Rokottamaton työnhakija sai Hiihtoliitolta tylyn vastauksen – asiantuntija avaa kinkkistä työoikeuskysymystä

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan työnhakijaa ei voi pakottaa kertomaan rokotestatustaan.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan työnhakijaa ei voi pakottaa kertomaan rokotestatustaan.

25.10.2021 16:47

Koronarokotuksen ottamisesta on tullut jo lähes välttämätön vaatimus kansainvälisen huippu-urheilun parissa työskentelemiselle, ja pakottaa esimerkiksi maajoukkueet tekemään hankalia päätöksiä rekrytointiensa suhteen.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan Suomen hiihtomaajoukkueen rekrytoinnissa eräs työnhakija suljettiin pois, koska hän ei ollut ottanut koronarokotetta, eikä halunnut sitä ottaa myöskään jatkossa.

Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen ei halunnut kommentoida yksittäistapausta, mutta vahvistaa, että Olympiakomitean kokoamien olympia- ja paralympiajoukkueiden taustahenkilöksi ei ole ilman koronarokotetta asiaa.

– Pekingissä kilpailuorganisaatio on linjannut niin, että pitää olla kaksi rokotetta, tai joutuu kolmen viikon karanteeniin. Tämä tekee tietysti jo mahdottomaksi sinne menemisen ilman rokotteita. Taustahenkilöiden täytyy Pekingin olympia- ja paralympiajoukkueissa olla kokonaan rokotettu, ja käytännössä myös urheilijan on mahdoton päästä olympiajoukkueeseen, jos rokotteita ei ole otettu, Valtonen toteaa.

Muuten lajiliitot vastaavat lopulta itse linjauksistaan.

– Jokainen lajiliitto tietenkin toimii itsenäisesti, mutta kyllä me rokotusta suosittelemme erittäin vahvasti.

Maarit Valtonen kesällä Tokion olympialaisissa.

Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen ei halunnut kommentoida Ilta-Sanomille yksittäistä työnhakutilannetta.

Lain puolesta koronarokotuksen käsittely työnhakutilanteessa on kimurantti kysymys. Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kertoo, että tieto koronarokotteesta on terveydentilatieto, jota työnhakijaa ei voi haastattelutilanteessa vaatia paljastamaan.

Lähtökohtaisesti päätös palkkaamatta jättämisestä ei voi perustua terveydentilatietoihin, joskaan asia ei ole tässä tapauksessa kovin yksioikoinen.

– Tietosuojavaltuutettu on todennut, että rokotusasiasta voi keskustella, mutta sen tiedon kertomista ei voi vaatia työnhakijalta. Lähtökohtaisesti niin ei voi tehdä, että päätös työnhakijan työhön ottamisesta tehdään koronatiedon perusteella, Koskinen sanoo.

Rokottamattoman henkilön suurempi riski saada koronatartunta ja levittää sitä eteenpäin ei siis saa nykylainsäädännön mukaan olla syynä palkkaamatta jättämiselle, mutta entä jos koronarokotuksen puuttuminen tekee käytännössä työn tekemisen mahdottomaksi?

Näissä tilanteissa rokotusasiaa täytyy lähestyä rekrytointitilanteessa keskustelun kautta.

– Työsuojeluvaltuutettu on lähtenyt siitä, että voidaan yleisesti kertoa työn asettamat vaatimukset terveydentilalle ja kysyä, täyttääkö työnhakija ne. Silloin asianomainen itse päättää terveydentilatiedoista kertomisesta. Työnantaja voi esimerkiksi kertoa, että työ vaatii, että pystyy seisomaan pitkiä aikoja, ja työnhakija voi vastata, onnistuuko se, Koskinen toteaa.

Kysymys on siis siitä, voiko koronarokotuksen puuttumisen nähdä estävän haetun työtehtävän toteuttamisen.

– Kun puhutaan työn asettamista edellytyksistä, sillä on tarkoitettu esimerkiksi tilannetta, jossa nivelvamma estää seisomatyöskentelyn. Pitää olla kyse asiasta, joka estää pitkällä aikavälillä työn tekemistä, Koskinen selittää.

Emeritusprofessori Seppo Koskinen.

Esimerkiksi Pekingin olympialaisten kolmen viikon karanteeni ja muiden kisamatkojen rajoitukset koronarokotteen ottamatta jättäneille voivat Koskisen mukaan olla tarpeeksi konkreettinen este työn tekemiselle, jotta koronarokotuksesta keskusteleminen olisi perusteltua.

– Tietenkin jos kyseessä olisi määräaikainen työ, johon tulisi rokottamattomana, ja on perusteltu sääntö, että pitää olla rokotettu, niin kyllähän siitä silloin voi keskustella. Tuo kuvattu tilanne voi olla hyvinkin sellainen, koska se mielestäni aika olennaisesti liittyy työn suorittamiseen.

Koskinen painottaa, että työntekijällä on silti oikeus olla kertomatta yksityiskohtia terveydentilastaan.

– Jos työnhakija ei halua vastata kysymykseen, työntekijä ei voi sitä enempää vaatia. Hänen täytyy vain tehdä johtopäätökset siitä, että työnhakija ei vastannut. Taustalla voi olla toki mitä vain syitä, eli niitä johtopäätöksiä voi olla vaikea perustellusti tehdä. Työnantaja tekee päätöksensä kaikkien niiden tietojen perusteella, jotka on kuullut. Päätös pitää tehdä objektiivisesti, niin hyvin kuin pystyy.

Käytännön tasolla koronarokotuksen puuttuminen voi esimerkiksi urheilumaajoukkueessa siis olla olennainen seikka työsuhteen sopimisessa.

– Jos työntekijä olisi jo töissä, työnantaja voisi olla joustavampi ja järjestellä asioita, mutta hankala on ajatella, että valittaisiin tietoisesti sellainen henkilö, jonka kanssa hommat ei onnistu, jos on sellaisiakin tarjolla, joiden kanssa ne onnistuu, Koskinen pohtii.

Hän huomioi, että ilman linjausta siitä, että rokoteasiasta voi työnhaussa ylipäätään keskustella, olisi tilanne työnantajan kannalta entistä kinkkisempi.

– Onneksi tietosuojavaltuutettu toi esille tämän, että asiasta saa keskustella. Jos hän olisi ollut vielä tiukemmalla linjalla – kuten itsekin aluksi olin – niin työnantajat olisivat ongelmissa.

Rokotusasiassa vaakakupissa painaa Olympiakomitean näkökulmasta kaksi olennaista asiaa: rokottamattomana matkustamiseen liittyvät logistiset ongelmat sekä terveysturvallisuus.

– Tilanne on tietysti mennyt haastavaksi matkustamisen suhteen. Monissa paikoissa vaaditaan koronarokotustodistuksia, ja jos rokotuksia ei ole, niin vaaditaan säännöllistä testaamista. Tämä painaa varmasti joukkueiden päätöksissä, Valtonen sanoo.

– Toinen merkittävä asia on terveysturvallisuus ja vastuullisuus. Kun meillä on olemassa turvallinen ja tehokas rokote näinkin haastavaa ja vaarallista virusta vastaan, niin meidän on myös käytettävä sitä. Haluamme varmistaa, ettei tauti tartu joukkueiden sisällä, emmekä levitä sitä yhteiskunnassa, kun matkustamme leireille ja kilpailuihin. Kun kukaan ei enää halua pysäyttää yhteiskunnan toimintoja, tehokkain keino varmistaa urheilun terveysturvallinen jatkuminen on ottaa koronarokotukset.

Onko Olympiakomiteaan tai sen alaisiin maajoukkueisiin tällä hetkellä mahdotonta päästä töihin ilman koronarokotetta, Maarit Valtonen?

– Nyt mennään askel kerrallaan eteenpäin. Seuraavaksi on universiadit, ja sen jälkeen olympialaiset ja paralympialaiset, ja näihin kilpailuihin ei voi ilman koronarokotteita päästä.

Juttua muokattu 26.10. klo 5.44: Korjattu Ismo Hämäläisen titteli. Hän on toiminnanjohtaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?