Urheilulehden parhaat

Elina Gustafsson ryyppäsi viikonloput ja erotettiin koulusta – nyt hän on Tokion olympialaisten suuri mitalitoivo

Elina Gustafsson ryyppäsi viikonloput ja erotettiin koulusta – nyt hän on Tokion olympialaisten suuri mitalitoivo

Julkaistu:

Urheilulehden parhaat
Elina Gustafsson on iskenyt mitalin jo MM- ja EM-kisoissa. Julkaisemme nyt uudelleen hänen upean kasvutarinansa.
»Emmää oo mittää ottanu!»

Teinityttö huutaa koulun terveyden­hoitajalle turhaan. Näkeehän sen ja haistaakin.

Vaikka kaveri jänisti viime hetkellä, »Ellu» teki sen minkä oli luvannutkin. Kun tämä tyttö sanoo menevänsä kouluun kännissä, hänhän menee. Mandariinivotkaa aamupalaksi, sillä on lupaus kuitattu.

Ei sellainen pysy kauaa salassa. Tieto humalaisesta Ellusta levisi kesälomaa odottavan Länsi-Porin yläasteen käytävillä nopeasti, pian siitä tiesivät opettajatkin. Terveydenhuoltajan vastaanotolta tuli passitus kotiin nukkumaan. Promillet nousivat vielä silloinkin, kun isä palasi töistä kotiin ja puhallutti tyttärensä.

Ellu erotettiin koulusta. Se ei ollut edes ensimmäinen kerta. Joskus tuli riitaa opettajien kanssa, joskus oli jotain muuta. Ellusta tuntui, ettei kukaan ymmärtänyt häntä. Ei hän oikein itsekään tiennyt, mihin kaiken energiansa suuntaisi. Sellaista se oli ollut siitä asti, kun vanhemmat erosivat.

Ja sitten oli vielä se yksi juttu, mistä hän ei puhunut kenellekään.

Ikimuistoinen ottelu

Elina Gustafssonin ilme oli päättäväinen, kun hän marssi kohti kehää sinisessä otteluasussaan. Leuka oli hieman koholla, ryhti suora, askel ripeä. Punaisessa kulmassa odottavasta vastustajastaan Saadat Abdulajevasta Gustafsson ei paljon tiennyt eikä välittänytkään tietää. Sen joku oli kertonut, että venäläinen oli MM-hopeamitalisti kahden vuoden takaa.

Gustafsson ja Abdulajeva koskettivat kehän keskellä kevyesti toistensa hanskoja, kehätuomari antoi heille viimeiset ohjeet. Sitten nyrkkeilijät vetäytyivät omiin kulmiinsa. Kellon kilahdus käynnisti MM-kilpailujen sarjan 69 kiloa puoli­väli­erä­ottelun.

Gustafsson aloitti ottelun liikkuen sivuttain. Välillä hän kävi pistämässä osuman vasemmalla suorallaan, toisinaan laajakaarinen oikea koukku tavoitti Abdulajevan pään. Venäläinen jyräsi silti sitkeästi päälle. Kahden erän jälkeen ottelu oli tasan.

Suomen valmentaja Askar Sarsenbayev tarttui toisen erätauon lopussa Gustafssonia olkapäästä ja katsoi tätä silmiin.

»Ellu, hoida! Nyt kaks erää jäljellä. Come on! Hei, kyllä nyt jaksaa», Sarsenbayev kannusti ja läimäytti nyrkkeilijää kerran olkapäälle ennen kuin poistui kehäköysien välistä.

Gustafsson antoi käsiensä lentää. Ottelun viimeisen neljän minuutin aikana hän löi yli 150 kertaa. Kumpikin nyrkkeilijä huohotti raskaasti, kun he marssivat kehän keskelle tuomionjulistusta varten.

»Voittaja pistein, sininen kulma, Gustafsson Elina», kuuluttaja julisti englanniksi.

Gustafsson päästi suustaan kiljahduksen ennen kuin halasi vastustajaansa. Sen jälkeen hän pomppi riemuiten keskellä kehää ja iski ilmaan.



Muisto MM-mitalin varmistaneesta ottelusta saa Gustafssonin, 24, hymyilemään vielä viisi kuukautta myöhemmin helsinkiläisessä kahvilassa.

»Yleensä voitot ei kauheasti sillai tunnu, mutta sitä mä oikein hurrasin siinä kehässä. Se tuntui tosi hyvältä», Gustafsson sanoo.

Välierässä Gustafsson hävisi niukasti pistein kiinalaiselle Gu Hongille. Yksi tuomareista merkitsi ottelun tasan, kaksi kiinalaiselle. Pronssimitali oli kuitenkin melkoinen saavutus lajia vasta neljä vuotta harrastaneelta porilais­nyrkkeilijältä.

Samoissa Kazakstanin MM-kisoissa Suomi sai toisenkin pronssimitalin. Mira Potkonen ansaitsi mitalillaan paikan Rion olympialaisiin, mutta Gustafssonin painoluokka ei ollut olympiasarja. Tokion olympialaisiin naisten nyrkkeilysarjoja ollaan kuitenkin lisäämässä.

Gustafssonin tavoite on voittaa Tokiossa kultaa.

»Jos kehityskäyräni jatkuu yhtään samanlaisena, se on ihan realistinen tavoite. Mulla on 57 ottelua ja alle 10 häviötä», Gustafsson huomauttaa.

»Silti minua ei ennen MM-kisoja noteerattu mitenkään. Se johtuu vähän siitä, että Potkosta on viety Rioon. Uskon, että nyt on mun aika.»

Vuodessa Suomen mestariksi

Gustafssonin aika alkoi oikeastaan neljä ja puoli vuotta sitten. Tuohon asti hän oli sama hukassa oleva Ellu, joka haki huomiota älyttömillä tempauksillaan. Ammattikoulustakin hänet erotettiin pari kertaa ennen kuin hän itse päätti lopettaa opiskelun. Työskentely Olkiluodon ydin­voimalan rakennustöissä toi rahaa vuokraan, mutta ei se oikealta elämältä tuntunut.

»Mä olin yksinkertaisesti niin kyllästynyt siihen, että aina elettiin viikonlopusta viikonloppuun eli ryyppyreissusta ryyppyreissuun. Siitä toivuttiin puoli viikkoa ja alettiin taas suunnitella uutta. Mun luonteelleni se oli aivan liian tylsää, siinä ei ollut mitään hienoa», Gustafsson muistelee.



Lapsena jalkapalloa pelannut Gustafsson päätti aloittaa urheiluharrastuksen uudelleen. Vaihtoehdot olivat rugby, amerikkalainen jalkapallo ja nyrkkeily.

»Et sitten mitään muita lajeja keksinyt», äiti ihmetteli.

Helmikuussa 2012 Gustafsson astui Porin Pyrinnön nyrkkeilysalille. Valmentaja Kalevi Takala pani hänet heti ensimmäisissä harjoituksissa kehään.

»Siellä oli joku nuorempi jätkä. Valmentaja sanoi, että lyö sitä. Mä mietin, että en mä voi lyödä sitä, kun se on niin pieni.»

Sen verran Gustafsson harjoitus­vastustajaansa kuitenkin löi, että Takalan oli vaikea uskoa, ettei tulokas ollut harrastanut aikaisemmin kamppailu­lajeja. Vuoden harjoittelun jälkeen Gustafsson voitti jo ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Hänellä oli ennen Rovaniemen SM-kisoja takanaan vain kuusi kilpailu­ottelua.

 

Tavoitteeni ovat niin paljon korkeammalla, ettei vähempää vois lämmittää Suomen mestaruudet.

»Mulla on aina ollu hirveä itsevarmuus, ja tiedän mihin mun taidot riittää. Lähdin sinne Rovaniemelle sillä fiiliksellä, että kullan kanssa tullaan takaisin.»

Suuria juhlia ensimmäinen Suomen mestaruus ei aiheuttanut.

»Tavoitteeni ovat niin paljon korkeammalla, ettei vähempää vois lämmittää Suomen mestaruudet.»

Pettymys olikin kova, kun Gustafsson hävisi seuraavan vuoden SM-finaalissa Annukka Volotiselle. Hän päätti vaihtaa seuraa Porin NMKY:hyn.

»On vaikea tilanne, kun täytyy jättää valmentaja. Täytyi kuitenkin ajatella vain itseään ja vaihtaa seuraa. Luojan kiitos, tein niin. Sen jälkeen kehitys on vasta ollut hurjaa, kun olen oikeasti oppinut nyrkkeilemään.»

Namikassa Gustafssonia valmentavat Lasse Seppälä ja Marko Pennanen. Seppälä on valmentanut muun muassa olympiapronssimitalisti Jyri Kjälliä. Pennanen kuului 80-luvulla samaan harjoitusryhmään Kjällin kanssa, muttei jaksanut miesten sarjoihin asti. Insinööriksi lukenut mies palasi salille 25 vuoden tauon jälkeen oman poikansa kanssa, mutta löysi Gustafssonista helmen.

»Kaikki lähtee siitä, että hän on hyvä, lahjakas urheilija. Hän on myös sitoutunut toimintaan intohimoisesti. Hänellä on aivan poikkeuksellisen hyvä fysiikka», Pennanen ylistää.

Gustafsson on juossut Cooperin testissä 3 200 metriä, enemmän kuin kukaan muu suomalainen naisten maajoukkue­nyrkkeilijä. Hänen maksimaalisen hapen­otto­kyvyn arvokseen on mitattu 56,7 milli­litraa paino­kiloa kohden minuutissa.

Kiistaa kauneuskilpailusta

Gustafssonin ja Pennasen valmennus­suhde oli kestänyt pari vuotta, kun nyrkkeilijä kertoi osallistuvansa Miss Gay Finland -kilpailuun. Gustafsson oli tullut kaapista muutettuaan 17-vuotiaana omilleen, mutta salilla hän ei ollut homo­seksuaali­suudestaan aikaisemmin puhunut.

»Marko sanoi, että ehkä vähän tiesikin asiasta, mutta halusi kunnioittaa minua ja antaa minun kertoa siitä sitten kun kerron», Gustafsson sanoo.

Paikallismedia pani merkille kaupungin nyrkkeily­mestarin osallistumisen seksuaali­vähemmistöjen kauneus­kilpailuun. Gustafsson kertoo tämän hermostuttaneen Pennasta.

»Se oli hänelle vähän kova paikka, kun siitä tuli kaksi otsikkoa Satakunnan Kansaan. Hän sanoi, että nyt täytyy istua alas. Nyt menee nyrkkeily ja kaikki pilalle, ja nyt sä et saa enää yhtään sponsoreita. Sieltä tuli vähän sellaista pelkoa. Mä pelästyin itsekin tosi paljon», Gustafsson muistelee.

»Ajattelin, ettei ole totta, että tämmöinen asia vaikuttaisi muhun nyrkkeilijänä. Se oli kammottavaa.»

Gustafsson päätti entistä vakaammin osallistua kilpailuun.



»Siinä mulla nousi semmoinen tunne, että oikeasti pitää viedä tätä eteenpäin, ettei kenellekään tule mieleen, että seksuaalinen suuntautuminen vaikuttaisi harrastuksiin tai työhön.»



Pennanen ei halua puhua asiasta julkisesti.

»En ota kantaa Ellun omiin henkilö­kohtaisiin asioihin nyrkkeilyn ulko­puolella», hän toteaa.

Gustafsson valittiin ensimmäiseksi perintö­prinsessaksi. Hän ei ole kilpailun jälkeenkään peitellyt seksuaalista suuntautumistaan. Gustafsson oli yksi urheilija­tukijoista, kun seksuaali­vähemmistöjen Euro Games -kilpailut pidettiin viime kesänä Helsingissä.

Gustafsson ei tunne montaa homo­seksuaalia nyrkkeilijää Suomessa, mutta kansain­välisissä kehissä asia on toisin.

»Siellä on niin paljon lepakoita, että se on melkein enemmän sääntö kuin poikkeus!»

Gustafsson ei koe tulleensa koskaan syrjityksi seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Häntä sponsoroivia rakennus­firmoja asia ei haittaa. Kaikissa maissa tilanne ei ole yhtä hyvä.

Gustafsson oli hiljattain harjoitus­leirillä Kazakstanissa. Hän aavisti suuren osan paikallisista maa­joukkue­nyrkkeilijöistä olevan homo­seksuaaleja, mutta julkisesti he eivät voineet asiasta puhua. Asia nousi esille leirin päätteeksi saunassa.

»Saunassa oli yksi likka, joka puhui englantia. He kyselivät, ja hän käänsi sitten. He olivat tosi kiinnostuneita ja ihmeissään. He kysyivät, mitä meidän presidentti sanoo. Mä sanoin, että ei se mitään sano, se on ihan fine sille.»


Omavaraista omistautumista

Gustafssonin omistautumisesta kertoo jotain, että hän oli Kazakstanissa harjoittelemassa jo kolmatta kertaa tänä vuonna. Nyrkkeilijä on käynyt myös Kiinassa pitkillä harjoitusleireillä. Pennanen oli puolentoista vuoden työkomennuksella Qingdaossa, jossa Gustafsson sai harjoitella paikallisen nyrkkeilykoulun kanssa.

Parhaillaan Gustafsson valmistautuu EM-kilpailuihin Ranskassa. Kaikki harjoitus­leirinsä hän on järjestänyt itse ja maksanut omilla sponsori­tuloillaan. Potkosen menestys ei ole toistaiseksi näkynyt Nyrkkeily­liiton panostuksena muihin nais­nyrkkeilijöihin.

»Kukaan ei kanna nyt vastuuta naisista. Meillä on liian vähän valmentajia, ja siellä on väsymystä. Tuntuu, että se on ihan hällä väliä. Mä todella ihmettelen tätä», Gustafsson sanoo.

 

Meillä on liian vähän valmentajia, ja siellä on väsymystä. Tuntuu, että se on ihan hällä väliä.

»Kaikkialle, mihin mä menen, mä tungen itseni. Ei mua ole liiton kautta otettu juuri mihinkään. MM-kisoihin mä puhuin itseäni vuoden. Se oli ihan hirveä rumba: ”Ei Ellu, ei se ole valmis”. Enhän mä voi olla valmis, kun ettette ole antaneet mitään mahdollisuutta näyttää!»

Asenteessa on melkoinen ero saamattomaan teini-Elluun. Kuten lukemattomat hukassa olleet nuoret ennen häntä, myös Gustafsson löysi oman paikkansa nyrkkeilysalilta. Koulukin alkoi maistua. Viime helmikuussa Gustafsson valmistui lähihoitajaksi. Alkoholia hän on viimeksi juonut neljä vuotta sitten.

»Yläasteen rehtori sanoi, että kun muut menee oikeaan suuntaan, sä menet tuhatsata vastavirtaan. Kun panisit energiasi järkevään, susta tulisi vaikka mitä.»

Gustafsson pani energiansa kehään. MM-mitalisti hänestä jo tuli, mutta voisiko hänestä tulla jopa olympiavoittaja?

»Sen eteen tehdään töitä. Näin me olemme täällä Porissa sopineet, että olympiakultamitali tulee 2020», valmentaja Pennanen toteaa.
Tilaa Urheilulehti tästä:

Urheilulehti + kausioppaat

19,90 €/2 kk * (=9,95 €/kk)

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti torstaisin kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat

* Jatkuva tilaus. Ensimmäiset 2 kk 19,90€, sen jälkeen 26,50€/2 kk.

Urheilulehti, kausioppaat, pelivihjeet ja liveottelut (Ruutu+)

13,95 €/kk

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti torstaisin kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat
  • Päivittäiset pelivihjeet netissä
  • Urheilulehtien arkistot netissä
  • Näköislehti netissä jo keskiviikkoisin
  • Ruutu+ urheilun liveottelut ja tallenteet
  • Ruutu+:n muu sisältö: viihde, leffat, lastenohjelmat, ym.
Urheilulehdessä tällä viikolla: