Uiguurien julma kohtelu pöyristyttää – nyt puhuvat Suomesta turvapaikan saaneet ”Askar” ja ”Rakhima”: ”Kiina haluaa tuhota meidät”

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kuvanneet Xinjiangin ”pakkotyövankiloiden” tapahtumia kansanmurhaksi tai kulttuuriseksi kansanmurhaksi. Nyt Suomessa asuvat uiguurit puhuvat aiheesta, joka oli erittäin arka juuri päättyneiden olympialaistenkin aikaan.

23.2. 6:06

Zhangjiakou

Orjahenkiseen työhön pakottamista, raiskauksia, pahoinpitelyjä, kidutusta, joskus jopa murhia.

Kaikkea tällaista julmuutta kansainväliset tutkijat uskovat uiguurivähemmistöjen kohdanneen Kiinan kommunistihallinnon perustamilla ”uudelleenkoulutusleireillä”.

Tutkijoiden mukaan esimerkiksi Xinjiangissa sijaitsevat leirit ovat käytännössä vankiloita. Niissä arvellaan olevan tällä hetkellä jopa yli miljoona uiguuria.

Kiinan kommunistinen puolue on sortanut Xinjiangin maakunnassa asuvia uiguureja jo vuosia. Uiguureja lasketaan olevan kaikkiaan noin 10 miljoona. Heistä Kiinassa asuvilla on suuri vaara joutua pelkoa herättäville leireille mitä vähäpätöisimmistä syistä, esimerkiksi lataamalla puhelimeen länsimaisen WhatsApp-sovelluksen.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kuvanneet Xinjiangin tapahtumia kansanmurhaksi tai kulttuuriseksi kansanmurhaksi. Aiheesta on – kuten myös muista Kiinan ihmisoikeusrikkomuksista – keskusteltu kiivaasti myös Pekingin olympialaisten aikoihin.

– Olympialaisia ei olisi koskaan pitänyt myöntää Kiinalle – eikä maalle saisi myöntää muitakaan kansainvälisiä tapahtumia. Se, että kisat järjestettiin Pekingissä, kertoo siitä, ettei maailma välitä kansastamme yhtään, sanoo Suomessa asuva uiguurinainen ”Rakhima”.

Kaksi Suomesta turvasataman löytänyttä uiguuria, nainen ja mies, antoivat IS:lle olympialaisten tienoilla haastattelun tästä erittäin arasta aiheesta.

He haluavat esiintyä jutussa peitenimillään, Rakhimana ja ”Askarina”.

– Olympialaiset olivat Kiinalle mahdollisuus saada maailma unohtamaan sen tekemät ihmisoikeusrikokset. Olympialaiset loivat Kiinasta täysin valheellista kuvaa, ja sitä on näin uiguurin näkökulmasta vaikea sietää, Askar alleviivaa.

Kiina haluaa alistaa uiguurit ”poliittiseen uudelleenkoulutukseen” ja pakottaa heidät luopumaan uskonnostaan, sunnalaisesta islamista. Maanviljely on yksi uiguurien perinteisimmistä elinkeinomuodoista, mutta sitä Kiinaa valvoo tarkasti.

Tutkijoiden ja pakkotyöleireiltä poispäässeiden mukaan Kiina pyrkii itse asiassa valvomaan kaikkien uiguurien liikkeitä. Henkilöitä, jotka hallinto ottaa kohteikseen, vahditaan muun muassa kameroiden ja erilaisten vakoiluohjelmien avulla.

Haastateltujen mukaan poliisi saattaa pysäyttää uiguurin koska tahansa ja tutkia tämän kaikki tiedot puhelimesta.

– Olen kymmenen viime vuoden aikana tullut hyvin tietoiseksi siitä, että leireillä esimerkiksi naisia on raiskattu ja miehiä vakavasti pahoinpidelty. Myös omia sukulaisiani on joutunut leireille. Niiden luokse on mahdotonta päästä. Kiina haluaa, ettei kukaan edes löydä niitä, Rakhima sanoo.

– Uiguurit joutuvat elämään Kiinassa jatkuvassa pelossa. Pelko on levinnyt myös länsimaissa asuviin uiguureihin siinä mielessä, että vain ani harvat uskaltavat puhua epäkohdista omalla nimellään ja kasvoillaan. Sellaisen pelätään aiheuttavan vaaraa omille Kiinassa asuville sukulaisille.

Uiguurien nähdään olevan kuin muukalaisia omalla maallaan.

– Olen saanut Suomen kansalaisuuden, mutta en silti uskalla enää palata Kiinaan. Se voisi aiheuttaa ongelmia sekä itselleni että perheenjäsenilleni. Näen Suomessa usein painajaisia siitä Suomessa, että poliisi tulee ja vie meidät pois, Rakhima sanoo.

Kommunistisen puolueen motiivi lienee se, että kun uiguuriyhteisöt hajotetaan, vähemmistöissä ei pääse syntymään ääriajattelua, joka horjuttaisi puolueen yksinvaltaa.

Ja kun uiguurien oma identiteetti katoaa, jäljelle jää puolueelle uskollisia kiinalaisia.

– Kiina haluaa tuhota uiguurit. He hajottavat talomme, he vievät minuutemme. Suomessa meitä kohdellaan todella hienosti, tavallisina ihmisinä, kuten monissa muissakin länsimaissa. Mutta isossa kuvassa uiguureilla ei mielestäni ole ihmisoikeuksia, Rakhima sanoo.

– Kiinassa olevat uiguurivähemmistöt eivät edes tietä, mitä ihmisoikeudet ovat. Eivät monet ole saaneet missään vaiheessa tietoa muunlaisesta elämästä kuin mitä he joutuvat itse viettämään.

Myös Suomen maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan uiguurien tilanne ja asema Kiinassa on haastava.

Ihmisoikeustoimijat ovat raportoineet muun muassa pakkotyöhön, pakkosiirtoihin, matkustusrajoituksiin, uskonnonvapauteen ja lisääntymisoikeuteen liittyvistä uiguureihin kohdistuneista loukkauksista.

Nämä kysymykset ovat olleen enenevissä määrin esillä myös kansainvälisessä keskustelussa, Migrin erityisylitarkastaja Miira Mikonsaari sanoo.

Suomessa olevien uiguurien kokonaismäärästä Migrillä ei hänen mukaansa ole tarkkaa tietoa.

– Emme tilastoi virastossa tällaista tietoa. Suomeen turvapaikanhakijana saapuneiden uiguurien määrä on joitakin kymmeniä. Myös tällä hetkellä turvapaikkapäätöstä odottaa joitakin uiguuritaustaisia henkilöitä, Mikonsaari kertoo.

Pekingin olympialaisten avajaisissa soihtua piti viimeisenä käsissään Xinjianxista kotoisin oleva Dinigeer Yilamujiang – yhdessä kiinalaisen yhdistetyn urheilijan Zhao Jiawen kanssa.

Lue lisää: Tyly vastaanotto haastattelupisteellä – avajaisissa olympiasoihtua kantaneen uiguurihiihtäjän katse kertoi kaiken

Lue lisää: Kommentti: Kiinan härski sumutus paljastui – siihen riitti vilkaisu olympialaisten tuloslistaan

Kansainvälinen olympiakomitea KOK uskotteli maailmalle, ettei uiguurilaista syntyperää olevaa hiihtäjää valittu kunniatehtävään hänen alkuperänsä vuoksi, Kiinan loatun ihmisoikeusmaineen kiillottajaksi.

Askar uskoo toisin.

– Se oli puhdasta Kiinan ja sen tahdon alle alistuneen KOK:n propagandaa. Pekingin kisat olivat iso valhe, Askar painottaa.

Maahanmuuttovirasto ei ota kantaa olympiateemaan. Migri on Mikonsaaren mukaan ”lupaviranomainen, jonka tehtävänä ei ole arvioida julkisesti poliittisia vaikutuksia”.

– Muutoin en osaa vielä kommentoida olympialaisten mahdollisia vaikutuksia uiguurien asemaan. Päätöksenteko perustuu aina ajankohtaiseen maatietoon, joten mekin seuraamme tilannetta ja huomioimme mahdolliset muutokset, hän toteaa.

Askarin mukaan uiguurien toivo on vähissä, koska Kiina on niin tärkeä kauppakumppani useille valtioille – Suomellekin.

– Maailman merkittävät valtiot eivät halua ärsyttää Kiinaa liikaa, koska se voisi olla haitaksi maiden välisille kauppasuhteille – bisnekselle siis. Raha tässäkin ratkaisee, se menee valitettavasti ihmisoikeuksien edelle, Askar väittää.

– Monet uiguurit joutuvat tekemään pakkotyönä esimerkiksi vaatteita eurooppalaisille yrityksille. Mutta en usko sen ketään haittaavan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?