Ylöjärveläinen Salme, 82, aloitti 75-vuotiaana nollista – nyt hän ylsi temppuun, johon kukaan muu maailmassa ei ole kyennyt

Ylöjärveläinen Salme Nummela kiemurteli ensin istualtaan tatamin laidalla seuratessaan lastenlastensa harjoituksia. Sitten hän nousi ylös – ja teki historiaa.

Salme Nummelaa eivät 82 ikävuotta paljoa paina. Taekwondon ansiosta kunto on parempi kuin harrastusta aloittaessa seitsemän vuotta sitten.

26.1. 6:43

Karhulan kauppalan hiihtomestaruus 1956. Ja heti perään taekwondon musta vyö 2022.

Siinä ylöjärveläisen Salme Nummelan urheilu-uran kohokohdat.

– Nuorena hiihdin, myöntää 82-vuotias Nummela paikassa, jota voinee kutsua hänen toiseksi kodikseen.

Olemme Taekwon-Do Center -seuran tatamisalilla, jossa Nummela on juuri vetänyt iäkkäämmistä taekwondon harrastajista koostuvan Harmonia-ryhmän treenit.

– Asento on tärkeä! Jaloista tukea ja tasapainoa, Nummela neuvoo.

– Niska pitkänä, leuka suorana, ja nyt voimaa! Jeh! Tsu! Joko alkaa hiki valua?

Lapsiryhmien kohdalla on luonnollista, että vetäjä on muita vanhempi. Mutta Harmonia-ryhmässä asetelma on sama, vaikka ohjattavien joukossa on eläkeläisiäkin.

Nummelalla riittää moiseen arvovaltaa. Hän suoritti joulukuussa kokeen ja kantaa nyt lanteillaan korealaislähtöisen lajin korkeimman tason vyötä, mustaa sellaista.

Salme Nummela näyttää esimerkkiä kerran viikossa kokoontuvan aikuisten jatkoryhmän eli Harmonian jäsenille.

Oppilailla onkin – itämaisten kamppailulajien tavan mukaan – hyvä syy kumarrella harmaapäiselle opettajalleen.

Nummelaa sen sijaan tuppaa vain naurattamaan. Vähän väliä. Niin harjoitusten aikana kuin niiden jälkeenkin.

Mielikuva totisista, tiukasti historiallisen lajin perinteitä kunnioittavista kivikasvoista murenee, kun konkaria katselee.

No, konkaria ja konkaria... Nummela on harrastanut lajia vasta seitsemisen vuotta.

Kamppailukärpänen puraisi vuosikymmenen verran eläkkeellä ollutta Voionmaan opiston opettajaa vuonna 2015.

– Kolme lastenlastani harrasti silloin lajia. Kuskasin heitä aina salille, Nummela muistaa.

– Istuin reunassa ja katselin, kun muut tekivät liikkeitä. Se näytti kivalta hommalta, ja rupesin siinä istualtani kiemurtelemaan mukana.

Niska suorana ja voimaa siihen, vaatii Nummela oppilaaltaan.

Erikoinen näky kiinnitti ohjaaja Tarja Korhosen huomion.

– Tarja kysyi, tulisinko mukaan. Olin nolona: ei, en!

– Mutta ei Tarjan montaa kertaa tarvinnut suostutella. Lähdin mukaan kokeilemaan, onko minusta mihinkään.

Oli. Ja on.

– Taekwondo vei mukanaan. Se alkoi koukuttaa, kun aina tulee uusia liikesarjoja, ja saa samalla oman kropan toimimaan aina vain paremmin.

– Toki tässä iässä on pitänyt tehdä oppiakseen paljon enemmän töitä kuin nuorempien. Paljon kertaamista, että kroppa ottaa liikkeet vastaan ja ne menevät oikeaan aikaan.

Pian kävi ilmi, että kyse on muustakin kuin kuntoilusta.

– Nautiskelin liikunnasta loistavien ohjaajien kannustamana. En ajatellut mitään vöitä.

– Kun vyökokeista tuli puhe, ajattelin, etteivät ne voi minua koskea. Mutta niin sitä vaan edettiin vyöstä toiseen.

Harmonia-ryhmä lämmittelee muun muassa imitoimalla puukorin nostoa.

Taekwondon maailman kattojärjestön ITF:n (International Taekwon-Do Federation) oppilasarvot jakaantuvat kymmeneen vyötasoon, alimmasta valkoisesta ylimpään mustaan.

– Kun sain ylemmän punaisen vyön, jotenkin se mustakin rupesi houkuttelemaan.

Nummela ei toki kykene samaan terävyyteen ja voimaan kuin lajia kilpailumielessä harrastavat nuoret. Mutta liikkeet ovat oikein tehtyjä ja täsmällisiä.

Ja jos taekwondossa olisi yli 80-vuotiaiden sarja, Nummela tuskin löytäisi voittajaansa koko Tellukselta.

– Kansainvälisen liiton toimistossa ei ole tietoa Salmea vanhemmasta mustan vyön saajasta. Varmaan on useamman kymmenen vuoden väli toiseksi vanhimpaan, Taekwon-Do Center ry:n puheenjohtaja Tarja Korhonen veikkaa.

Salme Nummelan nauru tarttuu.

Ainutlaatuista on sekin, että Nummela lähti vyömatkalleen nollatasolta 75 vuoden iässä.

Korhonen tietää, että lajin World Cupissa on ollut joku yli 70-vuotias taekwondoka. Yli 46-vuotiaiden sarja on kuitenkin tällä hetkellä korkein, jossa veteraanit pääsevät ottelemaan.

Tulee kilpailuja tai ei, Nummelalle taekwondossa tärkeintä ovat aivan muut asiat.

– Peli ei ole pelattu, vaikka ikää tulee. Olen nyt ehdottomasti paremmassa kunnossa kuin 75-vuotiaana.

Ja jos ikävä tilanne sattuu, taekwondon taitaminen auttaa itsepuolustuksessa. Ikäihmisen helpoksi saaliiksi kuvittelema päällekarkaaja voi yllätyksekseen kokea kovia.

Korhonen muistuttaa, että vaikka jalka ei nousisikaan enää korkealle, voi matalampikin potku olla oikeaan paikkaan osuessaan tehokas.

– On hyvä osata puolustautua ja irrottautua. Tärkeämpää on estää eskaloituminen. Pitää havainnoida ympäristöään ja luottaa etiäiseen, Korhonen neuvoo.

Taekwondo antaa keinot myös itsepuolustukseen.

Joskus 1960-luvun puolivälissä Nummela ei tarkkaillut ympäristöään kyllin hyvin kävellessään Tampereen Kalevassa töistä kotiin.

– Olin silloin töissä nuorisokodissa. Nautiskelin kävellessä pimeästä syksyillasta, kun yhtäkkiä käsi oli suuni edessä. Se tuntui hirveältä. Huusin kaikin voimin, jotta sain itseni irti miehen otteesta ja juoksin kotiin.

Sen koommin Nummela ei ole tiukkaan paikkaan joutunut. Myöhemmällä työurallaan Voionmaan opistossa hän tavallaan neuvoi selviämään tilanteista ilman fyysistä kontaktia.

– Opetin Voionmaan opistossa muun muassa puheviestintää, vuorovaikutustaitoja ja neuvottelutaitoja.

Askel vuorovaikutustaidoista taekwondoon ei ole pitkä.

Kyltit tatamisalin seinällä muistuttavat, että taekwondo on muutakin kuin urheilua. Kyse on filosofia, jossa harjoitetaan kehon lisäksi mieltä.

ITF:n Suomen liiton sivuilla korostetaan moraalisten arvojen, etiikan ja lannistumattoman hengen kasvattamista sekä kohteliaisuuden ja itsehillinnän opettamista. Tavoite ei ole sen vaatimattomampi kuin maailmanrauha.

– Rehellisyys on tullut äidinmaidosta, kohteliaisuutta on sen sijaan pitänyt opetella. Pitää osata kumarrella ylemmille vöille, Nummela nauraa.

– Yksi tärkeimmistä asioista on kunnioittaa ja arvostaa toista.

Musta vyö kertoo sekä fysiikan että mielen hallinnasta.

Ainoa ongelma on itsehillinnän kanssa.

– Naureskelen kaikissa tilanteissa. Minusta kaikki on koko ajan hauskaa.

Eikä hauska ole loppumassa. Nummela aikoo jatkaa lajin parissa niin kauan kuin jalka vähänkin nousee.

Eihän vyöpolkukaan ole ohi. Mustia vöitäkin kun on yhdeksää eri tasoa. Nummelalla on se alin, 1. danin musta vyö.

– Koko ajan tässä oppii uutta. Vielä voi tulla myös se 2. dan eteen. Mutta hyvä, jos sille tasolle pääsen. Ylemmät taitavat jo olla mahdottomia. Jalka ei nouse niin korkealle, Nummela sanoo.

Ja nauraa.

Salme Nummelan mustasta vyöstä kertoi ensimmäisenä Ylöjärven Uutiset.

Tarja Korhonen (kesk.) kuvaannollisesti nosti Salme Nummelan (vas.) tatamin laidalta lajin pariin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?