Kommentti: Urheilu ja liikunta eivät kuntavaali­ehdokkaita kiinnosta – niinpä veron­maksajien on taas pian kaivettava kuvetta

Suomessa huippu-urheilun yhteiskunnallinen arvostus on Euroopan mittapuulla sieltä heikoimmasta päästä, kirjoittaa Marko Lempinen.

9.6.2021 17:11

Tutkimusten mukaan jopa liki 80 prosenttia suomalaisista pitää maan huippu-urheilumenestystä tärkeänä. Hieno lukema.

Ikävä kyllä, tulos paljastaa myös suomalaisen huippu-urheilun keskeisimmän ongelman.

Nimittäin sen, ettei Suomessa osata arvostaa kuin urheilumenestystä. Itse huippu-urheilulla ei sinällään ole juuri mitään arvoa – ja sitä myös samaiset tutkimusnäytöt tukevat.

Kyselytutkimusten perusteella suomalaisten tulkinnat huippu-urheilusta muuttuvat oitis, kun sen tärkeyttä analysoidaan suhteessa muihin yhteiskunnallisiin osa-alueisiin tai arvoihin. Tällöin huippu-urheilun merkitys koetaan oleellisesti vähemmän tärkeäksi kuin esimerkiksi liikennepalvelut, ympäristökysymykset tai toimiva terveydenhoito.

Kyllä, tilanne on tämä siitäkin huolimatta, että vain urheilu voi pelastaa suomalaiset yhdestä maan tämän hetken suurimmasta kirouksesta, liikkumattomuuspainajaisesta.

Se on useiden vuosien ajan aiheuttanut useiden miljardien eurojen lisämenot terveydenhuoltoon ja uhkaa jo hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita. Se on tosiasia, jonka poliitikot ja muut päättäjät hyvin tiedostavat, mutta johon ei silti reagoida päättäväisesti.

Ei, koska Suomessa huippu-urheilun yhteiskunnallinen arvostus on Euroopan mittapuulla sieltä heikoimmasta päästä.

Liikkumattomuus on aiheuttanut useiden miljardien eurojen lisämenot terveydenhuoltoon.

Dilemman olemassaolo on nähty tuoreeltaan koronaepidemian aikana sekä parhaillaan käytävissä kuntavaaleissa. Koronan valtiontukiaisten jaossa urheilu on saanut pahasti turpiinsa, ja kun kuntavaalien keskusteluja on seurannut, missään ei ole nostettu jalustalle urheilu- ja liikuntateemaa.

Siitä ei ole taaskaan syntynyt kunnon puheenaihetta.

Kuntavaaleissa on ehdolla monia tunnettuja takavuosien urheilukasvoja, joista ainakin osa on varmasti jopa yrittänyt puhua teemasta, mutta isossa kuvassa nämäkin äänet ovat kaikuneet kuuroille korville. Kun ex-urheilija puhuu liikunnan ja urheilun tärkeydestä, kukaan ei kuuntele, koska urheilijoita ei yleisesti ottaen pidetä uskottavina yhteiskuntavaikuttajina.

Kun maailman kovimmassa korisliigassa NBA:ssa pelannut Hanno Möttölä etsi 2014 päättyneen uransa jälkeen koulutustaan (luki taloustiedettä yliopistossa USA:ssa) vastaavia töitä Suomesta, hän oli hakuprosesseissa alkuun vastaantulija.

Möttölä tunnettiin huimista korissaavutuksistaan, mutta siinä olikin se ongelma. Työnantajien oli vaikea uskoa, että hän voisi osata muutakin kuin urheilla. Ammattiurheilijan talousopinnot eivät herättäneet luottamusta, vaikka kenen tahansa taviksen kohdalla ne olisivat puolestaan olleet kaiken uskottavuuden perusta.

Möttölällä meni lopulta kaikki hyvin, eikä ihme, olihan urheilu-ura lujittanut hänen luonnettaankin merkittävästi.

Mutta miksi huippu-urheilun asema on Suomessa niin vaikea?

Isossa kuvassa vain olympiavoittajat ja maailmanmestarit sulattavat kansan sydämet.

Jäljet johtavat Suomen itsenäistymisen jälkeisiin vuosikymmeniin. Kun itsetunnoltaan repaleinen Suomi rakensi 1920- ja 1930-luvulla identiteettiään, urheilu kelpasi työkaluksi, koska siinä oli mahdollista saavuttaa nopeasti kansanvälistä huomiota.

Paavo Nurmi ja Ville Ritola juoksivat itsenäisen Suomen hetkessä maailmankartalle, ja vieläpä niin eeppisesti, ettei suomalaisille ole sittemmin kelvannut urheilussa laajemminkaan juuri muu kuin voitto. Toki myös arvokisojen hopea- ja pronssimitalisteja on huomioitu, mutta isossa kuvassa vain olympiavoittajat ja maailmanmestarit sulattavat kansan sydämet.

Kiitos Nurmen, Ritolan ja kumppanien, huippu-urheilumenestyksestä tuli suomalaisille elintärkeä itsetunnon väline. Alkuun myös kaikenlainen perusurheilu koettiin nuoressa maassa tärkeäksi arvoksi, mutta koska merkityksellisin arvo pysyi voittamisessa, sittemmin urheilun yhteiskunnallinen uskottavuus alkoi murentua.

Takavuosikymmeninä ei voitu kuvitellakaan, että urheilemisesta tulisi ammatti joillekin – eikä sitä oikein ymmärretä kaikkinensa vieläkään. Nuoria urheilijoita kannustetaan opiskelemaan, ei omistautumaan täysillä urheiluun. Siinä nähdään enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia, eivätkä uhat sovi yhteiskunnallisiin arvoihin.

Rio de Janeiron 2016 olympialaisten jälkeen 73 prosenttia suomalaisista koki, että suomalaisten urheilijoiden menestys lisäsi heidän hyvän olon tunnettaan. Prosenttiosuus oli suurin viiden maan vertailututkimuksessa.

Mutta entä jos Mira Potkonen ei olisi nyrkkeillyt olympiapronssia (Suomen ainoa mitali kisoissa), kuinka moni suomalaisista olisi edes tiennyt, että Suomessa naisetkin nyrkkeilevät?

Veronmaksajilla riittää Suomessa taas pian lisää maksettavaa.

Lasten ja nuorten liikkumisessa ja urheilemisessa on perimmältään kyse leikistä, mutta yhteiskunnallisesti alati paisunut liikkumattomuusvaje ei ole enää mikään leikin asia. Kaikkea muuta.

Urheilun ja liikunnan arvostuksen nostamisen pitäisi olla prioriteettilistan kuumassa kärjessä. Koska jos urheilu ja liikunta opittaisiin kokemaan yhteiskunnallisesti tärkeinä asioina ja voimavaroina, siitä saatu hyöty olisi suora sekä todennäköisesti paljon nopeammin nähtävissä ja mitattavissa kuin esimerkiksi jo vuosikausia kestäneestä sote-uudistuksesta, jota veivataan edelleen päättömästi suuntaan ja taas toiseen.

Olen jutellut aiheesta useamman kuntavaaliehdokkaan kanssa. Moni on myöntänyt suoraan, että ”urheilusta ja liikunnasta ei kannata puhua ääneen, koska sillä ei äänestäjiä houkutella”. Heidän mukaansa on järkevämpää puhua omien puolueiden keskitetyistä arvoista, kuten työllisyydestä ja verotuksesta.

Valtava pettymys.

Nimenomaan puolueiden puheenjohtajien ja muiden suunnannäyttäjien tulisi yhteisvoimin nostaa tämä urheilun ja liikunnan yhteiskunnallisesti valtava ongelma tapetille, mutta niin ei tapahdu, koska ehdokkaalle kuin ehdokkaalle oma vaalimenestys on kaiken keskiössä. Riskejä pelätään.

Inhimillistä, mutta kallista.

Siksipä veronmaksajilla riittää Suomessa taas pian lisää maksettavaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?