Veikkausmonopoli purettiin Ruotsissa – mitä jos niin tehtäisiin Suomessakin?

Julkaistu:

Urheilulehden parhaat
Suomelainen huippu-urheilu kärvistelee rahapulassa. Voisiko ratkaisu ongelmaan löytyä rahapelimonopolin kaatamisesta?
Tässä juttusarjassa julkaisemme Urheilulehden parhaita artikkeleita viime vuosilta. Lue parhaat jutut tuoreeltaan – tilaa Urheilulehti kotiisi tästä.

Tämä juttu on julkaistu alun perin 1. marraskuuta 2018 lehden numerossa 44/2018.


Vedonlyöntiyhtiö Kingred Groupin toimitusjohtaja Dersim Sylwan puhui yhtiön tiedotteessa kesällä 2018 suurilla sanoilla.

»Olemme ylpeitä, että olemme päässeet tähän historialliseen sopimukseen ruotsalaisen jalkapallon kanssa. Tämän mahdollisuuden eteen olemme taistelleet 20 vuotta.»

Yhtiön Unibet-brändistä oli tullut Ruotsin jalkapallon kahden ylimmän sarjatason, Allsvenskanin ja Superettanin, pääsponsori yhdellä historian suurimmista investoinneista ruotsalaiseen urheiluun. Vuonna 2020 alkava 12-vuotinen ja 170 miljoonan euron arvoinen sopimus takaa ruotsalaiselle huippujalkapallolle vuosittain vähintään 14 miljoonaa euroa.

Vanhaan sopimukseen verrattuna kasvua tuli noin 40 prosenttia.

Vanha sponsori, Svenska Spel eli Ruotsin kansallinen peliyhtiö, ehti olla ruotsalaisen huippujalkapallon päätukija 85 vuotta.

Se siirrettiin kuitenkin syrjään käytännössä heti, kun siihen tuli ensimmäinen mahdollisuus.

»Uuden pelijärjestelmän ansiosta ruotsalainen urheilu saa vihdoin mahdollisuuden ansaita markkina-arvonsa mukaisia kumppanuuksia, mikä on tietenkin positiivista niin seuroille, liitoille kuin urheilijoillekin. Esimerkiksi ruotsalainen huippujalkapallo saa nyt merkittävästi suurempia tuloja kuin ennen», Sylwan jatkoi.

Ruotsissa päätettiin kesällä 2018 kaataa julkinen rahapelimonopoli.

Vuodenvaihteessa länsinaapurissa siirrytään lisenssijärjestelmään, jossa Ruotsin rahapeliviranomainen avaa uusia pelilupia haettavaksi. Luvan saaneet toimijat joutuvat maksamaan lisenssistään, minkä lisäksi yhtiöiden pelikatteesta valuu 18 prosenttia rahapeliverona valtiolle. Vastineeksi lisenssistä pelifirmat saavat tarjota ja markkinoida tuotteitaan Ruotsissa.

Tämä päätös on mahdollistanut esimerkiksi Unibetin jättisatsauksen ruotsalaiseen jalkapalloon. Kansainväliset vedonlyöntiyhtiöt haluavat ruotsalaisille markkinoille ja ovat myös valmiita maksamaan siitä.

»Myös Suomeen riittäisi tulijoita ja maksajia», sanoo Tommi Verkasalo.

Hän on kansainvälisen rahapeliyhtiön Mr Greenin Suomen-maajohtaja.

Verkasalon työnantaja olisi todennäköisesti yksi suomalaisesta rahapelilisenssistä kiinnostuneista kansainvälisistä peliyhtiöistä. Mr Greenin ja muiden ulkomaisten vedonlyöntiyhtiöiden pelejä saa tällä hetkellä pelata verkossa täysin laillisesti, mutta nykyisen arpajaislain mukaan nämä yritykset eivät saa markkinoida tai järjestää toimintaansa Suomessa.

Jos nämä kiellot kumottaisiin, alkaisivat Suomen katukuvaa, mediaa ja kaupallisia kanavia koristaa uusien peliyhtiöiden mainokset Ruotsin tapaan.

 

Tämänhetkisessä tilanteessa suosituimmat liitot, seurat ja urheilijat menettävät massiivisia sponsorituloja.

Verkasalon mukaan suurin voittaja olisi kotimainen huippu-urheilu ja sen suosituimmat seurat sekä urheilijat. Jääkiekon SM-liigaseurat voisivat hankkia omaksi pääsponsorikseen esimerkiksi kansainvälisen vedonlyöntiyhtiön. Se toisi näiden kassaan kokonaan uutta rahaa, josta seurat jäävät nyt paitsi.

»Tämänhetkisessä tilanteessa suosituimmat liitot, seurat ja urheilijat menettävät massiivisia sponsorituloja. Siinä ei ole mitään epäselvää», Verkasalo vakuuttaa.

Rikkaat siis rikastuisivat, jos nyt suomalaisessa huippu-urheilussa kukaan edes rikas on. Mutta ainakin isot kasvaisivat entistä isommiksi.

Mitä sen sijaan tapahtuisi Veikkauksen pienemmille edunsaajille?


»Yhteiseen hyvään»

Veikkauksen verkkosivuilta löytyvä mainoslause on ytimekäs:

»Yli miljardi euroa yhteiseen hyvään, meille kaikille.»

Tottahan se on. Meistä jokainen on tavalla tai toisella päässyt nauttimaan Veikkauksen avustuskohteiden tarjoamista iloista ja avuista. Veikkaus jakoi vuonna 2017 veikkausvoittovaroja noin miljardi euroa eri avustuskohteilleen, joista liikunnan ja hevosurheilun osuus oli noin 200 miljoonaa euroa. Avustusten jaosta päättävät maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Suomen Tikkaurheiluliitolle 20000 euroa, Euran Pallolle 12000 euroa ja Äänekoskella peruskorjattiin liikuntahallia 400000 eurolla… Eri avustuskohteita on valtava määrä, ja kohteet vaihtelevat liikuntapaikkarakentamisesta huippu-urheiluun ja kaikkeen tältä väliltä. Valtaosa avustuskohteista on sellaisia, jotka tuskin kiinnostaisivat Maltalla päämajaansa pitäviä vedonlyöntiyhtiöitä.

 

Rahapelien kokonaismarkkina lisääntyisi, kun rahapelejä markkinoitaisiin enemmän.

Yksi Veikkauksen suurimpia argumentteja monopolin perustelemisessa on edunsaajille jaettava noin miljardin euron tukipotti. Sillä tehdään hyvää, eikä kukaan ole kiistämässä tätä.

Verkasalo huomauttaa, että huippu-urheilun ulkopuolisten toimijoiden etuudet eivät kuitenkaan kärsisi monopolin auetessa.

»Tanskassa paikallisen Danske Spilin tulot kasvoivat huomattavasti markkinoiden aukeamisen jälkeen. Ruotsissa ennusteet lupaavat Svenska Spelin osalta lievää kasvua. En näe mitään syytä, miksei Suomessa kävisi samalla tavalla.»

Nuo ovat lukuja, joista Suomessa eikä Veikkauksessa paljon puhuta. Danske Spilin vuosiraporttien mukaan tulot todellakin kasvoivat, kun maan rahapelimarkkinat vapautuivat 1.1.2012. Seuraavana vuonna yhtiö takoi kaikkien aikojen tuloksensa, kun voittoa tuli noin 240 miljoonaa kruunua eli yli 25 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Tämän jälkeen tulos on laskenut, mutta se on ollut kuitenkin jokaisena vuotena parempi kuin monopolin aikaan.

Se selittyy sillä, että Danske Spilin monopolin romahtaminen ei tarkoittanut Danske Spilin romahdusta.

Samalla tavalla Veikkauksen monopolin romahtaminen ei tarkoittaisi Veikkauksen romahtamista. Rahapelibisnes on ennen kaikkea markkinointi- ja brändikeskeinen toimiala, jossa Veikkauksella on perinteitä, osaamista ja myös resursseja.

Vaikka heti huomenna Suomessa toimisi laillisesti sata muutakin rahapeliyhtiötä, Veikkaus olisi niistä ylivoimaisesti suosituin.

»Rahapelien kokonaismarkkina lisääntyisi, kun rahapelejä markkinoitaisiin enemmän. Vaikka Veikkaus saattaisi menettää markkinaosuuttaan, ei se näkyisi tuloksessa negatiivisesti. Tämän lisäksi Veikkaus lähtisi ilman muuta kansainvälisille markkinoille, joilla sen osaamiselle on varmasti kysyntää.»

Verkasalon mukaan Suomeen valuisi enemmän rahaa. Työpaikat lisääntyisivät, mainostulot kasvaisivat ja markkinoille tulevat uudet toimijat tuovat rahaa valtion kanssaan lisenssimaksuineen sekä verotuloineen. Huippu-urheilu kiittäisi, eivätkä edunsaajatkaan kärsisi.


Veikkauksen syvät perustukset

Veikkaus kuitenkin jatkaa porskuttamistaan.

Sen perustukset ovat niin syvällä suomalaisessa sielunmaisemassa ja kansantaloudessa, että se ei helposti horju.

Veikkauksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista pitää rahapelimonopolia ja tuoton palautumista takaisin Suomeen hyvänä asiana.

»Suomalainen voittaa aina», »Hyvän tahdon pelejä» ja niin edelleen.

Tuttuja fraaseja, jotka eivät iskostu kansan mieliin kuitenkaan sattumalta. Yhtiön leivissä on alansa huippuosaajia, joilla on millä mällätä: Veikkauksen markkinointibudjetti on kasvanut vuosi vuodelta, ja vuonna 2017 se oli jo noin 60 miljoonaa euroa. Veikkaus on arvostettu brändi, ja suomalaiset ovat yksi maailman ahkerimmin rahapelejä pelaavista kansoista.

Eikä vastaväitteitä kuulu juuri urheilupiireistäkään. Siis heiltä, jotka hyötyisivät takuuvarmasti monopolin murtumisesta. Päinvastoin, heidän vastauksensa huokuvat usein kiitollisuutta Veikkausta kohtaan. Ne ovat usein kuin suoraan Veikkauksen verkkosivuilta, kuten esimerkiksi Hiihtoliiton toiminnanjohtajalla Mika Kulmalalla.

»On tärkeää, että Veikkauksen tuotosta ohjataan laajasti tukea aina liikuntapaikkarakentamisesta huippu-urheiluun. Pelien tuotosta ohjatun tuen merkitystä koko suomalaiselle urheilulle ei voi koskaan korostaa liikaa», Kulmala totesi Hiihtoliiton verkkosivuilla.

Veikkaus paistattelee pääosin positiivisessa valossa, mikä on Verkasalon mielestä osoitus yhtiön strategisesta onnistumisesta. Valtaväestö pidetään hyppysissä taitavalla viestinnällä ja markkinoinnilla, kun taas edunsaajat ja mielipidevaikuttajat pysyvät tyytyväisinä euroilla.

Verkasalo kertoo esimerkin omalta toimialaltaan. Peliyhtiöt käyttävät markkinoinnissa usein apuna ambassadoreja eli brändilähettiläitä. Nämä ovat usein tunnettuja henkilöitä, jotka toimivat ikään kuin yhtiöiden mainoskasvoina.

 

Kun katson työnantajani kantilta suomalaisia urheilijoita tai muita julkimoita, niin Veikkaus on kiinnittänyt Suomessa käytännössä kaikki kiinnostavat ja tunnetut henkilöt itselleen.

»Kun katson työnantajani kantilta suomalaisia urheilijoita tai muita julkimoita, niin Veikkaus on kiinnittänyt Suomessa käytännössä kaikki kiinnostavat ja tunnetut henkilöt itselleen. Tämä on tehty nimenomaan liittotasolla eli siten, että raha ei edes mene urheilijalle tai näyttelijälle.»

Jos joku ottaa yhteisestä linjasta harha-askeleen, Veikkaus palauttaa eksyneen lampaan nopeasti ruotuun. Sen ovat saaneet huomata ne, jotka ovat sitä uhmanneet.

Vuonna 2011 Nilan Bisonsin urheilutoimenjohtaja Aleksi Valavuori arvosteli Veikkausta. Hän kertoi tuolloin, että seura saisi ulkomaisilta peliyhtiöiltä suuret sponsorirahat, mutta Veikkauksen monopoliaseman takia seurat eivät saa tehdä ulkomaisten pelifirmojen kanssa yhteistyötä. Koripalloliitto reagoi asiaan nopeasti, ja Valavuorta vaadittiin vaikenemaan aiheesta.

Koripalloliitto oli Veikkauksen paineessa myös loppukesällä 2015. Silloin kotimaisen koripallon silloinen ykköstähti Petteri Koponen oli tehnyt yhteistyösopimuksen Betsson Groupin kanssa, mikä taas oli ongelma Veikkauksen ja Koripalloliiton yhteistyölle. Entistä ongelmallisemmaksi tilanteen teki edessä kolkuttavat EM-turnaus, johon Suomi tarvitsi pelintekijätähteään. Lopulta kiista ratkesi, kun Koponen ja Betsson purkivat sopimuksensa. Täysin tyhjin käsin Koponen ei jäänyt, sillä Veikkaus satsasi PR-voittoon euroja: Koponen sai Susijengissä pelaamistaan otteluista muita pelikavereitaan isomman korvauksen.

Myös muista lajeista löytyy vastaavia tapauksia: Leo Komarovia ei ole nähty enää Leijonissa, sillä hyökkääjä tekee yhteistyötä Nordicbetin kanssa, mikä estää maajoukkue-edustukset. Kotimaiseen Veikkausliigaan olisi kesällä 2016 halunnut muun muassa Liverpoolissa, AS Monacossa, Fulhamissa ja Romassa urallaan pelannut John Arne Riise, mutta siirto kariutui lopulta Veikkausliigaan, joka ei hyväksynyt Riisen yhteistyösopimusta Betssonin kanssa. Betsson olisi maksanut norjalaisen palkan.


Häviävätkö urheilijat monopolissa?

Veikkaus onkin kuin pelottava vahtikoira, jonka reviiri on valtava ja joka myös varjelee oikeuksiaan. Usein sen ei tarvitse edes tehdä sitä, sillä rahapelimonopoli ja sen sidosryhmät ovat symbioosissa: monopoli hankkii edunsaajille rahat, jotka puolestaan ylistävät monopolia ja lobbaavat sen säilyttämisen puolesta.

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Klaus Kultti näkee tässä kokonaisuudessa suuren ongelman.

»Veikkauksen ympärille on rakentunut järjestelmä, joka on tyypillistä suomalaista rakenteellista korruptiota. Siihen kuuluvat kaikki nämä veikkausvaroista tukea saavat järjestöt, jotka on miehitetty parhaat päivänsä nähneillä poliitikoilla. Kaikki pelkäävät menettävänsä, jos tätä järjestelmää sorkitaan.»

Kultti on ajatuspaja Liberan Kultaiset kahleet – 10 askelta kohti vapaampaa kansalaisyhteiskuntaa -raportissa esittänyt rahapelien ja kansalaisjärjestöjen yhteyden katkaisemista. Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa.

Kultin mukaan veikkausvoittorahat pitäisi mieltää verovaroiksi, koska sitä ne todellisuudessa ovat. Ne eivät ole »ilmaista rahaa», jota voidaan käyttää löyhemmin perustein kuin muita verovaroja. Kultin mielestä Veikkauksen pelituotot olisi parempi tulouttaa suoraan valtion budjettiin, jolloin järjestöt kilpailisivat budjettirahoista muiden menoerien rinnalla.

Veikkauksen itsensä osittain rahoittamassa Turun yliopiston tukimuksessa Rahapelien verotus ja rahapelituottojen käyttö Suomessa todettiin samaa. Kaisa Kotakorpi, Tomi Roukka ja Matti Viren kirjoittivat, että veikkausvoittotulojen korvamerkitseminen on haitallista verotulojen käytön tehokkuuden kannalta, ja rahapelituottoja olisikin syytä käsitellä samaan tapaan kuin muita valtion verotuloja.

»Budjetista käydään poliittinen keskustelu, ja sen perusteella päätetään, mitkä ovat tärkeitä kohteita. Veikkauksen tuotot menevät nykyisellään pitkälti isoisä-periaatteella, eli ne jotka ovat ennenkin saaneet saavat yhä», Kultti sanoo.

»Tärkeää olisi, että verotuksella kerätyt varat jaetaan läpinäkyvästi ja jakokohteista ja verotuksen tasosta keskustellaan julkisesti. Jos tämän seurauksena hevosurheilu näivettyy tai jonkin urheilulajin tai oopperan tilanne heikentyy niin sitten käy niin.»

Kuulostaahan se melkoisen kummalliselta, että valtion leikatessa esimerkiksi koulutuksesta ja vanhustenhoidosta, poliittiset lomajärjestöt saavat julkista rahoitusta. Edunsaajien rahoihin ei kosketa, vaikka maa tarpoisi taantumassa.

Kultin mukaan jakoperiaatteita pitäisi joka tapauksessa tarkistaa, vaikka nykyisenmuotoinen laaja julkinen tuki säilytettäisiin. Hänen mielestään järjestelmä ei ole läpinäkyvä, eivätkä tuen jakoperusteet ole julkiset ja selvät, mikä lisää entisestään rahan epäoptimaalista ja epätasa-arvoista käyttöä.

Esimerkiksi urheilussa häviäjänä ovat sen tekijät, eli urheilijat ja valmentajat. Voittajina korkeimmalla portaalla istuvat johtajat.

Liberan raportissa kerrotaan, että urheiluun suunnatusta rahasta iso osa menee Olympiakomitean ja urheilun keskusliittojen kaltaisille järjestöille, joiden johdot vilisevät kovapalkkaisia poliittisia hahmoja ja virkamiehiä. Tällöin merkittävä osa ennen kaikkea suurimpien toimijoiden saamista avustuksista kuluu järjestöjen hallintoon ja hallintotyöntekijöiden palkkoihin, samalla kun urheiluliitoille keskittyy merkittävästi julkista valtaa.

 

Asiasta ei käydä julkista keskustelua, ja ministeriölle jää aivan liikaa harkintavaltaa avustusten myöntämisessä.

»Nykyisessä järjestelmässä on epäselvää, millä perusteella urheilujärjestöjen tuet määräytyvät. Asiasta ei käydä julkista keskustelua, ja ministeriölle jää aivan liikaa harkintavaltaa avustusten myöntämisessä. Vaikuttaisi viisaimmalta suunnata rahoitus suoraan urheilijoille tai valmennusryhmille eikä keskusjärjestöille.»

Veikkaus on kaikesta tästä kuitenkin täysin eri mieltä. Yhtiön varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski on kertonut, että järjestelyllä on oma historiansa. Hän ei näe ongelmaa siinä, että järjestöillä on vapaus jakaa rahaa eteenpäin, eikä siihen pidä hänen mukaansa puuttua. Ihmiset pelaavat rahapelejä vapaaehtoisesti, ja vapaaehtoisesti pelaamalla voi tukea vapaaehtoista kansalaistoimintaa. Kyseessä on sosiaalinen innovaatio, joka on koko maailman tasolla ainutlaatuinen.

»Nummikoskelle maksetaan siitä, että hän keksii ihan mitä tahansa perusteluja Veikkauksen monopolille, joista historiaan vetoaminen on ehkä synkimpiä perusteluja. Jokainen ymmärtää, että jos tällaista perustelua käytettäisiin laajasti yhteiskunnassa, mitään hyvää ei syntyisi», Kultti huomauttaa.

»Myös vapaaehtoisuuteen vetoaminen on tyhmää ja älyllisesti häpeällistä. Nummikosken kriteereillä jokainen ALV:n alaisen tuotteen ostotapahtuma on vapaaehtoista veronmaksua.»


Entä peliongelmaiset?

Veikkauksen kaikkea toimintaa voi perustella myös huomattavasti yksinkertaisemmin. Veikkaus on monopoli, ja monopoleille on tyypillistä pyrkiä ylläpitämään omaa asemaansa kaikin mahdollisin keinoin.

Ehkä jopa peliongelmaisten kustannuksella.

EU:n säännöt ovat selkeät. Sen mukaan rahapelejä saa säädellä, jos sillä pyritään pelihaittojen ehkäisyyn, rikollisuuden torjuntaan ja kuluttajansuojaan.

Suomen valtion viranomaiset ovat perustelleet Veikkauksen monopolia juuri näillä sanoilla EU:lle ja osittain myös suomalaisille. On esitetty myös, että monopolin vapautuessa erityisesti peliongelmaisten määrä kasvaisi.

Se olisi ainakin loogista. Jos kaupungissa on yksi pyöräkauppa, joka mainostaa ja myy pyöriä, niin pyöriä myydään tietty määrä. Kun kaupunkiin perustetaan uusia pyöräkauppoja, pyörämainosten ja pyörien myyntimäärät kasvavat. Koska pyöriä myydään enemmän ja niiden kokonaismarkkina kasvaa, myös ongelmapyöräilijöitä on enemmän.

Rahapelien kanssa se ei kuitenkaan välttämättä mene niin.

Tampereen yliopiston rahapelitutkimuksen dosentin Pauliina Raennon mukaan on kiistanalaista, miten saatavuus vaikuttaa kulutukseen rahapelaamisessa. Suomalaisessa rahapelikeskustelussa on ajateltu niin, että rahapelaaminen ilmiönä käyttäytyy samoin kuin alkoholin nauttiminen. Alkoholista tiedetään tutkimusten perusteella, että jos saatavuus löystyy, kulutus kasvaa.

»Rahapelaaminen ei kansainvälisen tutkimuksen perusteella ole kuitenkaan yhtä yksiselitteistä. Meillä on tähän keskusteluun ehkä valikoitunut sellaisia tutkimuksia, jotka antavat tukensa nykyiselle tilanteelle», Raento huomauttaa.

Tämä asettaa kyseenalaiseksi Mr Greenin Verkasalon arviot rahapelimarkkinan väistämättömästä kasvusta, mikäli monopoli puretaan.

Aihe on arka ja asennoitunut. Se näkyy jopa tieteellisissä tutkimuksissa asti.

»Suomen suurin puolue on Veikkaus-puolue, ja valtion rahapelipolitiikka tähtää Veikkauksen monopoliaseman säilyttämiseen. Ohjauspolitiikan tueksi tuotetussa tutkimuksessa saatetaan siten kysyä sellaisia kysymyksiä, millaisia vastauksia halutaan», Raento sanoo.

 

Suomen suurin puolue on Veikkaus-puolue, ja valtion rahapelipolitiikka tähtää Veikkauksen monopoliaseman säilyttämiseen.

»Pitäisi kysyä laajemmin myös niitä asioita, joiden vastaukset eivät ehkä miellytä nykyisen järjestelmän ylläpitäjiä tai vastaa suosituimpia näkemyksiä yhteiskunnan tehtävistä ja valtion tai kansalaisjärjestöjen roolista. Esimerkiksi: miksi ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon lisätyt eurot eivät näytä vähentävän ongelmaisten määrää?»

Herää epäilys, onko Veikkaus niin vilpittömästi liikkeellä rahapeliongelmien ratkaisemisessa kuin se EU:lle sanoo. Veikkaus on nostanut tuotto-odotustaan vuosittain ja on yksi maan suurimmista markkinoijista. Se on viime vuosina takonut jatkuvasti parempaa tulosta, mistä edunsaajat ovat olleet tyytyväisiä. Ehkä hymynkare on tullut myös yhtiön johdolle, joiden bonukset ovat osittain sidottuja yhtiön tulokseen. Yhtiön toimitusjohtajan Olli Sarekosken kuukausipalkka on 32000 euroa, kun taas varatoimitusjohtaja Nummikoski kuittaa Iltalehden tietojen mukaan 24000 euroa kuukaudessa.

Edunsaajien tukipaketit ja johdon palkat tulevat osin pelinongelmaisilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestökyselytiedon mukaan noin puolet suomalaisten rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta tulee niiltä, joilla on ongelmia pelaamisensa kanssa. THL:n mukaan tällä hetkellä rahapeliongelmista kärsii noin 124 000 suomalaista, joista lähes 50 000:lla on vakava peliongelma.

Raento toivoo, että julkisuudessa rahapelimonopolista keskusteltaisiin enemmän ja monipuolisemmin. Perusteltaisiin, miksi juuri se on paras ratkaisu suomalaisille.


Monopoli syynnissä

Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ottanut Veikkauksen monopolin tarkempaan syyniin. Syksyllä 2018 KKV vaatii sisäministeriölle antamassa lausunnossaan perusteellista selvitystä siitä, tuottaako rahapelimonopoli ylipäätään niitä hyötyjä, joilla sen olemassaoloa perustellaan.

Se ei vielä riitä, että Veikkauksen miljardin euron tuloksella tehdään hyvää ja rahoitetaan monta yhteiskunnalle tärkeää asiaa.

Syksy 2018 ja kevät 2019 saattavatkin olla merkittäviä aikoja suomalaisen rahapelijärjestelmän tulevaisuuden kannalta, sillä painetta voi tulla monelta suunnalta: oman kilpailuviraston ärhentelyt, Ruotsin monopolinen vapautuminen, tulevat eduskuntavaalit ja uusi arpajaislaki, joka on aiheuttanut edunsaajissa huolia mahdollisesti pienenevien tulovirtojen takia. Vuodesta 2022 alkaen Veikkaus ottaa käyttöönsä pakollisen tunnistautumisen hajasijoitetuilla automaateilla.

Kaiken aikaa Veikkauksen pitää kerätä enemmän tuottoja edunsaajilleen, ylläpitää omaa asemaansa sekä ehkäistä peliongelmia ja vakuutella EU:lle hyväntahtoisuuttaan.

Se yhtälö on vaikea – ehkä jopa mahdoton.

Ainakin se on sitä rahapelialan grand old manin, Raha-automaattiyhdistyksen johtotehtävissä pitkään työskennelleen Matti Hokkasen mielestä. Hän kirjoitti jo kesällä 2015 Yhteiskuntapolitiikka-lehteen, että rahapelijärjestelmän sisäänrakennettu kaksinaismoralismi käy lopulta liian vaikeaksi ja monopolista joudutaan luopumaan.

Suomalaisen huippu-urheilun rooli voi olla näytelmässä ratkaiseva.

Urheilussa menestys ja raha kulkevat lähes aina käsi kädessä, eikä Suomi pysy tällä hetkellä kilpailijoidensa tahdissa. Muu maailma harppoo suurempine resursseineen tällä hetkellä Suomea karkuun. Jos vielä 2000-luvun alkuvuosina kotimaiset kiekkoseurat pystyivät jollain tavalla kamppailemaan ruotsalaisten pääsarjaseurojen kanssa pelaajista, nykyisin se on käytännössä mahdotonta. Eikä taloudellinen ero ole pienenemässä, vaan kasvamassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön lokakuun lopulla julkaisema Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko esittää valtion huippu-urheilun rahoituksen lisäämistä valtion budjettivaroin nykyisestä. Selonteossa ehdotetaan, että liikuntabudjetin rakennetta muutetaan ja tasoa nostetaan niin, että liikunnan rahoittamiseen rakennetaan pysyvä ratkaisu. Nykyisellään rahoitus muodostuu lähes kokonaan veikkausvoittovaroista.

Veikkauksen alkuaikoina pelien tuotot menivät urheiluun ja liikuntakasvatustyöhön. Liikunnan ja urheilun tuki osuus tukipaketista viime vuosien aikana ollut kuitenkin laskussa. Vuonna 2017 noin miljardin tukipotista liikunta sai 159 miljoonaa muun muassa taiteen ja kulttuurin viedessä 238 miljoonaa.

Suomen suuret lajiliitot, isoimmat seurat ja suosituimmat urheilijat tietävät tasan tarkkaan, että Maltalla majaansa pitävien rahapeliyhtiön lompakonnyörit aukenisivat myös heidän suuntansa.

Kulisseissa Veikkaukseen ei olla yhtään niin tyytyväisiä lehtikommentit antavat ymmärtää, mutta julkisesti sanainen arkku ei ole vielä auennut. Veikkaus on pystynyt pitämään rintamansa melko yhtenäisenä, mikä on yhtiölle elintärkeää. Suositut urheiluseurat ja urheilijat ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia, jotka ovat olleet asiassa pitkään hiljaa.

Kysymys on, kuinka kauan hiljaisuus vielä jatkuu.


Mitä jos monopoli murtuisi? Näin Veikkauksen varatoimitusjohtaja vastasi

Ruotsi siirtyy vuodenvaihteessa rahapelien monopolista lisenssijärjestelmään. Millä mielin Veikkauksessa on seurattu kyseistä päätöstä, yhtiön varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski?

Suurella mielenkiinnolla. Ruotsissahan tilanne on erilainen kuin Suomessa, sillä luvattomilla toimijoilla on hallussaan digitaalisesta pelaamisesta isompi osa kuin luvallisilla. Ruotsi ikään kuin ajautui tuohon päätökseen, joka tapahtui pakolla, ei rakkaudella.

Miten Veikkauksen kävisi vastaavassa tilanteessa?

En usko, että Veikkauksen asemaan tulisi dramaattisia muutoksia. Asemamme on Suomessa paljon parempi kuin Svenska Spelillä oli Ruotsissa. Veikkaukseen vaikutukset olisivat pienet, mutta edunsaajille ne olisivat luonnollisesti suuret.

Miksi? Esimerkiksi Tanskassa Danske Spil on tehnyt parempaa tulosta monopolin murtumisen jälkeen.

Ennen järjestelmämuutosta säännellyn toiminnan pelikatteesta meni hyvään tarkoitukseen noin 60 prosenttia. Tällä hetkellä menee noin 45 prosenttia. Tulos on parantunut, mutta rahaa on mennyt liiketoiminnan muihin menoihin enemmän. Meillä pelikatteesta edunsaajille menee tällä hetkellä noin 70 prosenttia. Tuossa on aika iso ero.

Huippu-urheilukaan ei siis tässä tilanteessa voittanut?

Tanskan Olympiakomitean johtaja Paul Broberg sanoi 2015 Almedalen-tapahtumassa, että urheilu hävisi tässä muutoksessa. Jos sama tapahtuisi Suomessa, niin jotain kermankuorintaa voisi tietty joukko saada, mutta isossa kuvassa urheilu häviäisi. Ainakin, jos katsoo lähintä esimerkkiä eli Tanskaa.

EU:n lainsäädännön mukaan rahapelejä saa säädellä lieveilmiöiden ehkäisemiseksi. Eikö Veikkauksen tuottotavoite ole ristiriidassa peliongelmien vähentämisen kanssa?

Meidän pitää antaa valtion talousarvioon tuottoennuste, jonka pohjalta budjettia laaditaan. Mielestäni yksinoikeusjärjestelmän hienoimpia puolia on se, että meidän ei tarvitse olla viimeisen euron perässä hinnalla millä hyvänsä, mikä on ehdottomasti pelihaittoja ehkäisevää. Ongelmapelaajiemme määrä on viimeisen kymmenen vuoden ajan pysynyt noin kolmessa prosentissa. Se on iso luku ja liikaa, mutta olemme länsieurooppalaisella keskitasolla. Haluamme tietenkin pystyä tässä asiassa parempaan.

Keskustellaanko Veikkauksen asemasta Suomessa tarpeeksi?

Mielestäni ei. Veikkaus on niin valtavan tärkeä asia koko yhteiskunnalle, että siitä pitäisi keskustella paljon enemmän. Enemmän ääntä Veikkauksen puolesta, mutta myös säröääniä Veikkausta vastaan. Ja kaikkea tältä väliltä. Se olisi meidän kaikkien etu.

Tutustu Urheilulehteen 2 kk tarjoushintaan!

19,90 €/2 kk * (norm. 29 €)

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti viikoittain kotiin kannettuna
  • Tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat

* Jatkuva tilaus, hinta tutustumisjakson jälkeen 26,50/2 kk. Tilauksen voi lopettaa koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua. Myös 6 ja 12 kk jaksot - säästä enemmän!

Urheilulehdessä tällä viikolla: