Urheilulehden parhaat

Rihkamakauppias löydettiin pelaamasta kadulla – vain muutama vuosi myöhemmin Giannis Antetokounmpo vuoli NBA:ssa miljoonia

Rihkamakauppias löydettiin pelaamasta kadulla – vain muutama vuosi myöhemmin Giannis Antetokounmpo vuoli NBA:ssa miljoonia

Julkaistu:

Urheilulehden parhaat
Giannis Antetokounmpon matka Ateenan kaduilta NBA:n huippupelaajaksi hakee vertaistaan. Urheilulehti kertoi hänen tarinansa vuosi sitten.
The Greek Freak, Kreikan friikki.

Harvoin lempinimeen tiivistyy yhtä paljon. Giannis Antetokounmpo on Milwaukee Bucksin 211-senttinen jätti, jolle mikään ei ole mahdotonta koripallokentällä. Hän on kehittynyt muutamassa vuodessa todellisesta raakileesta supertähdeksi.

Giannisissa yhdistyvät ennennäkemättömällä tavalla urheilullisuus, taito ja fysiikka. Hän on poikkeustapaus, joka loikkii kolmella askeleella kolmen pisteen kaarelta donkkaamaan ja toisessa päässä parkettia pystyy vartioimaan jokaista pelipaikkaa pelintekijästä sentteriin.

Samalla jokainen päivä USA:ssa on hänelle poikkeustapaus. Lähes aina samanlaisista lähtökohdista startannut ihminen kohtaa liian suuret esteet ylitettäviksi. Joten kun Giannis sanoo, ettei hän ole uskoa, että hänellä on tänä päivänä mahdollisuus huolehtia perheestään ja tulevaisuudestaan taloudellisesti, hän todella tarkoittaa sitä. Hänen tarinansa on aivan kuten hän itse on urheilijana – täysin poikkeuksellinen.


Lausahdus on tuttu kelle hyvänsä, joka on matkustanut eteläeurooppalaiseen suurkaupunkiin turistimatkalle:

»Vain sinulle, ystäväni, erikoishintaan!»

Katukaupustelijat ovat matkaajan mieltymysten mukaan joko pikantti osa paikalliskulttuuria tai välttämätön paha. Aina ei tule ajatelleeksi, että isojen ja pienten kauppaihmisten saman päivän ateria on kiinni siitä, meneekö se »aito» merkkilaukku kaupaksi. Jos kävit Ateenassa tämän vuosikymmenen alussa, saatoit ostaa kellon tai korun pojalta, josta tuli myöhemmin yksi maailman kuuluisimmista urheilijoista.

Giannis Antetokounmpo ei vielä edes vuonna 2012 osannut kuvitella mitään muuta maailmaa kuin Ateenan kadut. Se oli hänen kotinsa ja kohtalonsa, hyvässä ja pahassa. Yhdessä vanhempiensa sekä veljiensa kanssa Antetokounmpon pojat olivat kuten sadat tuhannet muutkin maahanmuuttajat tai pakolaiset Euroopassa ja ympäri maailman: vapaita ja samalla ympäristönsä vankeja.

Charles ja Veronica Adetokunbo päättivät lähteä Nigeriasta vuonna 1991. He suuntasivat kohti Kreikkaa, ainoana tavoitteenaan parempi elämä Euroopassa. He jättivät ainoan lapsensa Francisin pojan isovanhempien kasvatettavaksi ennen vaarallista matkaansa. Adetokundot, kuten heidät silloin vielä tunnettiin, tulivat Kreikkaan paperittomina maahanmuuttajina ja pysyivät sellaisina lähes maasta lähtemiseensä saakka 20 vuotta myöhemmin.

 

Jos saimme kymmenen dollaria kasaan päivän aikana, se oli hyvä uutinen. Emme näkisi nälkää sinä päivänä.

Kreikassa pariskunnalle syntyi neljä poikaa. Vanhemmat halusivat lasten sopeutuvan kaikin tavoin kreikkalaiseen yhteiskuntaan, joten he antoivat pojilleen paikalliset nimet: Thanasis, Giannis, Kostas ja Alex. Jokainen sai myös nigerialaisen nimen. Giannisin on Ougko.

Perheen sukunimi Adetokunbo on jorubankielinen. Ade tarkoittaa kruunua ja Tokunbo ulkomailla syntynyttä. Suomeksi nimi kääntyy kirjaimellisesti muotoon »Kruunu merten takaa». Adetokunbojen sukunimi muuttui Kreikassa viranomaisten papereissa nykyiseen muotoonsa Antetokounmpo vasta vuonna 2013. Tuolloin Giannis ja muut perheenjäsenet saivat vihdoin Kreikan kansalaisuuden.

Koska vanhemmat olivat tulleet maahan laittomasti, perhe joutui elämään erittäin varovaista ja suljettua elämää. Kehenkään ei ollut luottaminen, sillä sanakin viranomaisille olisi voinut tietää palautusta Nigeriaan. Vanhemmat tekivät kaikkia mahdollisia tarjolla olleita hommia, joissa ei juuri verokortteja tai henkkareita kyselty. Lapset auttoivat vanhempia elannon tienaamisessa. Vanhimmat pojat Thanasis ja Giannis aloittivat katukaupustelun hyvin nuorena.

»Olimme kaduilla yhdessä ja myimme leluja, kelloja, mitä vain. Jos saimme kymmenen dollaria kasaan päivän aikana, se oli hyvä uutinen. Emme näkisi nälkää sinä päivänä. Pääsemme kotiin, ja siellä on jotain ruokaa», Thanasis on kertonut.

Jokainen päivä oli selviytymistä Sepolian lähiössä Ateenassa. Oli sähkölasku, joka piti maksaa. Tai oli saatava jotain päälle puettavaa. Joinain päivinä feikki­aurinkolasit eivät menneet kaupaksi, eikä jääkaapissa yksinkertaisesti ollut mitään.

»Vanhempani elivät jatkuvassa pelko­tilassa. Minä pelkäsin myös, koska vanhempani saatettiin karkottaa koska vain. Saattaisin herätä jokin päivä, ja vanhempani olisivat toisessa maassa. Minua he eivät olisi voineet poistaa maasta, koska minulla ei ollut passia. Minne minut olisi lähetetty? Nigeriaan? Ei kukaan voinut tietää, mistä olin. Synnyin Kreikassa ja minulla oli siitä todistus», Giannis kertoi perheensä taustoista.

»Kamalampaa tunnetta ei lapsena voi olla kuin se, että joutuisi kasvamaan ilman vanhempia.»


Ei olekaan yllättävää, että kun Giannis lopulta päätyi Yhdysvaltoihin ja Milwaukee Bucksiin, hänen tulokaskautensa oli kuin pienen lapsen kasvutarina. Kaikki oli hänelle uutta, ihmeellistä ja erilaista. Länsimaiden houkutukset ja luksukset olivat jääneet Ateenan kaduilla täysin kokematta.

Antetokounmpon Twitteristä tuli eräänlainen tosielämän ruoka­koe­laboratorio. Hän hullaantui maistettuaan ensi kerran elämässään smoothieta tai maapähkinävoita – »Maistoin juuri ensi kerran smoothieta, Jumala siunatkoon Amerikkaa!». Bensa-asemalla hän olisi voinut käyttää bensapumpun automaattitoimintoa mutta halusi pumpata bensiinin manuaalisti – koska hänellä vihdoin oli siihen ylipäätään mahdollisuus.

Alle vuotta aiemmin hänen synnyinmaassaan jotkut yhä kohtelivat häntä ja hänen perhettään kuin rikollisia. Kun lahjakas korispelaaja oli jo varattu NBA:han 2013 ja yritti saada paperiasioitaan järjestykseen, äärioikeistopuolue Kultaisen aamunkoiton perustaja Nikolaos Michaloliakos kutsui Giannisia simpanssiksi ja vaati tämän vanhempien vangitsemista.

Tämä selittää myös vanhempien tietoisen päätöksen pitää itsensä irrallaan kreikkalaisesta yhteiskunnasta. Maassa syntyneiden lastensa he halusivat integroituvan mahdollisimman hyvin, mutta Charles ja Veronica Adetokundo elivät niin maan alla kuin töiltään saattoivat. Giannisin vanhemmilla ei yksinkertaisesti voinut olla ystäviä.

»Vanhemmillani on tänäkin päivänä vaikeuksia luottaa ihmisiin. Uskon, että samoin käy minullekin joku päivä, mutta niin ei ole ainakaan vielä käynyt.»

Charlesin ja Veronican neljä poikaa saivat paremman kosketuspinnan ateenalaiseen elämään, koska maassa syntyneinä he pääsivät käymään koulua. Sosiaaliset Antetokounmpon pojat saivat paljon kavereita lähiyhteisössä, eikä sekään ole sattumaa, että Giannisista tuli Milwaukeen lempilapsi. Mutta äiti on yhä varuillaan.

»Äitini saattaa tänä päivänäkin soittaa, kun olen jonkun kanssa lounaalla ja kysyä, missä olen. Kun vastaan, että tapasin jonkun kivan uuden tyypin juuri ja menin syömään, niin hän vannottaa, että kysyn heiltä tietyt kysymykset ja vaatii saada heidän puhelinnumeronsa. Sitten äitini googlettaa heidän tietonsa.»

Äidin pelko on selkäytimessä vuosilta Kreikasta. Vaikka pojalla on tätä nykyä sadan miljoonan dollarin tulot neljässä vuodessa takaava jättisopimus, joitain asioita on vaikea muuttaa. Kun on oppinut olemaan luottamatta kehenkään, se laiva ei hetkessä käänny.


Antetokounmpon perheen kaikki pojat ovat urheilullisia. Se on geeneissä. Isä Charles pelasi futista, äiti Veronica oli korkeushyppääjä. Nigeriaan jäänyt poika Francis on jalkapalloilija.

Kreikassa syntyneet neljä poikaa ovat kaikki koripalloilijoita. Giannisin mukaan nuorin veli Alex on heistä kaikista lupaavin, ja Alex Antetokounmposta kohistaankin jo tulevana NBA-talenttina.

Koripallo oli pitkille ja urheilullisille Thanasisille ja Giannisille hyvin luonteva laji nuoresta saakka, mutta kuten kaikki Antetokounmpojen elämässä, tähänkin liittyi satumainen sattuma.

Veljekset pelailivat katukorista 2000-luvun loppupuolella Ateenassa, kun paikallisen divariseuran akatemiavalmentaja Spyros Veliniatis sattui pyöräilemään ohi. Filathlikitosin valmentaja hullaantui kaksikon hurjaan urheilullisuuteen välittömästi. Filathlitikos on Ateenan ainoita koripalloseuroja, joka ei peri kausimaksuja.

Filathlitikos tarjosi pojille paikan pelata juniorikorista vuonna 2009. Giannis, tuolloin 14, oli aloittanut pelaamisen vain kaksi vuotta aiemmin. Vuonna 2012 Giannis ja puolitoista vuotta vanhempi Thanasis nousivat Filathlitikosin edustusjoukkueeseen. Eikä aikaakaan, kun »The Greek Freak» oli NBA-seurojen tutkalla. Giannisin itsensä mantra oli yksinkertainen.

»Tiesin, että haluan NBA-tähdeksi. En halunnut olla vain hyvä korispelaaja vaan halusin olla tähti.»

Kreikka tunnetaan koripallomaana, mutta Filathlitikos on kaikkea muuta kuin menestysseura. Vuonna 1986 perustettu seura nousi ensimmäistä kertaa maan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle juuri, kun Antetokounmpot tulivat edustus­joukkueen mukaan – ja putosi heti heidän lähdettyään.

 

Tiesin, että haluan NBA-tähdeksi. En halunnut olla vain hyvä koris­pelaaja vaan halusin olla tähti.

Miksi Giannisin huimaa potentiaalia ja taitoja ei tunnistettu paremmin ja aiemmin? Eräs Yahoo Sportsin haastattelema pelaajatarkkailija kuvaili syksyllä 2012 Kreikan ykkösdivaria jumppa­saliliigaksi, jossa pelaavat lähinnä 35–40-vuotiaat. Scoutit kiirehtivät Kreikkaan seuraamaan tätä luonnonoikkua, mutta avoimia kysymyksiä jäi.

Yksinkertaisesti tiivistettynä oli erittäin vaikea sanoa, näyttikö teini-ikäinen Antetokounmpo superlahjakkuudelta lahjojensa vai sarjan tason vuoksi. Oliko hän sittenkin vain kuin 15-vuotias pelaamassa väärillä papereilla 11-vuotiaiden juniori­sarjassa?

Scouttien papereissa Antetokounmpo oli urheilullinen, lumoava mysteeri. Vuonna 2012 hän kasvoi vielä melkein kymmenen senttimetriä pituutta, ja hänen koordinaationsa ja sulava liikkeensä pysyivät kasvukäyrän kyydissä.

Arvostettu Draft Express -sivusto hehkutti Antetokounmpon pelitaitoja ja potentiaalia fyysisten lahjojen lisäksi, mutta aiemmin mainittu kilpailun taso ja tarjolla ollut heikkolaatuinen kuvamateriaali hämmensivät. Tiedettiin, että pinnan alla saattoi piillä jotain aivan poikkeuksellista, mutta Euroopan pelaaja­tarkkailijoiden siivet olivat palaneet lukemattomia kertoja 2000-luvulla.

Vain vuotta aiemmin Washington Wizards oli haksahtanut tuoreimpaan euro­floppiin, tshekki Jan Veselyyn, joka hänkin näytti videokuvissa räjähtävältä ja taitavalta: valkoinen laituri, joka donkkaili vaivatta! Washington Wizards huusi hänet jo kuudennella vuorolla 2011. Veselyn NBA-ura jäi todella vaisuksi. Ja häntä saattoi sentään tarkkailla ennakkoon euro­liigaseura Partizan Belgradissa kovaa kilpailua vastaan, ei jumppasaliliigassa Kreikan lähiöissä.

Lopulta Giannisin agentit saivat Milwaukeelta lupauksen, että he ottavat hänet, jos Giannis on varaustilaisuudessa 2013 yhä vapaana vuorolla 15. Tänä päivänä jokaisella NBA-seuralla on oma selityksensä sille, miksi se ei varannut Giannisia kesällä 2013. 14 seuraa ehti huutaa pelaajan ennen kuin Milwaukee Bucks valitsi Antetokounmpon – ja otti samalla ison riskin.

Puolitoista vuotta Giannisia vanhempi Thanasis lähti maailmalle samaan aikaan kuin pikkuveljensä. Hän ei ollut saman tason superlupaus, vaan matka vei farmiliigan Delaware 87ersiin.

Giannis pääsi heti NBA:n luksuselämän makuun kiinni. Jokainen vierasmatka tehtiin yksityiskoneella ja koneissa oli huippuluokan ateriat. Samaan aikaan isoveli kiersi bussilla ja reittilennoilla pitkin Yhdysvaltoja – samaan tapaan kuin monille suomalaisille tutut AHL-pelaajat. Veljesten välille kehittyi poikkeuksellinen kateus. Thanasis ei halunnut Giannisin paikalle, vaan toisin päin.

»Lentoasemalla tapaa ihmisiä. Olet onnekas. Me vain tulemme ja menemme. En koskaan näe ketään», Giannis kertoi tulokaskaudellaan.

Jokainen uusi kontakti ja kokemus oli kultaakin kalliimpi. Ensimmäinen vuosi Pohjois-Amerikassa oli Giannisille ja Thanasisille täynnä smoothien kaltaisia ensikokemuksia, mutta myös syyllisyyttä. He tiesivät, miten valtavasti he jättivät taakseen kurjuutta. Eikä se kurjuus korjaantuisi, vaikka he eivät olleet enää paikalla sitä elämässä ja todistamassa.

Ensimmäinen asia, jonka Giannis osti ihan puhtaasti hemmotellakseen itseään oli Playstation 4. Se on vakiovaruste nykypäivän nuorella ammattilaisurheilijalla, ajantappoväline harjoitusten ja pelien välillä. Hinta, yli 300 euroa, oli roimasti enemmän kuin hän oli koskaan käyttänyt minkään turhamaisuuden ostamiseen.

Syyllisyys kalvoi, sillä Giannis tunsi tuskaa perheensä puolesta. Hänen vanhempansa ja kaksi nuorinta veljeään odottivat yhä byrokratian rattaiden pyörintää Kreikassa. Eivätkä Giannis ja Thanasis pystyneet vielä päästämään irti kasvu­ympäristöstään.

Giannis myi pleikkarin apuvalmentaja Nick Van Exelille. Hän odotti kolme kuukautta, kunnes hänen vanhempansa olivat vihdoin maassa ja osti pelikoneen itselleen takaisin. Hän saattoi sallia itselleen turhamaisuuden edes hetkeksi.


Sopeutumista Yhdysvaltoihin helpotti se, ettei hän tai hänen perheensä kantanut niskassaan enää maahantunkeutujan leimaa. Hän ei ollut enää matu Afrikasta, vaan juhlittu suurlupaus. Hänen jokaista askeltaan seurattiin mielenkiinnolla, koska Giannis itsekin suhtautui maahan kuin ihmeellisten mahdollisuuksien paratiisiin.

Antetokounmpon tulokaskausi oli tilastollisesti mitätön. 6,8 pistettä, 4,4 levypalloa ja 1,9 syöttöä huonolla osumatarkkuudella viittaisi floppiin – jos ei katsonut pelejä. Teini-ikäinen pelaaja kasvoi yhä pituutta kesken tulokaskautensa ja näytti merkkejä hienosta tulevaisuudesta. Ne olivat häivähdyksiä siellä täällä. Joskus kyse oli hurjasta donkista, joskus blokista tai erinomaisesta pelinluvusta puolustuspäässä. Mutta joka tapauksessa siemenet oli kylvetty.

Ensimmäinen suuri harppaus tapahtui toisella NBA-kaudella, 2014–15. Uusi päävalmentaja Jason Kidd näki Giannisin monipuolisen potentiaalin ja asetti tämän liigan kehnoimpiin kuuluneessa joukkueessa pelintekijän paikalle. Sitten Magic Johnsonin aikojen ei ykköspaikalla oltu nähty yli 210-senttistä jättiä. »Point Giannis» valloitti parketit ja kannattajien sydämet. Samalla hän osoitti pelikäsityksensä. Supertähden ainekset näkyivät jo selvästi.

Viime vuonna nähtiin todellinen räjähdys. Giannis nousi MVP-keskustelun laitamille 22,9 pisteen, 8,7 levypallon ja 5,4 syötön keskiarvoilla. Hän on yhtä lailla kotonaan pelintekijänä, korin alla tai puolustajana. On hyvin todennäköistä, että hän voittaa liigan arvokkaimman pelaajan palkinnon seuraavan kolmen kauden aikana. Menoa ei tunnu edes haittaavan se, että hyppyheitto ei oikein toimi tänäkään päivänä. Mutta kun kaikki muu tuntuu lähes lasten leikiltä, niin yksi heikkous sallittakoon.

»Haluan olla täällä Milwaukeessa 20 vuotta! Moni pelaaja ei enää vietä samassa seurassa koko uraansa, mutta uskon pystyväni siihen. Haluan voittaa mestaruuden, ja me pystymme siihen täällä. Olen sillä tavalla itsepäinen», Giannis kertoi ennen kauden alkua.

Giannisin tavoitteet eivät ole vaatimattomimmasta päästä. Kun Antetokounmpolta kysyttiin, millaisilta ihmisiltä hän on ottanut vaikutteita, hän listasi Magicin, Muhammad Alin, LeBron Jamesin ja Nelson Mandelan. Siinä on tavoittelemista, ja jotenkin sekään ei tunnu epärealistiselta.

Giannis Antetokounmpon tarina aurinkolasikauppiaasta Ateenan kaduilla NBA:n tähtipelaajaksi vaati tuhansien työtuntien lisäksi aivan valtavan määrän muuttujia, jotka toisin mennessään olisivat tienneet täysin erilaista elämää. Olisiko häntä koskaan löydetty, jos Spyros Veliniatis olisi päättänyt pyöräillä toista reittiä pitkin? Jos hän olisi syntynyt Nigeriassa, olisiko hän nyt jalkapallon ykköstähti Ougko Adetokundo? Olisiko hän edes elossa?

Tänä päivänä jokaisen NBA-seuran on helppo sanoa »Me olimme juuri aikeissa varata Giannisin, mutta...» Totuus on toinen. Harva halusi käyttää arvokasta ykkösvuoroa Antetokounmpoon ainakaan aivan ennen kierroksen loppupäätä. Bucks uskalsi, ja kruunu merten takaa palkitsi.

Giannis Antetokounmpo

Syntynyt: 6. joulu­kuuta 1994 Ateenassa, Kreikassa. Vanhemmat nigerialaisia maahanmuuttajia.

Pituus / paino: 211 cm / 100 kg

Seura: Milwaukee Bucks (1. kierroksen 15. varaus vuonna 2013)

Saavutukset: NBA:n All Star -pelaaja 2016–17, eniten kehittyneen pelaajan palkinto 2017.

Muuta: Olisi pelannut loppukesällä Helsingin EM-kisalohkossa Kreikan joukkueessa, mutta Milwaukee kielsi osallistumisen polvivammaan vedoten pari viikkoa ennen kisoja.
Tilaa Urheilulehti tästä:

Urheilulehti + kausioppaat

19,90 €/2 kk * (=9,95 €/kk)

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti torstaisin kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat

* Jatkuva tilaus. Ensimmäiset 2 kk 19,90€, sen jälkeen 26,50€/2 kk.

Urheilulehti, kausioppaat ja liveottelut (Ruutu+)

13,95 €/kk

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti torstaisin kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat
  • Urheilulehtien arkistot netissä
  • Näköislehti netissä jo keskiviikkoisin
  • Ruutu+ urheilun liveottelut ja tallenteet
  • Ruutu+:n muu sisältö: viihde, leffat, lastenohjelmat, ym.
Urheilulehdessä tällä viikolla: