Kommentti: Tässä on Suomen urheilu­historian yksi suurimmista onnistumisista – ja se nähtäneen jatkossakin ilmaiseksi

Maailmancupin avaustapahtuman juurruttaminen pysyvästi Koillismaalle on Suomen urheiluhistorian kovimpia onnistumisia, kirjoittaa Pekka Holopainen.

Norjan Halvor Egner Granerud liitää kohti suurmenestystä Planican MM-kisoissa. Suomessa saadaan jännittää, miten Iivo Niskaseen iskeneen koronaviruksen aiheuttama taudinkuva etenee.

28.11.2022 7:08

Eipä sitä erityisin seremonioin ja fanfaarein viikonlopun aikana juhlistettu, mutta peräti 20 vuotta pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupit on nyt avattu Kuusamon kaamoksessa Suomen Koillismaalla. Se on koko Suomen urheiluhistoriassa erittäin kovan luokan onnistuminen ja maineteko. Erikoisuuksiin kuuluu sekin, että Suomi taisi viikonloppuna olla harvoja maita, joissa urheilumaisemaa eivät suvereenisti hallinneet jalkapallon MM-kisat, vaan suksilajit.

Kun jo klassikoksi juurtunut Nordic Opening ensimmäisen kerran kilpailtiin Kuusamossa, Iivo Niskanen oli 10-vuotias liikunnallinen pikkupoika Vieremältä. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin hän oli se kaveri, jota kisarupeama olisi isäntien vinkkelistä kipeästi tarvinnut.

Lue lisää: Mistä Iivo Niskanen kaivaa enää motivaationsa? ”Kovin nuoruuden nälkä hävinnyt”

Kahdeksasta maailmancupin osakilpailuvoitostaan Niskanen on niitannut Rukan brutaalilla radalla peräti 50 prosenttia, ja nytkin hän olisi ollut ainoa kiilapoika latutapahtumia dominoineiden norjalaisten seassa. Koronatartunnan saaneen Niskasen taudinkuvan kehitys on tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin muuttuja Suomen talviurheilun tämän kauden menestysskenaarioissa.

Lue lisää: Suomen hiihtotähdet puhuvat suoraan alkoholista – yksi maajoukkuemies paljastaa vetävänsä välillä ”kunnon kännit”

Naisten hiihdossa vanhat kasvot Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen ovat yhä kuumat mitalikandidaatit, mutta Jasmi Joensuu nousee tällä kaudella sprinttihiihdon eliittiin. Vakiintuneen edustusryhmän takana on tapahtunut muutenkin laajalla rintamalla selvää, kipeästi kaivattua kehitystä.

Jasmi Joensuu saattaa jysäyttää ison sprinttipommin tällä kaudella.

Kansainvälisen olympiakomitean kriittisessä erikoisvartioinnissa olevasta yhdistetystä jäi viikonlopulta mieleen lähinnä massahiihtoformaatti. Se tiedettiin katastrofiksi jo alkujaan, mutta tositilanteessa se oli vielä jotain enemmän. Ei jatkoon.

Suomen mäkihyppääjistä Niko Kytösaho ja Antti Aalto pumppasivat sunnuntaina lajinsa renkaita ansiokkaasti saavuttamalla maailmancupin pisteitä.

Lue lisää: Olympiavoittaja tärisi pelottavan näköisesti Rukalla – kertaa nyt dramaattista hetkeä maali­alueella

Käydään nyt kuitenkin läpi, millaisten realiteettien kanssa lajijohtaja Mika Kojonkoski ja päävalmentaja Janne Väätäinen painivat. Suomi sai valita Rukalle yhteensä 10 hyppääjää, joista neljä maajoukkueeseen ja kuusi niin kutsuttuun kansalliseen ryhmään. Tällä tasolla saa kilpailla, jos on saavuttanut yhden pisteen maailmancupia alemmalla Continental-tasolla. Suomesta löytyy tällä hetkellä tasan nuo kymmenen valintakelpoista hyppääjää, ei yhtään enempää.

Yhdistetyn massalähdöstä odotettiin urheilullista katastrofia, mutta se oli jotain vielä enemmän.

Mäessä taidettiin nähdä myös viikonlopun sporttisin veto, kun Norjan Halvor Egner Granerud jysäytti aamuhämärissä uudeksi mäkiennätykseksi 150,5 metriä.

Maailmancupin pisteiden alennusmyynti – jakaminen 50 parhaalle – näytti saman tien irvokkuutensa. Naisten takaa-ajohiihdossa pisteitä satoi kaikille, jotka maaliin asti jaksoivat, ei toki kierroksella ohitetuille. Miehistä sentään 18 jäi pisteillä palkitsematta.

Lue lisää: Suomen maajoukkuenainen vetäytyi yllättäen Rukan maailmancupista – kertoo nyt syyn

Jos ovat myllerryksessä kilpailuformaatit ja pistelaskusysteemit, niin paljon tapahtuu kulisseissakin. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS aikoo jatkossa myydä ja markkinoida lajiensa mediaoikeuksia keskitetysti oman markkinointiyhtiönsä kautta. Töihin on kuulemma rekrytoitu parhaita voimia urheilun mediaoikeuskaupan parista, ja ennen kaikkea naapurilaji ampumahiihdon puolelta.

Lajin kattojärjestön IBU:n urheilullisesti tervettä ja kansainvälisesti hyvinvoivaa pyssykisakiertuetta on pohjoismaisten lajien puolella jo vuosikaudet ihailtu ja kadehdittu.

FIS:n peliliike tarkoittaa, että esimerkiksi Suomen hiihtoliiton kruununjalokivien eli Kuusamon ja Lahden maailmancupien omistusoikeudet siirtyvät nyt kansainvälisen kattojärjestön käsiin. Rahanarvoisesta tavarasta maksetaan tietenkin asianmukainen hinta, ja kaikkea parastahan FIS tietenkin osakkailleen eli kansallisille liitoille haluaa.

Suomessa pohjoismaisten lajien tv-katsojaluvut ovat, kiitos Yle Urheilun massiivisen panoksen, edelleen erittäin korkeat. Vaikka Viaplayn Jussi Eskola ja Sami Jauhojärvi ovat supersuosittu tutkapari, pohjoismainen talviurheilu ei liene mikään maksukanavien vetonaula – sen paljastaa jo lajien katsojaprofiili.

Jatkossa FIS aikookin tiettävästi olla tarkkana siitä, että kattaus tulee ennen kaikkea ilmaiskanavilta.

Ja vielä:

Yle Urheilun uusi asiantuntija Ville Nousiainen muisteli nuorten MM-kisamatkaa Schonachiin 2002. Nousiaiselle lentomatka oli elämän ensimmäinen. Joukkuekaveri Matti Heikkinen totesi olevansa Nousiaiseen verrattuna jo maailmanmies, sillä hän oli sentään juuri lentänyt Kajaanista Helsinkiin.

Seitsemän vuotta nuorten MM-kisojen jälkeen Matti Heikkinen (oik.) oli aloittaja ja Ville Nousiainen (toinen vas.) ankkuri Suomen viestijoukkueessa, joka otti 2009 Liberecissä MM-pronssia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?