Lontoo
Makwan Amirkhanilla on takanaan värikästä UFC-uraa jo runsaat kahdeksan vuotta – paljon pidempään kuin monet epäilijät alkuun uskoivat. Matkaan on mahtunut kamppailumaailman muistamia näyttäviä voittoja, mutta viime vuosina myös kasvavissa määrin takaiskuja.
Viimeisestä viidestä ottelusta tilillä on vain yksi voitto. Realistisesti ajatellen Amirkhanin ura on katkolla lauantai-iltana Lontoossa, kun hän nousee häkkiin loppuunmyydyllä O2-areenalla.
Suomalainen suhtautuu mahdollisuuksiinsa tutun itsevarmasti ja yhtä tutusti lupailee suomalaisyleisölle jälleen kerran uudenlaista ”Makua”.
Makwan Amirkhani (vas) kohtasi kesäkuussa 2022 Jonathan Pearcen.
Puheiden tai valmistautumisen ohella yksi asia kokeneen ottelijan elämässä on kuitenkin muuttunut viime aikoina hyvin konkreettisesti. Amirkhanista tuli isä loppuvuodesta.
”Pikkumiehen” isänä hän sanoo muuttuneensa 34-vuotiaana tasapainoisemmaksi aikuiseksi. Ja nälkäisemmäksi urheilijaksi.
– Rahaa ihminen pystyy aina tekemään ja pystyy kyllä tuomaan leivän pöytään, mutta jotenkin se on ehkä muuttanut meikäläistä luontaiseksi tappajaksi. Jos sä yrität viedä leivän multa, yrität viedä sen mun pikkumieheltä, se ei käy, Amirkhani linjaa Lontoossa.
– Ei mulla ole nykyään kauheasti mitään syitä mennä salilta muualle kuin nopeasti kotiin.
Osa Amirkhanin tappioista on tullut kirkkaissa valoissa kansainvälisille huippunimille, toisaalta hän on useamman kerran kompastellut huomattavasti vaatimattomampia nimiä vastaan.
Jossiteltavaa ei ole, mutta oman tiensä kulkija tiedostaa seikkailleensa välillä harhapoluilla. Hän uskoo parhaiden hetkiensä näyttämän potentiaalin pelastaneen työpaikan heikkoina hetkinä.
– Ilman sitä potentiaalia mut olisi heitetty ulos jo kauan sitten noilla muutamilla esityksillä. Mutta he tietävät, että voin olla parhaimmillani, Amirkhani arvelee.
Koetut takaiskut ovat jättäneet jälkeensä katumisen aiheita. Virheet tai suoranaiset laiminlyönnit valmistautumisessa ovat johtaneet mahalaskuihin, kun räväkän ottelijan kunto on pettänyt kirkkaissa valoissa tylyin seurauksin.
– Olen joutunut useasti sairaalaan, kun on ollut välinpitämättömyyttä ja olen jopa aliarvioinut vastustajia. Silti olen aina ollut röyhkeä ja tiennyt omat taitoni – että voin voittaa. Se on jäänyt harmittamaan, kun en ole ollut kunnossa ja on tullut tappioita, Amirkhani myöntää.
Useasti urallaan Englannissa otellut Makwan Amirkhani viihtyy Lontoon jo tutuilta tuntuvissa kuvioissa. Silti hänen roolinsa on astella estradille kotikehän ottelijan ja äänekkäiden brittifanien vihollisena. Se rooli on perinteisesti sopinut Amirkhanille ja ujostelemattomaan tapaansa hän povaa tarjoavansa mittavalle areenayleisölle ”jotain sensaatiomaista”.
Vastaan asettuu walesiläislupaus Jack Shore, jonka nopea nousu parrasvaloihin muistuttaa jossain määrin suomalaisen UFC-uran alkutaivalta.
Ennalta Amirkhanin etu kohtaamisessa on se, että Shore on aiemmin otellut painoluokkaa kevyempänä ja kokeilee nyt ensimmäistä kertaa siipiään höyhensarjalaisena.
Amirkhani toteaa tylysti lähtökohdat omasta näkökulmastaan. Tasaisin taidoin isompi mies saa yleensä edun kaksinkamppailussa.
– Kyllä mä painoluokkaurheilijana ja painijana tiedän, mikä on ero painoluokkien välillä. Tiedän mikä meidän ero on. Hän on saalis ja mä olen saalistaja, Amirkhani tuumaa.
Makwan Amirkhani kohtaa Jack Shoren lauantaina Lontoon UFC 286 -tapahtumassa.