Vielä muutama vuosi sitten Tapio Suominen, 58, nukkui hälyttävän huonosti. Hän heräili keskellä yötä haukkomaan happea.
– Havahduin tukehtumisen tunteeseen ja haukoin sängyn laidalla happea kuin kala kuivalla maalla. Viimeistään silloin tajusin, että tähän asiaan täytyy saada joku ratkaisu.
Suominen oli pitkään vähätellyt ongelmaa ja vältellyt lääkäriin menoa. Ei olisi kannattanut. Suomisella diagnosoitiin uniapnea vuonna 2020.
– Sain mittauslaitteet kotiin, ja tulokset olivat todella hurjia. Minulla oli jopa sata hengityskatkosta tunnissa, Suominen muistelee.
– Käytännössä hengitykseni oli sellaista, että ensin oli 15 sekunnin hengityskatko, sitten pakonomaista ja hätäistä hengitystä 15 sekuntia ja sitten taas uusi katkos. Tämä jo itsessään on iso riski.
Diagnoosin jälkeen Suominen sai avukseen CPAP-laitteen, joka muutti kaiken.
– Olen käyttänyt laitetta noin kolmen vuoden ajan, ja se on vaikuttanut unenlaatuuni järisyttävän paljon. Jos minulla oli ennen oli pahimmillaan yli 100 katkosta tunnissa, niin nyt niitä on vain muutama tunnissa. Se on ihan normaali määrä.
CPAP-maskin avulla uniapneasta kärsivä hengittää huoneilmaa pienellä ylipaineella, mikä estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana.
Maski on hieman rujon näköinen ja pihisee, mikä epäilyttää monia.
– Minullakin meni viikko tai pari totutteluun. Nykyään en ota edes päiväunia ilman maskia. Kyseessä on oiva laite kaikin puolin.
Suomisella on painava viesti kaikille niille ihmisille, joita huono unenlaatu mietityttää.
– Jos on pienikin ajatus siitä, että tämä asia olisi syytä tsekata, niin hurjasti kannustan ihmisiä menemään tutkimuksiin.
Selostajalegenda painottaa, ettei uniapneassa ole mitään hävettävää.
– Okei, ylipaino voi olla yksi tekijä, mutta välttämättä uniapnealla ei ole mitään tekemistä fyysisen kunnon kanssa vaan se voi johtua anatomisista asioista, joille ei kukaan mahda mitään.
