväksyä, että sattuma on läsnä, eikä siihen voi vaikuttaa», Eirtovaara huomauttaa.

»Mutta lopputulokseen voi siitä huolimatta vaikuttaa. Jos olet tarpeeksi paljon parempi kuin vastustaja, niin voitat todennäköisemmin sattumasta huolimatta ja lajista riippumatta.»

Sattuman rooli on monessa lajissa toki suuri, mutta sitäkin suurempi on taidon merkitys.

On turha luulla, että menestyvimmät joukkueet, urheilijat tai valmentajat porskuttaisivat voitosta voittoihin pelkällä tuurilla niissäkään lajeissa, jossa pallo voi pomppia. He ovat useimmiten myös muita taitavampia, jolloin rouva Fortunan jatkuvalla nopanheitolla ei ole heihin niin paljon vaikutusta.

Kuten Mauboussin kirjassaan korostaa: Menestykselle ei ole oikoreittiä. Jos haluat tulla taitavammaksi, sinun pitää harjoitella, sillä se on varmin tapa tulla paremmaksi.

Suuret sattuman puolestapuhujat Anderson ja Sallykin huomauttavat kirjassaan, ettei heidän tarkoituksensa ole vähätellä taidon merkitystä. Esimerkiksi valmentajan merkitys jalkapallossa saattaa olla vain 15 prosenttia joukkueen menestyksestä, mutta samalla se on valtava lukema pienten marginaalien urheilussa ja selittää usein eron voiton ja tappion välillä.

Onko valmentaja saanut luotua joukkueelleen pelaajien taitotasoa tukevan strategian, joka antaa pelin hallinnan omalle joukkueelle? Vai juoksevatko pelaajat eksyneinä kentällä ja ilman pelisuunnitelmaa?

Kaksikon mukaan menestyvimmät joukkueet pitävät palloa itsellään, ja pallonhallinta on taitoa selkeimmillään: Se on kykyä hyökätä ja puolustaa samaan aikaan. Anderson ja Sally toteavat, että yksittäisessä jalkapallo-ottelussa voittaja voi olla vain onnekkaampi, mutta sarjamestareiksi ei pelkkiä hannuhanhia kruunata.

Ykköstilaan kun vaaditaan taitoa – mutta toki myös onnea.

Sattuma on aina läsnä ja se vaikuttaa aina, jos lajin luonne vain antaa sille mahdollisuuden. Aina välillä se ratkaisee voittajia ja häviäjiä, tuottaa pettymyksiä ja suuria euforian hetkiä sekä luo hienoja tarinoita.

Keke Rosberg vuonna 1990 Silverstonen moottoriradalla.­

Ilman sattumaa Real Madrid ei ikinä voisi hävitä kolmosdivarin kyläseura Alcorconille, australialainen pikaluistelija Steven Bradbury ei olisi ikinä voittanut maailman onnekkainta olympiakultaa eikä Keke Rosberg olisi ikinä juhlinut F1-sarjan maailmanmestaruutta.

Sattuma ei ehkä aina ole reilua, mutta onneksi se on osa urheilua.

Sisältöä ei ole vielä haettu

Tuoreimmat Urheilulehti