Nelli Kniivilä on yrittäjä, joka tienaa elantonsa tekemällä sisältöä someen, kuten Instagramiin, TikTokiin ja YouTubeen.
Hän käy myös aikuislukiota ja kilpailee crossfitissa.
18-vuotias yrittäjä julkaisee monipuolisia videoita ja kuvia esimerkiksi harjoitteluistaan, arkielämästään ja koulusta. Hän on kohdannut sekä iloa että kohtalokkaita järkytyksiä verkon värikkäässä maailmassa.
Kniivilä aloitti YouTube-videoiden tekemisen jo 12-vuotiaana. Nyt hänellä on TikTokissa 127 000, YouTubessa lähes 60 000 ja Instagramissa noin 35 000 seuraajaa.
Fitness-vaikuttaja Pernilla Böckermanilla, 22, esimerkiksi on Instagramissa 204 000 ja YouTubessa 140 000 seuraajaa. Suomen seuratuimmalla fitness-vaikuttajalla Erna Huskolla, 25, on puolestaan peräti 1,7 miljoonaa seuraajaa TikTokissa ja Instagramissa 321 000.
Sometyön ansiosta Kniivilä on pystynyt keskittymään täysillä urheiluun, ostamaan oman asunnon ja muuttamaan omilleen teini-ikäisenä. Sen enempää nöyrä nuori ei halua ansioitaan avata.
Julkisella työllä on kuitenkin myös järkyttävä varjopuolensa.
Kniivilä oli vasta 15-vuotias, kun aikuiset miehet alkoivat lähetellä hänelle peniskuvia.
Eikä se jäänyt siihen: Miehet lähettivät teinitytölle viestejä, joissa kertoivat masturboivansa tämän kuvia katsellessaan.
Kniivilän äiti oli tietenkin huolissaan häiritsevistä viesteistä, mutta uskoi fiksun nuoren selviävän niistä.
Kniivilää itseään peniskuvat ja nettihäirintä ahdistivat toisinaan todella paljon. Vuosien mittaan hänen asenteensa alkoi muuttua, kun inhottavia kuvia ja kommentteja tuli aktiiviselle somettajalle niin paljon.
– Yleensä vain annan niiden olla, mutta jotkut käyttäjät estän. Onneksi tämän vuoden puolella ”dickpicejä” on tullut merkittävästi vähemmän.
Kniivilä on saanut järkyttäviä kommentteja somessa
Vuoden 2023 alussa voimaan astui uusi seksuaalirikoslaki, jonka mukaan on rikos lähettää kuva omasta sukuelimestään ilman vastaanottajan suostumusta.
Tietenkään kenenkään – varsinkaan alaikäisen – ei pitäisi joutua katselemaan tahtomattaan tuntemattomien ihmisten sukuelimiä.
Monille se on kuitenkin arkipäivää internetissä.
Kniivilä ei ole tehnyt rikosilmoitusta kohtaamastaan nettiahdistelusta, mutta hänen tuttavansa on. Yksi Kniivilän seuraajista siirtyi viestittelemään tuttavalle, joka kääntyi virkavallan puoleen.
Kniivilä kokee rikosilmoituksen tekemisen liian hankalaksi, koska usein miehet lähettävät peniskuvia anonyymisti.
Törkeiden kuvien ja viestien lisäksi Kniivilä on saanut paljon ilkeitä kommentteja.
Hänen mielestään negatiivisilta kommenteilta on mahdoton välttyä somessa.
– Totta kai somessa kommentoidaan ulkonäköä ja kroppaa, se nyt vain on surullinen fakta, Kniivilä huokaisee.
– Jotkut kommentit satuttavat todella paljon. Kerran poistin alustoiltani kommentoinnin käytöstä vuoden ajaksi, koska en vain enää jaksanut ilkeitä kommentteja.
Kniivilä kokee, että some on välttämätön työkalu, jos haluaa esimerkiksi urheilla täysipäiväisesti. Monissa lajeissa ei vain ole tarpeeksi rahaa riittävien palkkojen maksamiseen.
Vaikka käsiteltävät asiat ovat vaikeita, Kniivilä puhuu tyynesti ja ymmärrettävästi. Välillä hänen koiransa hyppää hakemaan huomiota keskustelun lomassa, jolloin Kniivilä rapsuttaa sitä iloisesti.
Naisen kasvoista on mahdoton arvata, miten paljon arvostelijoiden haukut ovat häntä satuttaneet.
Menestyksen hintana on ollut teinitytön terveys.
Kniivilä sairastui anoreksiaan 16 ikävuoden tienoilla.
Kniivilän mukaan hänen sairautensa laukesi netti- ja koulukiusaamisen takia.
– Minua kiusattiin aika paljon siitä, että tein somea. Välillä heiteltiin kivillä, välillä varastettiin reppu, välillä soiteltiin pilapuheluita ja välillä haukuttiin. Minua kiusattiin kaikin maailmasta löytyvin keinoin.
Kniivilä arvelee, että kiusaamisen taustalla oli kateutta. 12-vuotiaana somen tekemisen aloittanut Kniivilä alkoi ansaita YouTubella rahaa jo 15-vuotiaana.
Harva teini-ikäinen tienaa elantonsa vain somesisältöä tekemällä.
”Kerran poistin alustoiltani kommentoinnin käytöstä vuoden ajaksi, koska en vain enää jaksanut ilkeitä kommentteja.
Syömisen tarkkailusta tuli keino selviytyä pahasta olosta.
Kun hän alkoi laihduttaa, hän sai yhtäkkiä paljon vartaloon kohdistuvia kehuja. Hänen ulkonäköään saatettiin kehua, kun hänen painonsa putosi.
Kommentit saivat tytön miettimään, olisiko hän sitten vielä kauniimpi, jos laihtuisi vielä lisää.
Kehut olivat kuin katalyyttejä syömishäiriön syntyreaktiossa.
Sairauden takia Kniivilän suhde urheiluun muuttui pakonomaiseksi. Hän harjoitteli aivan liikaa ja vääristä syistä. Ulkopuolisten kannustavat kommentit saivat Kniivilän jatkamaan vain entistä kovempaa, sillä hän oletti muiden haluavan hänen näyttävän laihalta ja lihaksikkaalta.
Kniivilän sairaus sai hänet uskomaan, että ainoa tapa näyttää toivotulta on pakkomielteinen liikkuminen ja syömisen äärimmäinen rajoittaminen.
Melko nopeasti Kniivilän läheiset ja seuraajat huomasivat, ettei urheilijan suhde harjoitteluun tai omaan kehoon ollut terveellä pohjalla. Siitäkin huolimatta, että somevaikuttaja teki kaikkensa salatakseen sairautensa.
Kniivilä ei suostunut aluksi ottamaan apua vastaan tai edes myöntämään sairautta.
Vointi kääntyi vain huonommaksi.
HENGENVaarallisen aliravittu tyttö ei yksinkertaisesti jaksanut tehdä mitään.
Hän joutui pitämään tauon sometyöstä.
Pelkästään käveleminen tuntui raskaalta.
– Pahinta syömishäiriössä oli varmaan se, että erkaannuin täysin kaikista. Välit äitiini ja sukulaisiini menivät käytännössä kokonaan poikki. Kaikki tuntui tosi raskaalta ja mielessäni pyöri vain ruoka.
Sukulaiset eivät uskaltaneet kutsua tyttöä kylään, koska he eivät tienneet, miten olla hänen kanssaan. He eivät uskaltaneet sanoa tai tehdä mitään, koska Kniivilä suuttui energiavajeen takia kaikesta.
Sairaus oli muuttanut tytön persoonan täysin.
– Paljon siitä ajasta kertoo se, etten muista koko kahdesta vuodesta käytännössä mitään.
Yrityksetkään eivät halunneet tehdä Kniivilän kanssa yhteistyötä silloin, kun hänen kuntonsa oli pahimmillaan. Kniivilä arvelee, etteivät yritykset halunneet riskeerata mainettaan.
”Välit äitiini ja sukulaisiini menivät käytännössä kokonaan poikki. Kaikki tuntui tosi raskaalta ja mielessäni pyöri vain ruoka.
Käänne selviytymisessä tapahtui yhtäkkiä vajaa vuosi sitten. Määrätietoinen yrittäjä päätti, että nyt saa riittää.
Suurin motivaation lähde parantumiseen oli urheilu – Kniivilä tajusi, ettei voi urheilla, jos ei syö.
Nyt hän kertoo, ettei ole vielä täysin toipunut, mutta voi paremmin kuin vuosiin. Hänen äitinsä totesi koskettavasti kesän jälkeen:
– Ihanaa, kun olen saanut minun Nellini takaisin.
Äidin ja tyttären välit ovat jälleen hyvät, ja he esiintyvät yhdessä Kniivilän useissa TikTok-videoissa.
Kniivilä on jakanut somessa avoimesti ja kaunistelematta kokemuksiaan hengenvaarallisesta sairaudesta. Hän haluaa näyttää tahattomienkin kommenttien kohtalokkaat seuraukset, jotta ihmiset miettisivät enemmän sanojaan.
Kniivilä toivoisi muutosta ihmisten asenteisiin ja kehoihanteisiin. Häntä suututtaa, kun vallalla tuntuu olevan käsitys, että laihtuminen olisi aina hyvä asia tai laihuus olisi sama kuin terveys.
Monesti tilanne on juuri päinvastoin – etenkin nuorilla urheilijoilla, joilla syömishäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina.
Syömishäiriöpotilaiden kasvava määrä näkyy niin kliinisessä työssä kuin tutkimustuloksissa.
Kniivilä kamppailee yhä kehonkuvansa kanssa. Motivoituneen nuoren elämässä on onneksi tällä hetkellä paljon tärkeitä ihmisiä, joiden tuki on hänelle korvaamatonta.
Kniivilän suupielet nousevat hymyyn, kun tulee puhe hänen poikaystävästään.
– Poikaystäväni on kaikista isoin tuki. Hän osaa sanoa juuri oikeat asiat. Siitä saan olla maailman kiitollisin.
Kniivilää auttavat parantumisessa muistot hirveästä ja onnettomasta elämästä sairauden pahimpana aikana. Siihen pisteeseen hän ei halua enää palata.
”Poikaystäväni on kaikista isoin tuki. Hän osaa sanoa juuri oikeat asiat. Siitä saan olla maailman kiitollisin.
Nuorella naisella ei ole tarkkoja suunnitelmia tulevaan. Hän rennosti toteaa elävänsä hetkessä.
Nyt hän käy ainakin aikuislukion loppuun ja jatkaa sometöitä. Kniivilä kertoo pystyvänsä nykyään sietämään ilkeitä kommentteja paremmin kuin ennen, mutta huonoina päivinä tai hetkinä haukut saattavat yhä kolauttaa häntä.
– Riippuu ihan päivästä, pystynkö sivuuttamaan kommentit. Onneksi nyt elämässäni on enemmän ihmisiä, joille voin puhua ja jotka osaavat auttaa.
Silti Kniivilä on kiitollinen työstään, koska se on mahdollistanut oman aikataulun ja urheilemisen ammattimaisesti.
Kniivilän vinkki somea aloitteleville on se, ettei kannata luovuttaa heti, jos ei tule rahaa tai seuraajia.
– Tein itse kolme vuotta videoita ennen kuin aloin saada niistä rahaa, Kniivilä naurahtaa loppuun.
