EM-kisat: Mokasiko Jordan Pickford ratkaisevalla hetkellä? Eemeli Reponen lataa yllättävän arvion - Urheilu - Ilta-Sanomat

Murskasiko tämä psyykkausyritys Englannin unelman? Suomalaisekspertti lataa karun arvion finaalin rankkarikisan ratkaisusta

Jalkapallon EM-kisoissa mokattiin ennätysmäärä rangaistuspotkuja. Maalivahtiasiantuntija Eemeli Reponen kertoo, miten maalivahdit ovat kehittyneet niiden torjumisessa ja missä Jordan Pickford epäonnistui.

Italian maalivahti Gianluigi Donnarumma torjuu ratkaisevan rangaistuspotkun EM-finaalissa. Englannin maalivahti Jordan Pickford jännittää taustalla.

12.7.2021 20:51

Rangaistuspotkut olivat päättyneiden jalkapallon EM-kisojen yksi suurista puheenaiheista. Ratkesihan EM-kultakin rangaistuspotkuilla, kun Italia voitti Englannin.

EM-kisoissa ammuttiin rangaistuspotkuja todella paljon. Varsinaisella peliajalla tai jatkoajalla määrättiin 17 rangaistuspotkua. Edellinen ennätys Uefan mukaan oli 13 rankkaria vuoden 2000 EM-kisoissa.

Lisäksi neljä pudotuspeliottelua ratkesi vasta rankkarikisassa. Ne olivat neljännesvälierä Ranska–Sveitsi (Sveitsi voitti), puolivälierä Sveitsi–Espanja (Espanja), välierä Italia–Espanja (Italia) ja finaali Italia–Englanti (Italia).

Varsinaisella peliajalla tai jatko-otteluissa annetuista 17 rangaistuspotkusta maaliin meni vain yhdeksän. Onnistumisprosentti oli siis pyöreästi 53. Lisäksi Englannin Harry Kane ja Pohjois-Makedonian Ezgjan Alioski onnistuivat laittamaan pallon verkkoon maalivahdista kimmonneesta kakkospallosta.

Kun mukaan lasketaan rangaistuspotkukisat, koko kisojen rangaistuspotkujen onnistumisprosentti on 64,6. Se on alhainen lukema, sillä normaalisti liikutaan 75–80 prosentissa.

Lue lisää: Näin Englannin valmentaja Gareth Southgate perusteli valintojaan tappiollisessa pilkkukisassa – otti tietoisen riskin

Ylen EM-studioissa esiintynyt Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala muistuttaa, ettei yhden turnauksen perusteella pidä tehdä liian vahvoja johtopäätöksiä. Otanta on pieni.

– Olisin yllättynyt, jos sama trendi jatkuu ensi kisoissa.

Rantala muistuttaa, että rangaistuspotkuja voi harjoitella loputtomiin. Rankkarikisat ovat eri asia, sillä niissä mukaan tulevat paineet, rasitus ja muut vastaavat tekijät.

– Arvokisojen rankkarikisoja on vaikea harjoitella, koska niitä on kuitenkin niin harvoin. Rankkarikisa on eri juttu kuin rankkari varsinaisella peliajalla. Mutta se on outoa, että nyt EM-kisoissa mokattiin niin monta pilkkua varsinaisella peliajalla.

Tanskan Kasper Schmeichel torjui Englannin Harry Kanen rangaistuspotkun välierässä jatkoajalla. Kane kuitenkin sai pallon verkkoon torjunnan kakkospallosta ja vei Englannin finaaliin.

Rantala arvioi, että maalivahdit ovat kehittyneet rangaistuspotkujen torjumisessa Sen allekirjoittaa Eemeli Reponen, Palloliiton maalivahtivalmennuksen asiantuntija ja Veikkausliigan FC Hongan maalivahtivalmentaja.

– Maalivahtivalmentajana katselin tätä suuntausta tietenkin positiivisin mielin, Reponen hymähtää.

Viimeistään Varin eli videotuomarin tultua käyttöön maalivahtien torjuntatyöskentely muuttui. Aiemmin maalivahdit saattoivat tulla maaliviivalta vastaan useammankin askeleen ennen kuin laukoja oli potkaissut pallon liikkeelle. Se ei ole nykysääntöjen mukaan sallittua.

Venäjän MM-kisoissa 2018 uusittiin monta rangaistuspotkua, kun Var havaitsi, että maalivahti oli tullut laukausta vastaan liian aikaisin. Päättyneissä EM-kisoissa rankkareita ei uusittu – eli maalivahdit ovat oppineet pysymään viivalla.

Reponen haluaa kumota sitkeän myytin, että nykyisin maalivahdin olisi vaikeampi torjua rankkareita, kun he eivät voi tulla vastaan. Päinvastoin.

Kun maalivahdit eivät ota aggressiivisia askeleita eteenpäin ennen laukausta, heidän on helpompaa ponnistaa sivulle torjuakseen. Viivalla pysyminen on Reposen mukaan tehnyt maalivahdeista tehokkaampia ja taitavampia torjumaan.

Maalivahtivalmentaja ja maalivahtivalmennuksen asiantuntija Eemeli Reponen kuvattuna kesällä 2018.

Maalivahtiasiantuntija jakaa rangaistuspotkutilanteen maalivahdin näkökulmasta neljään osa-alueeseen.

Ensimmäinen osa on etukäteen kerätty informaatio.

– Tarkoitetaan dataa, joka on jo ennen peliä kerätty vastustajista. Tätä tehdään nykyään todella paljon ja tarkasti, Reponen sanoo.

Arvoturnauksiin valmistaudutaan tietenkin todella kattavasti, joten valmennuksella on pitkältä ajalta tietoa esimerkiksi siitä, mihin kukakin vastustajan pelaaja yleensä rangaistuspotkunsa vetää. Maalivahtivalmentajat käyvät informaation tarkasti läpi maalivahtien kanssa.

Toinen osa-alue on itse tilanteessa kerätty informaatio. Osa maalivahdeista osaa kerätä ja hyödyntää tätä informaatiota paremmin kuin muut.

– Mitkä ovat pelaajan eleet ennen vetoa? Katsooko pelaaja johonkin tiettyyn kulmaan? Miten hän liikkuu pallolle? Miten kenttäpelaajan ylävartalo käyttäytyy tai miten kädet liikkuvat? Reponen esittelee tekijöitä, joita maalivahti voi yrittää havaita.

Yksi EM-kisojen useista torjutuista rankkareista: Suomen Lukas Hradecky pysäyttää Tanskan Pierre-Emile Höjbjergin yrityksen.

Kolmas osa-alue on varsinainen torjuntasuoritus, jossa tärkeää on etenkin ponnistus.

Reponen sanoo, että Englannin maalivahti Jordan Pickford olisi kunnollisella teknisellä suorituksella voinut aivan hyvin torjua Leonardo Bonuccin rankkarin. Hän aavisti oikein Bonuccin laukauksen suunnan, muttei aivan yltänyt palloon.

Englannin kolme viimeistä ampujaa epäonnistuivat Bonuccin osuman jälkeen, ja Italia pääsi juhlimaan mestaruutta.

– Pickford rikkoi oman suorituksensa, kun otti aggressiivisen askeleen kohti laukojaa, ilmeisesti psyykatakseen tai jotain. Sitten hän ei enää pystynyt ponnistamaan kunnolla, vaan se oli suoraan sanottuna aikamoista räpiköintiä. Puhutaan todella pienistä yksityiskohdista, kuinka askeleet otetaan oikein ja pystytään ponnistamaan parhaiten.

Neljäs osa-alue on henkinen kantti.

– Kuinka pitkään pystytään olemaan, ettei paljasteta vastustajalle aikeita? Kuinka hyvin käsitellään olemassa olevaa informaatiota?

Italian keskikenttäpelaaja Jorginho tunnetaan omintakeisesta ”hyppyaskeleesta” kesken vauhdinoton. Sen aikana hän kerää informaatiota vastassa olevan maalivahdin aikeista.

Välierässä Espanjan maalivahdin Unai Simonin pasmat sekosivat täysin Jorginhon hyppyaskeleen aikana. Pickford sen sijaan torjui Jorginhon rankkarin finaalissa. Se oli Pickfordin teknisesti paras suoritus rankkarikisassa, Reponen kehuu.

Jordan Pickford malttoi mielensä Jorginhon rankkarissa ja sai torjuttua pallon tolppaan, josta se kimposi hänen syliinsä.

Eniten EM-kisojen perusteella ja maalivahtien näkökulmasta on kehitytty Reposen havaintojen mukaan kahdessa rangaistuspotkujen osa-alueessa: etukäteisinformaation hankkimisessa eli scouttaamisessa sekä torjumisen taidossa.

Rantala huomauttaa, että tällä voi olla vaikutuksensa myös pelaajiin. Pelaajat siis tietävät, että maalivahdit tietävät heistä paljon.

– Pelaajien sisäinen keskustelu omassa päässä on vilkkaampaa. Keittiöpsykologina voisi arvella, että pelaajien päässä on melkoinen aivomyrsky. He alkavat pohtia uusia keinoja maalivahdin ohittamiseen, eivätkä välttämättä luota tavalliseen keinovalikoimaansa, Rantala pohtii.

Entä sitten Englannin murheellinen rankkarikisojen saldo? Kuinka paljon lisäpaineita se toi heille sunnuntaisessa EM-finaalissa?

Lue lisää: Englannin kulttipelaaja kimmastui legendan väitteistä – paljasti, mitä kulisseissa tapahtui ennen painajaismaista rankkarikisaa

Kun Jadon Sancho, Marcus Rashford ja Bukayo Saka epäonnistuivat rankkarissa, Englannin murheellinen saldo sai jatkoa. Maa on voittanut vain kaksi yhdeksästä rankkarikisastaan EM- tai MM-kisoissa.

– Englanti oli tosin voittanut kaksi edellistä rankkarikisaansa (MM-kisoissa 2018 sekä Kansojen liigassa), mutta onhan heillä surullinen saldo. Nyt vielä lähes täpötäysi Wembley, joten en minä keksi, että olisi hermostuttavampaa paikkaa vetää rankkaria. Koko kansakunnan paineet harteilla, eikä niitä menneisyyden varjoja voi kukaan unohtaa, Rantala sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?