Tuore tutkimus maalaa todella synkän kuvan suomalaisten miesten kestävyyskunnon kehityksestä tulevina vuosikymmeninä.
Futura-lehdessä julkaistavan UKK-instituutin tekemän vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan vuoteen 2040 mennessä heikon kestävyyskunnon raja-arvon alle lipsahtaa hätkähdyttävän iso osa suomalaisista miehistä.
Vuonna 2040 alle heikon kestävyyskunnon rajan jää jopa 43 prosenttia 50-vuotiaista miehistä. 60-vuotiaista jo noin kaksi kolmasosaa on tuolloin kestävyyskunnoltaan heikon tason rajan alapuolella ja 70-vuotiaista 87 prosenttia.
30-vuotiaistakin heikon kunnon rajan alla on ennusteen mukaan vajaan parin vuosikymmenen päästä jo 17 prosenttia ja 40-vuotiaista joka neljäs.
Vuonna 2021 30-vuotiaista heikkokuntoisuuden rajan alitti vain 4 prosenttia, 40-vuotiaista 9 prosenttia ja 50-vuotiaista 25 prosenttia.
Tutkimuksessa kestävyyskunnon mittarina käytetään arvioitua maksimaalista hapenottokykyä. Heikon kestävyyskunnon rajana pidetään 32 millilitran hapenkulutusta kiloa kohden minuutissa.
UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin mukaan heikkokuntoisuuden raja-arvon alle jäävillä henkilöillä on suuria vaikeuksia selvitä jo arjen perusasioista.
– Pelkästään paikasta toiseen liikkuminen on jo vaikeaa, jos sitä 32:n millin kuntoa ei ole. Se näkyy jo sellaisissa asioissa kuten rappusten nousemisessa ja paikasta toiseen siirtymisessä. Ei pysty oikein kantamaan tavaroita, eikä välttämättä pysty edes keskustelemaan puhelimessa ja samaan aikaan liikkumaan, Vasankari kuvailee.
– Se näkyy enemmän tai vähemmän kaikessa arjen tekemisessä. Ei enää jaksa, pysty eikä ehdi. Suomeksi sanottuna happi loppuu kesken.
– Ei pysty oikein kantamaan tavaroita, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kuvailee uhkakuvia.
”Ei välttämättä pysty edes keskustelemaan puhelimessa ja samaan aikaan liikkumaan.
Ennuste on tehty kahden suomalaisen väestötutkimuksen pohjalta. Toinen on varusmiespalveluksen aloittavien miesten 12 minuutin juoksutesti eli Cooperin testi. Toinen on työikäisten kestävyyskuntoa mittaava kuuden minuutin kävelytesti.
Ennustemalli on laskettu käyttämällä vuosien 2005–2021 Cooperin testin tuloksia ja kuuden minuutin kävelytestin tuloksia vuosilta 2021–2022.
Vuoteen 2040 mennessä heikon kestävyyskunnon raja-arvon alle lipsahtaa hätkähdyttävän iso osa suomalaisista miehistä.
Lukemat ovat yhtä hyytäviä myös, kun tarkkaillaan hyvän kestävyyskunnon raja-arvon ylittävien määrän kehitystä tulevina vuosikymmeninä.
Ennusteen mukaan myös hyväkuntoisten määrä romahtaa seuraavan vajaan 20 vuoden aikana dramaattisesti.
Hyväkuntoisuuden raja-arvon saavuttaa vuonna 2040 enää noin kuusi prosenttia 30-vuotiaista miehistä. 40-vuotiaista hyvä kestävyyskunto on kolmella prosentilla ja 50-vuotiaista kahdella prosentilla. 60- ja 70-vuotiaista hyvä kestävyyskunto on enää vain alle puolella prosentilla miehistä.
Vuonna 2021 hyväkuntoisuuden rajan saavutti vielä noin 24 prosenttia 30-vuotiaista, 14 prosenttia 40-vuotiaista, seitsemän prosenttia 50-vuotiaista, kaksi prosenttia 60-vuotiaista ja yksi prosentti 70-vuotiaista.
– Vanhana kansallisen tason kestävyyskilpajuoksijana minun maksimaalinen hapenottokykyni on parhaimmillaan ollut noin 80 milliä. Ensimmäisen kerran se taisi olla noin 44 milliä sen jälkeen, kun olin sairastanut ensimmäisen keuhkokuumeeni, Vasankari kertoo.
– Oikein hyväkuntoiselle ihmiselle 44 milliä on kaikkea muuta kuin hyvä kunto, mutta koko kansan tasolla se lasketaan tasoksi, jolla voisi pärjätä jo vähän fyysisesti vaativammassakin työssä, esimerkiksi sotilaana, poliisina, pelastajana tai rajavartijana.
Jatkossa näille aloille soveltuva työvoima pitää siis saada kasaan entistä pienemmästä ihmisjoukosta. Jos kehitys jatkuu tutkimuksessa kuvaillulla tavalla, ovat seuraukset suomalaiselle yhteiskunnalle todella dramaattiset esimerkiksi keski-ikäisten työkunnon suhteen.
– Erityisesti hiemankaan fyysisesti vaativammissa työtehtävissä ei tulevina vuosikymmeninä enää tulla näkemään yli 50-vuotiaita työntekijöitä, Vasankari mainitsee UKK-instituutin tiedotteessa.
– Fyysisesti vaativammissa työtehtävissä eläkeiän saavuttaminen on jatkossa äärimmäisen epätodennäköistä.
”Fyysisesti vaativammissa työtehtävissä eläkeiän saavuttaminen on jatkossa äärimmäisen epätodennäköistä.
Tutkimuksen mukaan sen ennustemallin voidaan olettaa toteutuvan hyvin todennäköisesti.
– Vaikka puhumme ennusteesta, niin tähän suuntaanhan on kuljettu jo vuosikymmeniä. Varusmiehillä kestävyyskunto on laskenut jo 45 vuotta. Nyt ei puhuta siitä, että tässä ja nyt olisi tapahtumassa akuutti heikkeneminen, vaan että kun on menty kymmeniä vuosia alaspäin, nyt on tullut raja vastaan. Pienikin lasku tästä eteenpäin on jo riittävän iso, että se rupeaa näkymään toimintakyvyn isona heikkenemisenä, Vasankari sanoo.
Suomalaisten nuorten miesten heikkenevät tulokset Cooperin testissä ovat olleet kestopuheenaihe jo pitkään.
Vuoden 2022 palveluksen aloittaneiden nuorten miesten tulosten keskiarvo oli 2 376 metriä, mikä on mittaushistorian toiseksi huonoin. Vuonna 2019 tulos oli 2 358 metriä.
Tutkimuksen ennustemallin mukaan hyväkuntoisuuden raja-arvon saavuttaa vuonna 2040 enää noin kuusi prosenttia 30-vuotiaista miehistä.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta tutkimuksesta ilmeni, että varusmiehistä yli kolmannes ei harrasta säännöllistä liikuntaa vapaa-ajalla. Lisäksi 13 prosenttia kertoo harrastavansa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa.
”Nyt on tullut raja vastaan. Pienikin lasku tästä on jo riittävän iso, että se rupeaa näkymään toimintakyvyn isona heikkenemisenä.
Suosituksia vähäisemmän liikkumisen lasketaan tutkimuksen mukaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 3,2 miljardin euron kustannukset.
– Jos ihmisten toimintakykyä ei saada paremmalle tolalle, niin se näkyy monella tavalla taloudessa ja kansakunnan kantokyvyssä. Meillä on paljon murheita tulossa, jos emme pysty tätä asiaa toisella tavalla hoitamaan, Vasankari linjaa.
UKK:n johtaja peräänkuuluttaa vastauksena jättimäiseen ongelmaan etenkin jämäkkää johtamista.
– Tarvitsemme tähän asiaan paljon nykyistä vahvempaa johtamista. Kun ilmiö on niin laaja, että sitä ei pysty yhdellä tontilla hoitamaan, niin sitä täytyy johtaa poikkihallinnollisesti. Samoin kuin yksi ministeriö ei voi hoitaa ilmastonmuutosta, ei yksi ministeriö klaaraa kansakunnan toimintakykyä kuntoon.
Yhteiskuntatasolla ihmisten liikuntaan vaikuttavat lukemattomat päätökset, joita kaikkia tehdessä liikunnallisia vaikutuksia ei välttämättä edes tiedosteta.
– Esimerkiksi kun koulussa tehdään päätös, ettei lasten ja nuorten tarvitse mennä välitunnilla ulos, niin Liitu-tutkimusten (Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimus) tuloksista huomaa usein heti, että näissä kouluissa liikuntaa on poikkeuksellisen vähän.
– Satoja ja satoja askeleita jää niiltä nuorilta väliin. Ei sitäkään päätöstä ole tehty liikkumattomuuspäätöksenä, mutta väistämättä se siihen vaikuttaa.
Tutkimuksessa suositellaan muun muassa kestävyysliikuntaa lisäävien ja kuntoa kohottavien opintosisältöjen lisäämistä koulujen opetussuunnitelmiin. Aikuisten kestävyyskuntoa parantaisivat työmatkojen liikkumiseen kannustavat toimet.
Toisaalta kestävyysalhon torjumisessa voisivat auttaa myös terveisiin ruokailutottumuksiin vaikuttavat toimet kuten joukkoruokailuun panostaminen, terveellisen ruuan matalampi arvonlisävero tai muut taloudelliset tukitoimet.
– Tämä on kinkkinen ja iso kakku, jota pitää syödä pala kerrallaan. Tilanne vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallista ja poikkihallinnollista työtä ja ennen kaikkea johtamista, Vasankari sanoo.
