Ajaako Jukka Jalonen ruotsalaisvalmentajan ohi NHL:ään? – ”Olisi hienoa nähdä, että tänne tulisi suomalainen valmentaja”

Ajaako Jukka Jalonen ruotsalaisvalmentajan ohi NHL:ään? – ”Olisi hienoa nähdä, että tänne tulisi suomalainen valmentaja”

Julkaistu:

Jääkiekko
Ovi on raollaan Jukka Jaloselle Pohjois-Amerikkaan.
  • Jukka Jalosen jatkosopimus Leijoniin julkaistiin perjantaina. Kauden 2021–22 loppuun ulottuvassa sopimuksessa on NHL-pykälä.
  • Alla oleva juttu on aiemmin julkaistu Urheilulehdessä kesäkuussa. Siinä pureudutaan Jalosen mahdollisuuksiin ryhtyä NHL-valmentajaksi:


Leijonakuninkaan iso sauma

Leijonat sensaatiomaisesti maailmanmestaruuteen valmentanut 56-vuotias mestarivalmentaja Jukka Jalonen on ollut kiekkoihmisten huulilla tiiviisti MM-kisojen jälkeen myös Pohjois-Amerikassa.

Jalosen valmennusuran kolmas MM-kulta, kaksi aikuisten ja yksi nuorten, on nostanut hänen mainettaan merkittävästi rapakon takana.

Viime vuosina Euroopan kärkipään päävalmentajista Ruotsin maajoukkueluotsi Rikard Grönborg on ollut suurin suosikki siirtymään NHL:ään, mutta Jalosen työnäyte tältä keväältä on nostanut riihimäkeläisen profiilia vauhdilla.

Ensimmäistä kertaa NHL:n kulisseissa on alettu kuiskia tosissaan kuumaa kysymystä: voiko Jukka Jalonen olla seuraava eurooppalainen päävalmentaja NHL:ssä?

NHL:stä löytyy suomalainen, joka tietää omakohtaisesti mitä pioneerityö 2010-luvulla NHL:ssä vaatii ja tarkoittaa.

Columbus Blue Jacketsin GM Jarmo Kekäläinen on tehnyt pitkän ja uraa uurtavan päivätyön päästäkseen nykyiseen asemaan. Kekäläisestä, 52, tuli NHL:n ensimmäinen eurooppalainen GM maaliskuussa 2013, kun Blue Jackets palkkasi hänet kiekkotoimien johtoon.

Kekäläisen historiallinen pesti on vaatinut vuosikymmenien määrätietoisen ja suunnitelmallisen pohjatyön, joka alkoi osa-aikaisena NHL-seuran pelaajatarkkailijana 1990-luvun puolivälissä.

Kekäläinen on noussut GM:ksi pitkää reittiä.

Vastaavanlaista pioneerityötä vaaditaan myös valmentajapuolella, sillä NHL:ssä on nähty toistaiseksi vain kaksi eurooppalaista päävalmentajaa.

Alpo Suhonen oli kaikkien aikojen ensimmäinen eurooppalainen päävalmentaja, kun hänet nimettiin Chicago Blackhawksin luotsiksi kaudella 2000–01. Samaan aikaan tshekki Ivan Hlinka valmensi Pittsburgh Penguinsia.

Suhosen valmennuspesti Blackhawksissa jäi lyhyeksi sydänongelmien takia. Myös Hlinkan pesti jäi nysäksi, kun hän sai potkut kesken toisen kauden.

»Alpo kävi sen prosessin läpi nousemalla apuvalmentajasta päävalmentajaksi. Hlinka puolestaan heitettiin aika lailla suoraan päävalmentajaksi, eikä se mennyt kauhean hyvin», Kekäläinen kertoo.

Suhosen ja Hlinkan tynkäpestien jälkeen on ollut hiljaista. Kahden europioneerin lyhyet ja helposti unohdettavat päävalmentajapestit eivät ainakaan lisänneet NHL-seurojen halukkuutta pestata eurooppalaista valmennusosaamista vaihtopenkille. Pikapestit enemmänkin lykkäsivät eurovalmentajien läpimurtoa.

Kekäläinen kuitenkin uskoo, että aika alkaa olla kypsä uusille potentiaalisille yrittäjille. Tästä yhtenä esimerkkinä on se, että Buffalo Sabres palkkasi uudeksi päävalmentajaksi Ralph Krügerin, jolla on Saksan ja Kanadan passit.

»Jokainen yksilö on erilainen. Samalla tavalla se oli aikanaan, kun ensimmäiset eurooppalaiset pelaajat eivät menestyneet niin hyvin, mutta kynnys ylittyi lopullisesti, kun kolmas, neljäs ja viides menestyivät.»

Nykyinen NHL:n valmentajatilanne on sama kuin 1970-luvun europelaajilla, jotka hakivat läpimurtoa tarunhohtoiseen sarjaan. Vaikka NHL tällä hetkellä on globaalimpi sarja kuin koskaan aiemmin, NHL:n valmentajamarkkinat ovat yhä ihmeen suppeat. NHL on vahvasti sisäsiittoinen ammattilaissarja.

»Se johtuu osaltaan siitä kynnyksestä, mikä oli myös GM:n postilla. Eurooppalaista ei valita helpolla. Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään kynnystä valita eurooppalaista päävalmentajaa, eikä sillä ole ylipäätään väliä mistä on kotoisin, mutta samaan aikaan täällä on eri vaatimukset valmentajille kuin Euroopassa», Kekäläinen sanoo.

»Peli on peliä molemmilla puolilla rapakkoa ja hyvä valmentaja on hyvä valmentaja missä tahansa, mutta NHL:n ja eurooppalaisten joukkueiden valmennusprosessi ovat kaksi täysin eri asiaa.»

Pelin opettamisessa, sisältöosaamisessa ja teoreettisuudessa suomalaiset huippuvalmentajat ovat eittämättä maailman kärkeä. Kansainvälisissä turnauksissa huomaa hyvin, miten suurta arvostusta suomalainen valmennusosaaminen nauttii.

Jos NHL:ssä valmentaminen olisi vain edellä mainituista ominaisuuksista kiinni, taalaliigassa olisi takuulla tällä hetkellä sinivalkoista valmennusosaamista vaihtopenkin takana.

»Valmentaminen NHL:ssä on tietyllä tapaa samanlaista kuin Euroopassa, mutta jos aikoo valmentaa täällä, täytyy ottaa huomioon myös monia eri asioita ja vaatimuksia. Median kanssa toimiminen on erilaista, samoin valmennusryhmät ovat isompia. Pitää osata johtaa valmennustiimiä ja tuntea paikalliset vaatimukset. Paikallinen kulttuuri pelaajien suhteen on huomioitava. Englannin kieli pitää myös olla tietenkin kunnossa», Kekäläinen luettelee.

Kielipolitiikka nousee aina esille, kun spekuloidaan eurooppalaisilla valmentajilla. Suomalaiskoutsit eivät ole perinteisesti kuuluneet kiekkomaailman sulavimpiin sanaseppoihin kansainvälisissä karkeloissa, mutta Kekäläinen ei näe KHL:ssä vuosina 2012-14 ja 2016-18 valmentaneen Jalosen kohdalla kielitaitoa rajoittavana tekijänä NHL-pestissä.

»Mitä olen seurannut Jukkaa ja kuunnellut hänen kielitaitoaan, niin se puoli on mielestäni ihan riittävällä tasolla. Se ei ole mikään este. En näe mitään esteitä sille, miksi Jukka Jalonen ei pystyisi valmentamaan NHL:ssä», Kekäläinen linjaa suoraan.

Muutto eurojoukkueen päävalmentajan paikalta NHL-joukkueen päävalmentajaksi ei ole kuitenkaan yhtä suoraviivainen hyppy kuin esimerkiksi Euroopasta taalajäille siirtyvillä pelaajilla.

»Ylipäätään en näe mitään estettä sille, etteikö Euroopasta voisi tulla monia todella hyviä päävalmentajia NHL:ään, kunhan he vain pystyisivät tutustumaan tavalla tai toisella tämän sarjan valmennusprosessiin – eikä niin, että heitetään suoraan penkin taakse ja sanotaan, että ala hei valmentaa NHL:ssä.»

Jalonen on ilmoittanut moneen kertaan halunsa valmentaa jossain vaiheessa NHL:ssä, mutta toistaiseksi hän ei ole ollut erityisen aloitteellinen tavoitteen suhteen. Jalonen on mieluummin ottanut pestejä vastaan Euroopassa niin seura- kuin maajoukkueissa.

Pelin sisältöosaamiseltaan Jalonen edustaa ammattikuntansa ehdotonta kärkeä maailmassa. Tästä ei synny debattia.

Jalonen olisi kuitenkin siinä mielessä riskivalinta NHL-seurojen pomoille, että hän on edelleen tuntematon suuruus Pohjois-Amerikassa.

»Jollain tavalla valmentajan täytyy tutustua NHL:n maailmaan ennen kuin joukkueet ovat valmiita ottamaan eurooppalaista päävalmentajaa. Onhan täällä tällä hetkellä eurooppalaisia apuvalmentajia, joista varmasti joistain tulee ennen pitkää päävalmentajia», Kekäläinen uskoo.

Yksi ratkaiseva tekijä on status. Euroopassa menestyneet ja arvostetut valmentajat eivät ole samalla tavalla »isoja nimiä» Pohjois-Amerikassa. Jos eurooppalainen mestarivalmentaja haluaa suunnata länteen, lähes poikkeuksetta tämä tarkoittaa siirtymistä ensin apuvalmentajaksi NHL:ään tai päävalmentajaksi AHL:ään.

Esimerkiksi Grönborg ilmoitti suoraan, että tähtää vain NHL-joukkueen päävalmentajaksi. Grönborg todennäköisesti valmentaisi tällä hetkellä halutessaan NHL:ssä apuvalmentajana, mutta ruotsalaisluotsille kelpaa vain pääkäskijän paikka.

»Esimerkiksi Jaloselle voi olla iso kynnys lähteä kakkosvalmentajaksi oppiakseen paikan tavat sekä paikallisen prosessin. Se on sekä taloudellinen että urasuunnitteluun liittyvä kynnys», Kekäläinen huomauttaa.

Yksi iso ero eurooppalaisen ja NHL-joukkueen välisessä valmentamisessa on se, että valmentamisen lisäksi pestiin kuuluu paljon velvollisuuksia kaukalon ulkopuolella.

NHL-joukkueen päävalmentaja on seuran kasvot mediassa ja samalla eräänlainen markkinointimies sille. Julkisia esiintymisiä tulee kauden aikana paljon: Siksi mediassa on kyettävä esiintymään yhtä vakuuttavasti kuin oman joukkueen edessä.

Imago, karisma ja uskottavuus ovat keskeisiä ominaisuuksia NHL:n tähtikulttimaailmassa.

Jalonen on ollut Suomessa isoimmassa mahdollisissa näyteikkunoissa uransa aikana Leijonien päävalmentajana, joten hänelle media ja julkinen paine eivät ole uusia asioita.

Menestymisen ja mestaruuksien kautta Jalosen asema on nykyisin niin kovaa luokkaa, että hän on Suomi-kiekon kovin auktoriteetti tällä hetkellä.

Siksi Jalosen ei tarvitse nykyisin mielistellä ketään tai pelata mediapeliä. Jalosen esiintyminen median edessä päättyneessä MM-turnauksessa herätti paljon huomiota: mestariluotsi oli monissa haastatteluissa penseä ja tiuskikin välillä, jos siltä tuntui. Toimittajien puolivillaiset kysymykset saivat Jaloselta happaman vastaanoton.

Samalla tyylillä operoiminen ei kannattele kovin pitkälle NHL:ssä etenkään valmentajille, jotka yrittävät vakiinnuttaa asemaansa taalaliigassa. Pohjoisamerikkalaisessa tapakulttuurissa on osattava elää ja työskennellä paikallisin vivahtein.

»Pitää tavalla tai toisella tutustua NHL-kulttuuriin niin, että pystyy hoitamaan kaikki valmentamiseen liittyvät asiat. Ne eivät aina ole pelkkää valmentamista. Koutsit tekevät paljon muutakin kuin vain valmentavat joukkuetta jäällä ja pukukopissa. Päävalmentajilta vaaditaan täällä todella paljon. Siksi he tienaavat myös hirveät rahat», Kekäläinen sanoo.

Palkkatason ja maailman parhaiden pelaajien valmentamisen lisäksi NHL-valmentajille tarjolla olevat työskentelyolosuhteet ovat vertaansa vailla.

Vaikka NHL:n valmentajapiirit ovat edelleen leimallisesti nurkkakuntaisia, valmennuksessa käytettävät työkalut ja työskentelytavat ovat vahvasti nykypäivää.

NHL:ssä analytiikan ja videovalmentamisen hyödyntäminen on viety uudelle tasolle 2010-luvulla. Suurilta osin tämä on resurssien tuomaa etulyöntiasemaa Eurooppaan verrattuna, mutta myös asenteellisesti NHL:ssä katsotaan rohkeammin eteenpäin, ja pyritään hyödyntämään kehittyvää teknologiaa.

»Suomessa on vallalla käsite, että NHL-valmentajat vain tulevat paikalle ja sanovat: pelatkaa pojat, let’s go! Ei täällä nykyisin ole mitään havumetsien valmentamista, vaikka jotkut niin kuvittelevat. Se on täyttä paskaa», Kekäläinen jyrähtää.

Valmennusryhmät käyttävät NHL:ssä paljon analytiikkaa ja videomateriaalia hyväkseen.

»Oman pelin tutkimiseen ja analysointiin, yksilöiden ja vastustajien analysointiin käytetään hurjat määrät aikaa. Jumalauta jätkät ovat hallilla jo aamuseitsemältä ja tutkivat koko päivän noita eri juttuja ja trendejä. Väitän, että kauhean moni valmentaja Suomessa tai Euroopassa ylipäätään ei tee samalla raivolla tai yhtä työteliäästi näitä hommia», kolme vuotta Jokerien GM:nä ennen Blue Jacketsin pestiä työskennellyt Kekäläinen linjaa.

Myös valmennuksessa hyödynnettävissä resursseissa ja apuvälineissä on NHL:n ja Euroopan välillä valtava ero.

»Euroopassa ajetaan Ladalla ja NHL:ssä Rolls-Roycella.»

Vanhan viisauden mukaan kukaan ei tule hakemaan kotoa NHL:ään. Halukkaiden on osoitettava itse kiinnostusta ja pyrittävä länteen. Jalosen kohdalla tosin meriitit ovat sitä luokkaa, että kiinnostus Pohjois-Amerikassa on nousussa.

»Nyt saattaa olla sellainen tilanne, ettei Jukan tarvitse olla hirveän aloitteellinen. Kiekkomaailmassa puhutaan hänestä niin paljon, että kaikki tietävät kuka on kyseessä ja millaiset hänen saavutuksensa ovat. Ei jää siitä kiinni», uskoo Kekäläinen.

Tämän kevään MM-kulta on Jalosen CV:ssä kovin hauiksennäyttö Pohjois-Amerikan suuntaan. Lätäkön takana unisimmatkin ovat heränneet riihimäkeläiseen mestarivalmentajaan.

»Mestaruus on uskomaton näyte siitä, miten joukkue saadaan pelaamaan joukkueena», Kekäläinen ylistää.

Jos Jalonen haluaa tosissaan valmentaa NHL:ssä, nyt eletään ratkaisevia aikoja tavoitteen suhteen. Rauta on kuumaa, joten nyt pitäisi takoa.

Kekäläinen toivoo, että jos Jalonen ei ole The Next One, hänen takaa nousisi tulevaisuudessa joku toinen pioneeri, joka murtaisi lasikaton.

»Olisi hienoa nähdä, että tänne tulisi suomalainen valmentaja, joka olisi urallaan alusta asti tavoitteellinen ja haluaisi valmentaa NHL:ssä. En näe mitään syytä, etteikö joku pystyisi siihen.»
Urheilulehdessä tällä viikolla: