Uutuuskirja: Tätä Kaisa Mäkäräinen häpesi koko uransa – myös rahaa pimitettiin?

Manageri Harri Halmeen kirja valottaa hänen tähtisuojattinsa Kaisa Mäkäräisen uraa kulissien takaa.

Kaisa Mäkäräinen lopetti uransa vuonna 2020.

20.9. 5:42 | Päivitetty 20.9. 8:52

Urheilumanageroinnin raskassarjalaisen Harri Halmeen ja toimittaja Ari Pusan kirjoittama teos Manageri (Tammi) ilmestyi tiistaina.

Halmeen yksi tunnetuimmista suojateista oli ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen, jonka asioita hän on hoitanut vuodesta 2009 lähtien.

Mäkäräinen oli lajissaan ylivertainen kiintotähti Suomessa. Se aiheutti Halmeen mukaan monenlaisia ongelmia.

Yksi oli harjoittelu. Maajoukkueen toiminta ei ollut tarpeeksi kehittävää kolminkertaiselle maailmancupin voittajalle, joka tästä syystä harjoitteli paljon maajoukkueen ulkopuolella.

– Kuvio oli vaikea vuodesta toiseen. Tätä ei voitu sanoa ääneen. Kaisa harjoitteli suksihuoltajana toimineen Jarkko Siltakorven ja muiden maiden huippujen kanssa eri paikoissa Euroopassa. Kaisa oli äärimmäisen tunnollinen, ja hän vähän häpesi lähes koko uransa ajan, että harjoitteli maajoukkueen ulkopuolella.

Halmeen näkemyksen mukaan Suomen maajoukkueeseen ei myöskään saatu Mäkäräisen uran aikana koskaan niitä valmentajia, joita tämä olisi halunnut, koska ”hintalappu oli liian kova”.

Mäkäräinen voitti urallaan maailmanmestaruuden (2011) ja kolme kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun.

Halme ryöpyttää kirjassaan Ampumahiihtoliiton toimintaa. Mäkäräisen huippuvuosien aikaan tämä kiersi managerinsa kanssa liiton yhteiset sponsorikuviot ”niin kaukaa kuin pystyimme”.

Halme kokee, ettei Ampumahiihtoliitto osannut hyödyntää Mäkäräisen arvoa ja esimerkiksi myi mainospaikkoja aivan liian halvalla.

Kerran eräs yritys olisi ollut kiinnostunut tukemaan Mäkäräistä, mutta yrityksen edustajat eivät Halmeen kertoman mukaan olleet saaneet liiton kautta yhteyttä Halmeeseen.

– Kyllä, liitto ei ollut kiinnostunut välittämään tietoja. Tervetuloa todellisuuteen, Halme kiroaa ja kertoo, että vuosia myöhemmin yhteyden löydyttyä syntyi ”iso sopimus”.

Halme myös väittää Ampumahiihtoliiton pimittäneen Mäkäräisen ansaitsemia palkintorahoja tämän uran alkupuolella.

– Suomen ampumahiihtoliitto pimitti Kaisan palkintorahat milloin sitä huvitti. Minun näkemykseni oli, että Kaisan palkintorahoilla maksettiin liiton muita laskuja. Ja kun aika tuli maksaa urheilijalle, tilillä ei enää ollutkaan rahaa. IBU maksoi tuohon aikaan palkintorahat kansalliselle liitolle, ei suoraan urheilijalle.

Mäkäräinen oli kysynyt Halmeelta apua tilanteeseen. Avuksi tuli myös Olympiakomitea, ja Halme kertoo Mäkäräisen saaneen lopulta palkintorahansa liiton näpeistä.

Ampumahiihtoliiton puheenjohtajina Mäkäräisen uran aikana toimineet Kalle Lähdesmäki ja Olli Nepponen kiistivät molemmat Ilta-Sanomille Halmeen väitteet pimitetyistä palkintorahoista.

Lue lisää: Pimitettiinkö Kaisa Mäkäräiseltä palkintorahoja? Näin liittopomot vastaavat uutuuskirjan väitteisiin

Halme kertoo yrittäneensä myös Mäkäräisen kanssa välillä auttaa liiton väkeä.

– Pipossa oleva mainospaikka on hyvin näkyvä ampumahiihdossa. Saksalainen Viessman oli valmis ostamaan Kaisan pipon jo vuosia aiemmin ennen kuin liitto ymmärsi tämän ja poimi marjan. Kaisalle olisi pitänyt maksaa liitolle tulleesta noin sadasta tuhannesta eurosta niin sanottu founders fee. Päätimme kuitenkin Kaisan kanssa, että hyvä, kun liitto saa rahaa edes tästä piposopimuksesta. Emme alkaneet riidellä asiasta, Halme sanoo.

Halme kehuu kirjassaan Mäkäräistä hyväksi manageroitavaksi, mutta nostaa myös esiin tähtisuojattinsa nurjan puolen.

– Hän oli vain liian armoton itselleen. Kaisa määritti itseään sen päivän tuloksen mukaan koko uransa ajan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?