Kommentti: Kansalliseksi häpeäksi tulkittava fakta selittää 44-vuotiaan Janne Ahosen menestyksen

Keväällä 45 vuotta täyttävän Janne Ahosen SM-mitalin väri tuntuu äkkiseltään jopa pieneltä pettymykseltä, vaikka legendan pikapaluu voi toimia ainakin jonkinlaisena herätyskellona, kirjoittaa Pekka Holopainen.

Matti Nykänen (vas.) sai Jari Puikkoselta onnittelut suurmäen olympiakullasta Sarajevossa 1984. Mäkihypyn päävalmentaja Janne Väätäinen (kesk.) arvioi ex-maajoukkuekollegansa Janne Ahosen iskukyvyn suurmäen SM-kisoissa oikein.

16.1. 19:04

Suksilajeissa nähtiin sunnuntaina yksi todella kovan luokan ihmeteko. Ja ei, kyse ei ole Janne Ahosen pronssimitalista suurmäen SM-kisoissa Lahdessa. Norjan Lucas Bråthen nousi Wengenissä maailmancupin pujottelussa 29. sijalta ykköseksi.

Mäkihypyn päävalmentaja, toissa keväänä alkanutta Suomi-pestiään todennäköisesti raskaasti katuva Janne Väätäinen iloitsi taannoin, kun hänen takavuosien maajoukkuekaverinsa Ahonen ilmoittautui käytännössä kylmiltään suurmäen SM-kisoihin Lahden kotimäkeensä.

Lue lisää: Janne Ahonen, 44, ponkaisi kotisohvalta SM-pronssille – kilpaveljen havainto Lahden mäkimontun kulisseista kertoo kaiken lajin nykytilasta

Norjalainen Lucas Bråthen oli viikonvaihteen ihmeentekijä suksilajeissa. Maailmancupin osakilpailuvoitto Wengenissä käveli palkintokaappiin, vaikka sijoitus oli avauskierroksen jälkeen vasta 29:s.

Väätäinen veikkasi Ahoselle mitalia, muttei voittoa. Oikeassa oli. Jos Väätäisen paras ja ainoa oikeasti olympiapaikan arvoinen hyppääjä Niko Kytösaho olisi sunnuntaina ollut mukana, Ahonen olisi todennäköisesti jäänyt hänelle aikanaan arvokisoissakin niin kovin tutulle neljännelle sijalle.

Nyt tuli pronssia Pekingiin Kytösahon seuraksi valittavien Antti Aallon ja Eetu Nousiaisen takana.

Janne Väätäinen vahvisti sunnuntaina IS:lle 95-prosenttisella varmuudella – valinnathan tekee Olympiakomitea – että kaikki lähtöhaluiset eli yllä mainitut kolme hyppääjää pääsevät Kiinaan.

Lue lisää: Video: Janne Ahonen, 44, palasi ryminällä mäkeen Lahdessa, katsojat villiintyivät hurjasta hypystä – ”Ei saa..na!”

Ei joukkuetta olympialaisiin

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön datavastaava Ilkka Palomäki kertoi jokin aika sitten kummastelleensa, miksei hänen puhelimensa jo soi erään tietyn, jopa kansalliseksi häpeäksi tulkittavan asian tiimoilta.

Suomen olympiaranking oli nimittäin jämähtänyt mäkihypyssä sellaiseen asentoon, ettei Pekingiin voida lähettää lainkaan kvartettia miesten joukkuekilpailuun.

Kiintiöpaikat loppuvat kesken. Kyse on kilpailumuodosta, jossa Suomi on saavuttanut mm. kaksi olympia- ja kuusi MM-kultaa. Nyt joukkue siis syntyy vain sekakilpailuun.

Niko Kytösaho on ainoa miesmäkihyppääjä, jolta löytyy olympiavalinnan tueksi myös säällisiä näyttöjä.

Päävalmentaja Väätäinen on suhtautunut tähän kylmään tosiasiaan kiitettävän stoalaisesti. A-maajoukkueeseen nimetyistä kolmesta hyppääjästä yksi ei ole kilpaillut maailmancupissa tällä kaudella kertaakaan, ja yksi ei ole saavuttanut ainuttakaan pistettä.

Ajatus edustuksesta miesten olympiajoukkuekilpailussa tuntuisi näin komeasta historiasta huolimatta, tai sen takia, täydelliseltä haihattelulta.

Kun lajin rakenteet ovat pitkälti sortuneet, ja sen kansallinen ja urheilullinen merkitys ovat nopeasti katoavaa kansanperinnettä, pärjättäisiin ehkä ilmankin kylmiä vertailuja takavuosiin. Mutta ei malta.

Puikkonen lähti kisoista 1987

Vuonna 1987 Jari Puikkonen nosti valmennusjohdolle raivostuneena kytkintä kesken Oberstdorfin MM-kisojen. Viisien arvokisojen mitalistille ei löytynyt hyppäävistä kokoonpanoista lainkaan tuolia, kun musiikki loppui. Sellainen oli taso.

Puikkonen saavutti vuosina 1988–89 vielä kolme arvokisavoittoa.

Lue lisää: Suomi on historiallisen surkeassa tilanteessa – olympiavoittaja Jani Soininen lataa kylmän tiivistyksen

Mäkihypyn pitäminen hengissä ja viimeistään jossain vaiheessa taas kansainvälisesti kilpailukykyisenä on Hiihtoliiton kassalle jopa elämän ja kuolema kysymys, kuten esimerkiksi Yle Urheilun selvitys jokin aika sitten osoitti.

Esimerkiksi tämän lehden toimituksessa tiedämme hyvin, että mäkihyppy kiinnostaa edelleen valtavasti – jos tarinan päähenkilö on Matti Nykänen, Toni Nieminen tai Janne Ahonen. Riittääkö komea menneisyys kannattelemaan mäkihyppyä lajien välisessä kiihkeässä kilpailussa, jossa marginaaliin jumiutuvat unohtuvat nopeasti?

Seuraava suomalainen mäkisankari on kenties vasta tänä talvena aloittanut lajikoulussa. Kun hän ehkä joskus breikkaa maailmalla, muistetaanko Suomessa enää tällaista urheilulajia?

Mäkihypystä on tullut näivettymisen vertauskuva, mutta Urheilumuseon tutkija Kalle Rantala muistuttaa, että monien muidenkin talvilajien kannattaa olla tarkkana. Suomi lähettää Pekingiin pienimmän joukkueensa sitten Naganon kisojen 1998.

Japanissa jaettiin mitalit 72 kilpailussa, Pekingissä 109:ssä.

Ja vielä:

Koripalloilija Tuukka Kotti on profiloitunut koronarokotteiden vastustajaksi. Hän kertoi Suomenmaassa uskovansa mm. Jumalan luomaan immuniteettiin. Kotin työnantaja Seagulls nimitti maajoukkueveteraanin kapteenikseen tälle kaudelle, mutta miestä on sittemmin vähin äänin vaihdettu. Uusi kapteeni on Shawn Huff.

Helsinkiläinen Seagulls vapautti rokoteskeptikko Tuukka Kotin vähin äänin joukkueen kapteeniuden ikeestä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?