Ilta-Sanomat uutisoi hiljattain Urheilulehden selvityksestä, jonka mukaan lasten harrastusmaksut ovat liki kolminkertaistuneet 2000-luvun alusta.
Jutun yhteydessä IS kysyi lukijoiden omia kokemuksia harrastusten hinnoista.
Lue lisää: Lasten urheilun hinnat räjähtivät taivaisiin Suomessa: ”Alkaa olla rikkaiden yksinoikeus”
Valtaosa vastanneista on joutunut kärsimään kalliista hintalapuista. Monet toteavat, etteivät edes pysty tarjoamaan harrastusmahdollisuutta lapsilleen.
– Meillä ei valitettavasti ole varaa tarjota lapsille mieluisia harrastuksia kovien hintojen takia. Molemmat vanhemmat käyvät kyllä töissä, mutta ylimääräistä rahaa ei jää useiden satojen eurojen harrastuksiin. Yritämme panostaa hyötyliikuntaan ja liikkua lasten kanssa luonnossa mahdollisimman paljon. 42-vuotias nainen, Varsinais-Suomi.
– Tytölläni olisi lahjoja taitoluisteluun, mutta joudun sanomaan hänelle keskituloisena yksinhuoltajana ei. Rahani eivät yksinkertaisesti riitä. 43-vuotias nainen, Helsinki.
– Tytär olisi halunnut aloittaa voimisteluharrastuksen. Hänellä olisi ollut siihen hyvät edellytykset. Jouduimme luopumaan ajatuksesta, koska emme olisi selvinneet harrastusmaksuista. Harmittaa, että vanhempien varallisuus sanelee nykyään sen, mitä lapset voivat harrastaa. 45-vuotias nainen.
– Ujo ja liikunnallisesti ei-niin-lahjakas 6-vuotias poikamme ilmoitti, että kokeilisi mielellään sählyä. Kun viimein löysimme harrasteryhmän, kävi ilmi, että vuosimaksu on lähemmäs 600 euroa. Maksut ovat enemmän kuin mihin meillä olisi varaa. 45-vuotias nainen, Espoo.
”Rahani eivät yksinkertaisesti riitä.
Harrastusmaksujen nousu ei ole jäänyt huomaamatta keltään. Jotkut joutuvat harkitsemaan harrastuksien lopettamista, jos kulut jatkavat nousemistaan.
– 16-vuotias lapsi harrastaa ja pelaa jääkiekkoa toisella paikkakunnalla, jonne joutui jääkiekon perässä muuttamaan. Vanhemmat pääsääntöisesti maksavat ruoan ja muut pakolliset tarvikkeet. Tilanne alkaa olla huolestuttava. Tulevaisuus näyttää siltä, että jääkiekon harrastus tullaan lopettamaan näiden kohonneiden kustannusten takia. 54-vuotias mies, Rovaniemi.
– Lapseni harrastaa salibandyä, johon menee yli 3000 euroa kaudessa + mahdolliset leirit ja varusteet. Harrastus ei ole kalleimmasta päästä, mutta silti jo liian kallista. Minulla on huoli nuoren harrastuksen jatkumisesta. Seuralta on tullut uhkauksia, ettei nuori voi osallistua, jos maksuja rästissä. Nuori joutuu kärsijäksi, kun vanhemmalla tiukkaa ja maksuja myöhässä. 45-vuotias nainen, Espoo.
”Seuralta on tullut uhkauksia, ettei nuori voi osallistua, jos maksuja rästissä.
Harrastusten maksaminen voi vaatia vanhemmilta tiukkaa kirjanpitoa ja pitkiä työpäiviä.
Jotkut tekevät montaa eri työtä saadakseen tarpeeksi rahaa kasaan.
– Kaksi tytärtäni harrasti useita eri liikuntalajeja. Kyllähän siinä sai miettiä, mistä repäistä rahat. Tein kolmea työtä – sekä yö- että päivävuoroja. Minua motivoi se, että lapset pysyvät pois muusta pahanteosta, kun harrastavat. Liikunta on itsessään kehittävää. 65-vuotias nainen, Pihtipudas.
– Onneksi omat lapseni ovat jo aikuisia. Yksinhuoltajaäiti oli aiemmin tosi tiukilla. Valmentaja ajoittain paheksui siitä, ettei ollut varaa kalleimpaan mahdolliseen harrastusvälineeseen. Se tuntui niin pahalta jo muutenkin haastavassa elämäntilanteessa yksin lasten kanssa. 50-vuotias nainen.
– Futiksen joukkuemaksu on 180 euroa kuussa ja siihen päälle kaikki muu. Olemme ihan tavallisia keskituloisia, mutta tiukkaa tekee, kun lapsia on useampi. 42-vuotias nainen, Espoo.
– Lapsenlapsi on harrastanut muodostelmaluistelua vuosia. Harrastuksen mahdollistaminen vaatii sekä molempien vanhempien että isovanhempien panosta. Joskus on tiukkaa, koska kumpikaan vanhemmista ei ole suurituloinen. Onneksi isovanhemmilla on mahdollisuus kiristää vyötä ja osallistua kuluihin – lapsen tahto harrastaa menee muun kulutuksen ohi. 61-vuotias nainen, Kuopio.
”Kaksi tytärtäni harrasti useita eri liikuntalajeja. Kyllähän siinä sai miettiä, mistä repäistä rahat. Tein kolmea työtä – sekä yö- että päivävuoroja.
Lukijat toteavat, että harrastusmaksuissa täytyy ottaa huomioon myös muun muassa polttoaineiden kallistuneet hinnat.
Yksi lukija kertoi dramaattisen tarinan, kuinka joutuu tuskailemaan työttömänä saadakseen lapsensa ”elintärkeän” harrastuksen pariin.
– Poikamme harrastaa judoa. Matkaa harjoituksiin on 80 kilometriä. Pelkkään dieseliin menee noin 30 euroa kerralta. Harrastus itsessään maksaa tuhansia euroja vuodessa. Tämä kaikki on täysin omakustanteista. Pojalla on lievä cp-vamma, jonka takia treenit ovat hänelle elintärkeät, jotta voisi elää normaalia elämää. Kaiken huipuksi olen työtön, joten kovasti täytyy pennin venyä. Onneksi puoliso auttaa jonkin verran.
– Kyllähän se kallista on. Oma lapseni harrasti kiekkoa 14 vuotta. Pidin kustannuksista melko tarkkaa taulukointia. Harrastusmatkoihin menneillä rahoilla voisi kustantaa mukavan kokoisen omakotitalon. 45-vuotias mies, Joensuu.
”Harrastus itsessään maksaa tuhansia euroja vuodessa. Tämä kaikki on täysin omakustanteista. Pojalla on lievä cp-vamma, jonka takia treenit ovat hänelle elintärkeät, jotta voisi elää normaalia elämää. Kaiken huipuksi olen työtön, joten kovasti täytyy pennin venyä.
Eräs kertoo harrastusmahdollisuuksien rajoittavan jopa lasten hankkimista.
– Lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät juuri harrasta. Kahta lasta enempää emme voi hankkia, koska haluamme tarjota heille mahdollisuuden harrastaa. Silti kalleimmat lajit karsiutuvat pois, vaikka bruttotulomme ylittävät 6000 euroa ja elämme kohtuullisen säästeliäästi. 33-vuotias nainen, Nokia.
Muutamalla lukijalla oli myös positiivisia kokemuksia lasten harrastusmaksuista. Heidän mukaansa jotkut seurat toimivat malliesimerkkeinä lasten liikunnan tukemisessa.
– Lapseni yleisurheiluseura ottaa perheitä upeasti huomioon. Seura avustaa kisamaksuissa ja kustantaa lajikouluja. Kausimaksu on myös hyvin maltillinen. Matkoissa pyörii kimppakyydit ja varusteet kierrätetään. Kyllä tämä on suurperheelle pelastus. Kiitos seuralle ja valmentajille, jotka tekevät ison työn lasten eteen. 42-vuotias nainen, Turku.
– Tyttäreni tanssiopistossa tuetaan lahjakkaiden oppilaiden balettia huomattavan alhaisilla lukukausimaksuilla. Se antaa mahdollisuuden edetä tanssissa eikä hinta ole este harrastukselle. Tästä voisivat muut seurat ottaa mallia.
