Urheilulehden parhaat

Suomessa taotaan Kiinan valtion määräyksellä olympiaurheilijoita lähes rajattomalla budjetilla – ”Suomi ei änkytä ihmisoikeuksista”

Julkaistu:

Urheilulehden parhaat
Kiina tähtää tosissaan talvilajien suurmaaksi. Samalla se saattaa pelastaa Suomen mäkihypyn.
  • Tämä juttu on julkaistu alun perin 22.11.2018 Urheilulehden numerossa 47/2018.
Pthyi! Kiinalainen mäkihyppääjänalku sylkee suustaan sahanpurua Siilinjärven Kuilun muovimäen juurella.

On harmaa ja tihkusateinen marraskuun aamupäivä, ja Mika Kojonkosken johtama kiinalainen urheilijaryhmä on ensi kertaa oikeassa mäessä. 24 nuoresta urheilijasta viisi oli ennen Suomeen tuloaan nähnyt lunta, eikä heistä kenelläkään ollut hiihtotaustaa.

Silti jonkun ryhmästä pitäisi kolmessa ja puolessa vuodessa kehittyä niin hyväksi mäkihyppääjäksi, että hän lunastaisi paikkansa Pekingin talviolympialaisiin 2022.

Ensimmäinen treeni on yksinkertainen: urheilijat eivät hyppää vielä, vaan opettelevat laskemaan alastulorinteen kaatumatta. Siinäkin riittää haastetta. Kojonkosken tiimiin kuuluva kokenut mäkivalmentaja Pekka Niemelä arvioi, että 90 prosenttia laskuista päättyy kaatumiseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Huippumäkimieheksi ja -naiseksi kasvaminen tapahtuu kovavauhtisten nurinmenojen ja kivuliaiden mustelmien kautta. Silti yksikään urheilijoista ei valita. Ryhmää johtava kiinalaisvalmentaja Wang Guoying käy pahimmin nurin menevien luona toisinaan kysymässä huolestuneella äänellä:

»Hao ma? Keyi ma? (Onko kaikki kunnossa, pystytkö jatkamaan)»

Joka kerta vastaukseksi kuuluu:

»Meishir! Keyi. (Ei ongelmia! Pystyn.)»


Kova asenne ei yllätä. Kiinalaiseen itseymmärrykseen kuuluu olennaisena osana sanapari chi ku. Suora suomennos kuuluu syödä katkeraa, mutta käsitteellä tarkoitetaan tavallisen kiinalaisen kykyä sietää vastoinkäymisiä ja jatkaa sinnikkäästi eteenpäin. Kiinalaisella chi kulla ja suomalaisella sisulla on paljon samaa.

Kiinan kansan kykyä syödä katkeraa on koeteltu historian saatossa lukemattomia kertoja, kun jättimaan hallitsijat ovat mobilisoineet kansalaisiaan toteuttamaan suuren mittakaavan hankkeita Kiinan muurin rakentamisesta aina Mao Zedongin masinoimaan tuhoisaan Suureen harppaukseen eteenpäin.

Resurssit kunnossa

Kiina on nyt tarttunut samalla päättäväisyydellä talviurheiluun. Maailman väkirikkain maa ja toiseksi suurin kansantalous haluaa menestyä kotiolympialaisissaan. Urheiluministeri Guo Zhongwen vannoi Kiinan kansankongressin edessä, että maa saa osallistujan jokaiseen 102 kilpailuun Pekingin kisoissa. Pyeongchangissa 2018 Kiinalla ei ollut urheilijaa naisten rattikelkkailussa ja skeletonissa, ei miesten ampumahiihdossa – eikä mäkihypyssä.

Mika Kojonkoski kertoo, kuinka kävi kesällä yhdessä tiimiinsä kuuluvan mäkivalmentajan Janne Ylijärven kanssa kesällä Kiinassa valitsemassa urheilijoita mäkiprojektiinsa. Yhteensä Kojonkoski testasi noin tuhatta nuorta. Hän etsi heistä mäkihyppyyn sopivaa kehonrakennetta, yleistaitavuutta ja nopeusvoimaa. Kojonkoski kysyi kiinalaisilta työnantajiltaan nuorten motivaatiosta.

»He sanoivat, että ei sellaista tarvitse testata. Kun valtio on päättänyt, että sä lähdet, niin silloin sä lähdet. Se on puolileikillisesti näin», Kojonkoski sanoo.


Kojonkosken ryhmä ei ole ainoa laatuaan. Vastaavia kiinalaisurheilijoiden porukoita opettelee parhaillaan ympäri maailman eri talvilajeja.

Kiinalla on hyviä kokemuksia menestystä tuottaneista lajinvaihdoista. Pyeongchangin kisoissa 2018 mitaleita voittaneet freestylehiihtäjät Jia Zongyang ja Kong Fanyu ovat entisiä voimistelijoita ja Kiinaa miesten skeletonkelkkailussa edustanut Geng Wenqiang on entinen kolmiloikkaaja, joka aloitti kelkkailun vuonna 2015.

Pekingin kisojen lajinvaihto-ohjelmaa on lisätty entisestään. Tuoreet talviurheilijat nauttivat varsin avokätisestä rahoituksesta, hyvästä valmennuksesta ja mahdollisuudesta tavoitella olympiaunelmaa.

Mika Kojonkosken ryhmään kuuluva 18-vuotias Lu Yixin on kotoisin Xinjiangin maakunnassa Länsi-Kiinassa sijaitsevasta Karamayn öljykaupungista. Entinen rullalautailija Lu lähti pyrkimään mäkihyppääjäksi britti Eddie Edwardsista kertovan leffan innostamana.

»Näin elokuvan Eddie the Eagle. Eddie oli täynnä intohimoa eikä koskaan luovuttanut. Se sai minut haluamaan mäkihyppääjäksi», Lu sanoo tulkin välityksellä.

Lu kertoo, että hän pääsi mukaan mäkijoukkueeseen hyvän ponnistusvoimansa ja koordinaatiokykynsä ansiosta. Ominaisuudet olivat kehittyneet skeittauksen ansiosta.

»Vanhempani olivat hyvin iloisia ja ylpeitä minusta, kun minut valittiin lähtemään Suomeen», Lu sanoo ja vakuuttaa tavoittelevansa Calgaryn olympialaisten 1988 kuriositeettia Eddie Edwardsia suurempaa menestystä.

»Unelmoin olympiamitaleiden voittamisesta.»


Olympiamenestyksen lisäksi Kiina haluaa rakentaa itselleen talviurheiluteollisuuden. Kiinan kasvava keskiluokka tarvitsee virikkeitä, ja maan kansantaloutta halutaan monipuolistaa.

Maan hallitus julkaisi vuonna 2015 ohjelman, jonka mukaan Kiinaan rakennetaan seitsemässä vuodessa 650 uutta jäähallia ja 800 uutta hiihtokeskusta. Tavoitteena on saada 300 miljoonaa kiinalaista talviurheilun pariin ja kehittää siten maahan kymmenien miljardien arvoinen vapaa-aikabisnes vuoteen 2025 mennessä.

Tavoite on äärimmäisen kunnianhimoinen, sillä vuonna 2016 Kiinassa vain 11,3 miljoonaa ihmistä kävi vähintään kerran vuodessa laskettelemassa. Se on alle prosentti 1,4 miljardin kansasta.

»Ei voi sanoa, että Kiinassa olisi talviurheilukulttuuria. Maan pohjoisosissa on tietysti ihan kunnon talvi, mutta ne ovat rajaseutua, jossa suurin osa kiinalaisista ei koskaan käy», professori Lauri Paltemaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta kertoo.

»Länsimainen urheilu tuli Kiinaan vasta 1800-luvun loppupuolella, ja maa oli sekasorrossa sekä kommunismin komennossa aina 1980-luvun alkuun saakka, jolloin urheilulla ei ollut kauheasti sijaa yhteiskunnassa. Ainoastaan jotkut kesäurheilulajit menestyivät. Talviurheilu alkaa nostaa päätään vasta nyt. Tähän asti se on ollut aivan marginaalissa.»

Kiinalaisia talviurheiluhuippuja tarvitaan siis mitalien ja kansainvälisen kunnian haalimisen lisäksi myös esikuviksi kansalle.

Suomalainen talviurheiluosaaminen kovassa huudossa

Vuokatti Sportin toimitusjohtaja Veikko Halonen vastaa puhelimeen keskeltä Kiinan pääkaupungin Pekingin iltaruuhkaa. Päivä on jo pimennyt, mutta Halonen on matkalla vielä yhteen tapaamiseen kiinalaisten yhteistyökumppaniensa kanssa.


»Täällä on viisi kaistaa samaan suuntaan, ja etenemme nytkyttämällä», Halonen kuvailee liikenneoloja 21 miljoonan asukkaan kaupungissa.

Pari vuotta sitten Halonen sai Kiinan hiihdon silloiselta päävalmentajalta Mikko Virtaselta tietoonsa muutaman avainhenkilön nimen maan urheiluministeriössä.

»Sitten vain salkku kainaloon ja Vuokattia kauppaamaan. Tai itse asiassa en minä Vuokattia kaupannut, vaan suomalaista talviurheilumenestystä», Halonen kertoo.

Halonen sanoo, että Kiinan urheiluministeriön oven takana ovat nyt jonossa kaikki maailman talviurheilumaat kauppaamassa omaa osaamistaan. Vuokatin strategia oli keskittyä osaamisensa ytimeen, eli huippu-urheiluun. Halonen näytti kiinalaispäättäjille kuvia Vuokatin urheiluakatemian menestyneistä kasvateista, kuten Iivo Niskasesta, Krista Pärmäkoskesta, Enni Rukajärvestä ja Kaisa Mäkäräisestä.

Taktiikka toimi, ja tällä hetkellä Vuokatissa harjoittelee satakunta kiinalaista hiihtäjää ja kaksi maajoukkueellista jääkiekkoilijoita.

»Aluksi kysyi uskoa, pärjääkö Suomi norjalaiselle hiihdolle. Kun asiassa edettiin ja päästiin sopimusvaiheeseen, ei ole ollut enää mitään huolta. Täällä Kiinassa on yksinkertaisesti valtion määräys, että nyt talviurheilu juurrutetaan maahan ja siihen käytetään budjettia niin paljon kuin on tarve», Halonen sanoo.

Suomen valtiovalta on auttanut voimakkaasti sinivalkoisen talviurheiluosaamisen viennissä Kiinaan. Kun maan presidentti Xi Jinping vieraili Helsingissä viime vuoden huhtikuussa, juhlaillallisella presidentinlinnassa olivat presidenttiparien ja ministerien lisäksi paikalla myös maastohiihtäjät Matti Heikkinen ja Krista Pärmäkoski sekä Helsingin MM-kisoissa mitaleita napanneet taitoluistelijat Sui Wenjing, Jin Boyang ja Han Cong. Kiinan aloitteesta järjestetyllä urheilijatapaamisella juhlistettiin Suomen ja Kiinan yhteistä talviurheiluvuotta 2019.


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö mainitsi talviurheilun juhlapuheessaan. Yhteistyöstä kirjattiin myös pykälä vierailun yhteydessä laadittuun Suomen ja Kiinan yhteisjulistukseen.

»Poliittisella tuella on erittäin suuri merkitys Kiinassa. Täällä tunnetaan hyvin Xin vierailu Suomeen ja muistellaan hänen puheitaan», Halonen sanoo ja kiittää vuolaasti myös ex-urheiluministeri Sanni Grahn-Laasosta (kok), joka tuki voimakkaasti Vuokatin myyntityötä Kiinassa.

Professori Paltemaa tuo toisen näkökulman korkean tason urheilupolitiikkaan. Norja antoi vuonna 2010 Nobelin rauhanpalkinnon kiinalaiselle toisinajattelijalle Liu Xiaobolle. Tämä rikkoi maiden suhteet pitkäksi aikaa. Ruotsi on puolestaan kiistellyt Kiinan kanssa muun muassa Ruotsin kansalaisen, Kiinan politiikkaa kriittisesti käsittelevien kirjojen kustantajan Gui Minhain, hämärissä oloissa tapahtuneiden pidätysten ja katoamisten vuoksi.

»Suomi on helppo kumppani Kiinalle. Suomi ei änkytä ihmisoikeuksista eikä ylipäänsä yritä puuttua Kiinan asioihin», Paltemaa sanoo.

Kiinalainen unelma

Kiinan kaupunkien katuja on nykyisin vaikea kävellä törmäämättä propagandajulisteisiin, joissa mainitaan sanapari Zhongguo meng (Kiinalainen unelma). Maata rautaisella otteella johtava Xi Jinping toi käsitteen julkisuuteen presidenttikautensa alussa vieraillessaan Tiananmenin aukion laidalla sijaitsevassa Kiinan kansallismuseossa marraskuussa 2012.

Symbolisella paikkavalinnalla korostettiin viestiä. Kiinalainen unelma – toisin kuin verrokkinsa amerikkalainen unelma – korostaa yksilön asemesta valtiota. Kaikille kiinalaisille tarjottu elämän johtonuora on Suuri kansallinen uudelleenherääminen, eli Kiinan nousu takaisin maailman johtavaksi valtioksi.

Näin Kiinaa hallitseva kommunistinen puolue yrittää täyttää maassa vallitsevan arvotyhjiön. Vuosien 1966–76 kulttuurivallankumous tuhosi vanhat perinteet ja arvot. Tilalle tuli ankaran puhdasoppinen sosialismi ja Maon henkilökultti.

»Suuren ruorimiehen» kuoltua vuonna 1976 alkoi kuitenkin talousuudistusten aika, joka on muuttanut maan täysin. Maon aikana lähes kaikki kiinalaiset olivat tasa-arvoisen köyhiä. Nykyisin Kiinassa on maailman eniten miljardöörejä mutta myös kymmeniä miljoonia köyhyysrajan alapuolella eläviä kansalaisia. Reilussa 40 vuodessa Maon ajan arvot ovat kadonneet täysin, ja tilalla on vain rahan valta.

Nationalistisen kiinalaisen unelman toteuttaminen tarjoaa kommunistiselle puolueelle uuden perusteen pitää kiinni yksinvallastaan.


Maailman johtavan valtion pitää olla ykkönen myös urheilussa. Kun usein toisteltu korulause siitä, ettei urheilulla ja politiikalla ole mitään tekemistä keskenään ei aina päde edes Suomessa, Kiinassa isot linjat vetää aina valtiojohto. Panostus talviurheiluun ja siihen liittyvä yhteys Suomeen on päätetty muualla kuin Kiinan olympiakomiteassa.

»Tämä on ihan läpipoliittista. Valtion ylin johto on päättänyt, että näin tehdään. Olympialaiset tulevat Kiinaan, ja Kiinan pitää menestyä siellä», Paltemaa sanoo.

»Kiinalla on strategia siitä, miten talviolympialaiset hoidetaan ja sen yhtenä osana on oman urheilumenestyksen takaaminen. Strategian takana on aivan varmasti Xi Jinping. Kun päätökset tehdään näin korkealta tasolta, siinä ei ole mitään mutisemista. Silloin todella tehdään isolla rahalla ja volyymilla.»

Hyötyä myös Suomelle

Kiinalainen iso raha näkyy Suomessa monin tavoin. Kojonkosken johtaman ryhmän 24 urheilijaa ja viisi kiinalaista taustahenkilöä asuvat ja ruokailevat Siilinjärvellä hotelli Kunnonpaikassa, jonka toimitusjohtaja Timo Juurakko hyrisee tyytyväisyyttään pitkäaikaisista asiakkaista.

Suomen mäkimaajoukkue on keskittänyt kotimaan toimintansa voimakkaasti Kuopioon. Päävalmentaja Lauri Hakola näkee kiinalaisten tulossa Savoon monta hyvää asiaa suomalaiselle mäkihypylle.

»Saamme ison ammattivalmentajien yhteisön toimimaan tänne Kuopioon. Kaikilla on aivan varmasti hyvällä yhteistyöllä mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ihan eri tavalla kuin toimittaisiin pieninä yksikköinä eri puolella Suomea. Se on loistava asia», Hakola sanoo.

Suomalainen mäkikotka alkaa olla uhanalainen laji. Hyppyrimäkien rakentaminen ja ylläpito on kallista puuhaa. Harva kunta sijoittaa siihen enää veroeuroja, jos käyttäjiä ei enää ole. Mäkiä suljetaan ja puretaan ympäri Suomen, mutta Puijon ja Siilinjärven mäkien käyttöasteelle 24 kiinalaista urheilijaa tekee ihmeitä.

»Meidän on tämän kiinalaisprojektin ja maajoukkueen keskittämisen takia helpompi perustella olosuhteiden ylläpitoa ja uudelleenkehittämistä tällä alueella», Hakola toteaa.

Vuokatissa kiinalaisurheilijoiden määrä ja merkitys on vielä Pohjois-Savoa paljon suurempi.

»Meillä on ollut 10 000 yöpymistä enemmän tänä vuonna, eli enemmän latujen, hyppyrimäen ja hiihtoputken käytön maksajia. Meidän fokuksemme on yhä suomalaisen urheilumenestyksen vahvistaminen, uusien Iivojen ja Kristojen tekeminen. Siihen tarvitaan rahaa, ja ulkomaalaiset ryhmät, Kiina mukaan luettuna, ovat merkittäviä maksajia ja taloudellisia kumppaneita», Vuokatti Sportin toimitusjohtaja Veikko Halonen sanoo.

Urheiluopiston on lähitulevaisuudessa tehtävä merkittäviä investointeja, jotta Vuokatti pysyy mukana kansainvälisessä kilpailussa. Suomalaisia yhdistetyn harrastajia, mäkihyppääjiä ja ampumahiihtäjiä on niin vähän, että vaikka he kaikki treenaisivat Vuokatissa, urheiluopiston laduilla, mäissä ja ampumapaikoilla olisi vielä reilusti tilaa.

Halosen mukaan Vuokattiin on palkattu yli 20 suomalaisvalmentajaa luotsaamaan kiinalaisurheilijoita. Kulttuurisokkeja tapahtuu päivittäin. Eniten niitä aiheuttaa suomalainen tapa valmentaa. Se ei tosin sokeeraa niinkään urheilijoita vaan heidän johtajiaan.

»Kiinalaisen valmennusmetodin mukaan kaikki tehdään käskemällä. Jos joku ei käske, ei tarvitse tehdä mitään. Suomalainen metodi on puolestaan se, että haetaan lahjakkaita nuoria ja motivoidaan heidät harjoittelemaan», Halonen kuvailee.

Halonen kertoo, kuinka urheiluministeriö vaatii usein urheilijoiden treenimäärien kolminkertaistamista, koska Pekingin kisoihin on enää reilu kolme vuotta aikaa.

»Viimeksi tänään vakuuttelin täällä, että kestävyyslajissa tämmöistä yhtälöä ei ole olemassakaan.»

Tekemistä riittää

Palataan vielä hetkeksi Siilinjärven Kuilun mäkiin, jossa päivä on edennyt puoleen. Kojonkosken ryhmän harjoitukset ovat jatkuneet jo pari tuntia, ja homma alkaa jo sujua. Harva kiinalainen enää kaatuu laskiessaan alastulorinnettä.

Suomeen valittujen urheilijoiden motorinen lahjakkuus näkyy selvästi, sillä oppiminen on tapahtunut nopeasti. Taitojen karttuessa urheilijoiden into kasvaa.

»Katsokaa, kuinka tullaan juosten torniin!» Kojonkosken tiimiin kuuluva mäkivalmentaja Janne Ylijärvi huutaa.


Yu Yixin on ensimmäisten joukossa, kun ryhmän parhaat siirtyvät alastulorinteestä Kuilun mäistä pienimpään. Hän syöksyy rohkeasti mäkeen – ja pysyy pystyssä! Pekka Niemelä tuulettaa ja huutaa:

»Hei, tää on jo mäkihyppyä!”

Yun hyppy K8-mäestä kantoi 4–5 metriä. Helmikuussa 2022 hänen pitäisi hypätä Pekingin olympialaisten suurmäestä noin 120 metriä pidemmälle. Se on hurja unelma, jonka toteutumiseen harva mäkiasiantuntija uskoo.

»Mäkihyppy on varhaisen erikoistumisen laji, ja se aloitetaan tyypillisesti jopa alle 10-vuotiaana. Sitten aikaisin aloittaneista valikoituvat lahjakkuudet. Tällä Kiina-logiikalla homma ei ole koskaan toiminut», kokenut mäkivalmentaja Hannu Lepistö latasi hiljattain Ilta-Sanomissa.

Kojonkoski puolestaan uskoo unelmaan. Häntä harmittaa projektinsa saama negatiivinen julkisuus.

»Se, että kolmessa ja puolessa vuodessa tehdään huippu-urheilijoita uuteen lajiin, on varmasti kaikkien järkevien ihmisten mielestä mahdotonta. Meidän mielestämme se on mahdollista», Kojonkoski sanoo.

Kolmen ja puolen vuoden kuluttua nähdään, kuka on oikeassa. Yksi asia on kuitenkin varmaa: Kiinan talviurheilukulttuuri on Pekingin kisoihin mennessä aivan eri tasolla kuin aikaisemmin. Niin paljon rahaa ja ihmistyövuosia jättimaa menestykseensä satsaa.

TARJOUS: Urheilulehti puoleksi vuodeksi

49,00 €/6 kk * (norm. 87 €)

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti viikoittain kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat, mm. Veikkausliiga

* Määräaikainen 6 kk:n tilaus, joka ei jatku automaattisesti.

Urheilulehdessä tällä viikolla: