Suomen tähtihiihtäjän isä Tuomo Hakola, 62, on uskomaton tarmonpesä – tämän asian hän haluaisi siirtää F1:stä kotimaiseen hiihtoon

Vaatimattomista oloista ponnistanut Tuomo Hakola on tehnyt jättimäisen työn poikansa uran, seuran ja koko suomalaisen hiihtokulttuurin hyväksi. Työura alkoi sahalla 12-vuotiaana.

Tuomo Hakola on tehnyt valtavasti hommia poikansa Ristomatti Hakolan uran eteen.

7.1. 7:00

Imatran SM-kisojen kautta kohti Pekingin olympiakisoja ponnistavan, kylkivammasta toipuneen Ristomatti Hakolan huumoria pursuavan puheenparren keskiössä on aina ollut kiitollisuus siitä, että mies saa tehdä unelma-ammattiaan hiihtäjänä ja miten monet ihmiset ovat tehneet sen mahdolliseksi.

Ilta-Sanomat haastatteli SM-kisojen alla uran tärkeimmän mahdollistajan Tuomo Hakolan, 62. Hän on aisaparinsa, hiihtäjän sosiaalisesta mediasta ja fanituotteista vastaavan Tero Vehkamäen kanssa erottamaton osa suomalaista hiihtokulttuuria sekä kilpailuareenoilla että after ski -osastolla.

Työkseen vakuutustuotteita myyvän isä-Hakolan omasta elämäntarinasta on riittänyt pojallekin annos nöyryyttä matkaevääksi.

Vaatimattomissa oloissa karvialaisessa suurperheessä kasvaneen Tuomo Hakolan työura alkoi paikallisella sahalla jo 12-vuotiaana. Omaa rahaa poika teki myös raatamalla naapuritilojen pelloilla.

Lue lisää: Tämän viestin Ristomatti Hakolan isä sanoi pojalleen ennen MM-mitalin tuonutta kisaa – ”Sanoin aika kovaa”

– Myöhemmän sponsorimyynnin eli Ristomatin uran elinehdon korkeakoulu oli joulukorttien myyminen. Kävin potkukelkalla myymässä niitä ympäri kyliä. Mitä köyhempi torppa, sitä enemmän ostivat. Myin tuhansia, Tuomo Hakola muistelee 1970-luvun alkua Pohjois-Satakunnassa.

Jämin Jänteen oranssi on ollut kova väri kansallisessa hiihdossa viime vuosina. Ristomatti Hakola (vas.), Antti Ojansivu ja Markus Vuorela voittivat Suomen cupin viestin Vantaalla tammikuussa 2020.

Omia urheilulajeja olivat yleisurheilu, paini ja pesäpallo, jossa Hakolalle kertyi 1983 jopa pääsarjaotteluita Kankaanpään Mailassa. Taskurahaa Hakola teki Karviassa myös kiertämällä kyläkouluja yleisurheiluohjaajana.

Hän on nykyään työnsä ja sosiaalisen luonteensa takia Pohjois-Satakunnan verkostoituneimpia ihmisiä. Tuomo Hakola tuntee ”kaikki”.

– Sitä taustaa vasten on vaikea uskoa, että keskeytin ammattikoulun Kankaanpäässä koti-ikävän takia. Uusi yritys kauppaopiston puolella meni paremmin, perhettään myös kauppiaana elättänyt Tuomo Hakola kertoo.

Lue lisää: Ristomatti Hakolan isä uskoi hopeaan ennen poikansa kaatumista – ”Jatkossa Rise tönäisee muut edeltään kumoon”

Oman urheilu-uransa jälkeen Hakola aloitti vertaistaan etsivän vapaaehtoistyön urheilussa. Mies myöntää rehellisesti, että rouva Anneli Hakolalle olisi monesti vähempikin riittänyt.

– Olen saanut niin suuren määrän ystäviä ja hyvää mieltä vapaaehtoistyöstä, etten sitä mistään muualta olisi saanut.

Jämin Jänteen uudessa huoltorekassa on suksihuollolle huippumodernit ja siistit työtilat.

Kankaanpään Mailassa Hakola valmensi lahjakkaan ikäluokan aina B-nuorten SM-kultaan vuosituhannen taitteessa. Joukkueen tähti oli Hakolalle yhä läheinen Superpesis-legenda Henri Puputti. Esikoispojan, kaksi akateemista tutkintoa lukeneen Mikko Hakolan vyöllä on Mailassa pääsarjapelejä, kuten isälläkin.

Jo seitsemättä vuotta Hakola on usean seuran yhteistyön nimissä urakoinut Kankaanpäähän pari kilometriä pitkää ensilumenlatua, joka on huonoina alkutalvina ollut jopa ainoa hiihtopaikka valtavalla maantieteellisellä alueella. Yhtenä vuonna latua kierrettiin kuudessa viikossa 75 000 kertaa.

Maksu on vapaaehtoinen; tuotoilla tuetaan kaupungin vireää junioritoimintaa.

Lue lisää: Huippuhiihtäjä Ristomatti Hakolan isä erityisestä toiveestaan: ”Siitä hyötyisi koko suomalainen hiihtokulttuuri”

– Näitä hommia ei kukaan tee yksin, vaan hienoa talkooporukkaa on ollut. Ilman tunnettua laji-ihmistä Asko Uurasjärveä olisi moni asia jäänyt tekemättä. Mutta ensilumenladun alkuvuosina valvoin lumenteon, -kuljetuksen ja -levityksen parissa lähes kirjaimellisesti päiväkausia putkeen.

Tuomo Hakola oli huutosakissa Seefeldin MM-kisoissa 2019. Silloin Ristomatti Hakola kaatui mitalisaumasta pariviestin ankkuriosuudella.

Kun idea ensilumenladusta kohtasi aluksi virkamiesvastustusta, verkostoituja kilautti Kankaanpään kuninkaalle, sittemmin edesmenneelle keskustapoliitikolle Kauko Juhantalolle. Vastustajan pesäke vaikeni.

Pojalleen läpi tämän jo 10. vuotta jatkuvan huippu-uran tukijat hankkinut isä on käyttänyt myyntityössä verkostojaan, mutta korostaa erikseen, ettei ikinä sekoita päätyötä eli vakuutusmyyntiä poikansa kumppanuusmyyntiin.

Naapurikunta Jämijärven seura Jämin Jänne kuuluu maan huippuseuroihin. Ristomatti Hakolaa, Markus Vuorelaa ja Lauri Lepistöä pidetään seurassa vapaaehtoisvoimin kuin kukkia kämmenellä.

Jo vuosia sitten Tuomo Hakola alkoi sitouttaa paikallista hiihtoperhettä ja tukijoita fanibussimatkoilla SM-kisoihin ja Suomen cupeihin. Reissut ovat olleet erittäin suosittuja.

Ristomatti Hakola (oik.) teki viime talvena seurahistoriaa. Hänestä tuli, Joni Mäki aisaparinaan, Jämin Jänteen ensimmäinen MM- tai olympiamitalisti Oberstdorfin MM-kisoissa.

Kun Norjan hiihtomaajoukkue marraskuussa 2009 ajoi kansainvälisten kisojen huoltoalueelle ensimmäisenä omalla huoltorekallaan, se oli ihme. Nyt rekka-aikakauteen on siirrytty jopa Suomen kansallisella tasolla. Jämin Jänteen upouusi traileri Jänteen oransseine vetonuppeineen on nyt suurin ja kaunein.

– Investointi on 100 000 euron luokkaa eli jättisumma suomalaiselle hiihto­seuralle. Mutta nyt on vehje, joka avaa ihmisten silmät.

Tuomo Hakola (oik.) ja Tero Vehkamäki Jämin Jänteen huoltorekan edessä torstaina.

Huoltorekasta löytyvät myös sängyt lepohetkiä varten.

Lopuksi tullaan aiheeseen, josta Hakola mielellään puhuu: millaisesta hiihto-Suomesta hän haaveilee?

– Sain herätyksen, kun vierailimme Vehkamäen Teron kanssa joka päivä norjalais­fanien riehakkaassa telttakylässä Falunin MM-kisoissa 2015. Suomessa hiihto on ollut vanhojen äijien hymytöntä touhua. Se on hitaasti muuttunut ilon suuntaan, mutta muutosta täytyy nopeuttaa. Medialuvuthan ovat lajin puolella.

Hakola toivoo, että fanibusseja tulisi kymmenestä seurasta ja että suurseurat ajaisivat huoltorekkansa kisa-alueille yleisölle avoimeen puoliympyrään.

– Pienimuotoinen F1-varikko, jossa ihmiset näkisivät, miten huipuille tehdään sukset ja saisivat urheilijoihinkin kontaktia.

Tuomo Hakola jää lähivuosina eläkkeelle päätyöstään, mutta ei vapaaehtoistyöstä.

– Olen vasta pääsemässä vauhtiin!

Korjattu kuvatekstiä 7.1. kello 9.59: Tuomo Hakolan kanssa Jämin Jänteen huoltorekan edessä poseerasi Tero Vehkamäki, ei Tero Välimäki.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?