Työmarkkinatuki: Jousiampuja Gajane Bottinelli tulkittiin TE-toimistossa ammattiurheilijaksi – tuki katkaistiin - Urheilu - Ilta-Sanomat

Suomalainen Gajane, 39, sai tylyn kirjeen – työttömyyskorvauksesi katkaistaan harrastuksen takia

Rehellisyys TE-viranomaisten selvityspyynnössä kävi pienen urheilulajin harrastajalle kalliiksi. Suomea edustavan Gajane Bottinellin mielivaltaiseksi koettu kohtelu ällistyttää urheiluväkeä.

Gajane Bottinelli katsoi jousiammuntansa harrastukseksi, mutta Uudenmaan TE-toimisto päätteli toisin: sen mukaan Bottinelli on lajin ammattilainen, jolle ei tule maksaa työttömyysetuutta.

28.5. 6:50

Jousiampuja Gajane Bottinelli, 39, jännitti tiistai-iltana joustaan Helsingin Ruskeasuon ampumaradalla. Käynnissä on harjoittelu kohti Pariisin kesäkuista maailmancupia, jossa Bottinelli kuuluu Suomen olympiapaikkaa tavoittelevaan kolmen naisen joukkueeseen.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön data-analyytikon Ilkka Palomäen mukaan olympiapaikka ei viimeisessä karsinnassa olisi jymy-yllätys.

Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen, Suomeen 12-vuotiaana perheensä kanssa muuttanut urheilija on yhdellä tavalla lajissaan jo ainutlaatuinen.

Siinä missä jousiammunnan suomalaislegendat, kuten maailmanmestari Kyösti Laasonen ja olympiavoittaja Tomi Poikolainen, tekivät uransa ansiotöiden ohessa, työ- ja elinkeinoviranomainen päätti keväällä 2019, että jousiammunta on Bottinellille päätyö ja ammatti.

TE-toimisto katkaisi tähän näkemykseen päädyttyään työmarkkinatuen maksatuksen.

Ristiriita on siinä, ettei kukaan urheilija voi Suomessa ansaita lajista mitään, vaan se on jokaiselle pelkkä menoerä.

– Jousiammunta on kansallisellakin huipulla kallis harrastus, jonka ratamaksut, kilpailumatkat ja välineet maksetaan kokonaan itse. TE-viranomainen on määritellyt, etten harrastuksen takia pysty ottamaan vastaan kokopäivätyötä, mutta se ei ole tarjonnutkaan minulle sellaista. En ole siis koskaan kieltäytynyt työstä tai työvoimakoulutuksesta, Bottinelli kertoo.

Bottinellin tilanne on käsitelty työttömyysturvalain 5. pykälän mukaan. TE-viranomainen on määritellyt, että koska hän käyttää jousiammunnan harjoitteluun noin 15 tuntia viikossa, se muodostaa esteen kokopäivätyön vastaanottamiselle ja oikeuttaa katkaisemaan työmarkkinatuen.

Laki ei ota kantaa siihen, saako henkilö tästä aikaa vievästä toiminnastaan tai harrastuksestaan mitään taloudellista toimeentuloa tai onko hän kieltäytynyt koulutuksista tai työstä. TE-toimiston päätöksen mukaan Bottinelli on ”työllistynyt omassa työssään” eli jousiammunnassa.

Kansainvälisen jousiammuntaliiton tietokannan mukaan Gajane Bottinellin nuolet osuvat tauluun keskimäärin vajaan kahdeksan pisteen arvoisesti.

Valitus sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ei muuttanut tilannetta. Bottinellia avustava Olympiakomitean juristi Petri Heikkinen laatii valituskirjelmää alan korkeimpaan instanssiin eli vakuutusoikeuteen, joka päättää asiasta aikaisintaan noin vuoden päästä.

Kyse on merkittävästä ennakkopäätöksestä, joka kiinnostaa urheilupiirejä laajasti.

– Tämä koskee satoja urheilijoita ja on urheilupoliittisesti tärkeä asia. Tilannehan on vähintään kafkamainen, jos kilpaurheilua kovallakin tasolla harrastava työtön ei saa harjoitella 15:tä tuntia viikossa, mutta samaan aikaan ”normaali” työtön voi seurauksitta ja kyselyittä pelata golfia vaikka 25 tuntia viikossa, Heikkinen toteaa.

Suomalaisista jousiammunnan olympiamitalin ovat saavuttaneet mm. Kyösti Laasonen (kolmas vas.), Tomi Poikolainen ja Päivi Meriluoto (nyk. Aaltonen). Laasonen onnittelee kuvassa olympiakultamitalisti Poikolaista ja -pronssimitalisti Meriluotoa Moskovassa 1980. Ketään heistä ei työvoimatoimistoissa määritelty ammattilaisiksi.

Hän muistuttaa, että samantyyppinen kohtalo uhkaa useiden muidenkin alojen harrastajia. Esimerkiksi työttömänä innokkaasti bänditoimintaan osallistuvan voidaan tulkita ”työllistyvän muusikkona”, vaikka yhtye ei saisi keikan keikkaa.

Samoin voi käydä vaikka vammaisjärjestön työttömälle, ahkeralle vapaaehtoistyöntekijälle.

Etnisesti aasialaista burjattikansaa edustava, Espoossa italialaisen miehensä kanssa asuva Bottinelli on opiskellut Suomessa kaksi tutkintoa: hammashoitajaksi sekä filosofian maisteriksi. Hän on venäjän ja italian tulkki. Suomea hän puhuu täydellisesti.

Jousiammuntaa Bottinelli kokeili ensimmäisen kerran mielenkiinnosta 2015, ja laji vei mennessään niin, että maajoukkueessa nainen ampui jo 2019. Koko tämän ajan hän urheili työelämän ohessa, viimeksi hammashoitoalalla kielenkääntäjien heikon työtilanteen vuoksi.

Tähtäinjousella ampumamatka on 70 metriä, taulun halkaisija 122 senttimetriä ja kympin halkaisija 12 senttimetriä.

Vuonna 2019 hän päätti satsata lajiin hetkeksi aikaa enemmän ja jäi omaehtoisesti pois työelämästä. Tuolloin TE-toimiston infotilaisuus meni päällekkäin Guatemalaan suuntautuneen omakustanteisen kilpailumatkan kanssa.

Bottinelli selvitti tilannettaan ja harrastustaan TE-toimistolle tämän pyynnöstä – ja sai luvan suorittaa koulutuksen toisena ajankohtana.

Pian tämän jälkeen TE-toimisto kuitenkin ilmoitti kirjallisesti katsovansa Bottinellin työllistyvän jousiampujana ja katkaisi työmarkkinatuen.

– Rehellisyys ei peri maata. Olin TE-toimistolle selvityksessä rehellinen ja avoin ja kerroin, että harrastan tällaista ja siihen menee aikaa tämän verran. Sitä minun on kuitenkin vaikea hyväksyä, että jousiammunta katsotaan kokopäivätyön esteeksi näin mielivaltaisesti, ilman että olisin mistään kieltäytynyt, itseään aktiivisena työnhakijana pitävä Bottinelli sanoo.

Juristi Heikkisen mukaan on melko ilmeistä, että eri TE-toimistot tulkitsevat lakia kirjoitettuun lakitekstiin nähden sekä kireästi että kirjavasti.

– Se, mikä on oikeasti harrastus, muuttuu siellä näemmä hyvin helposti työksi. Periaatteessa tällaiset ratkaisut rohkaisevat aktiivisesti urheilevia työttömiä lopettamaan treenaamisen eli samalla työkuntonsa ylläpitämisen ja tuijottamaan kotona puhelinta ja postiluukkua.

Olympiakomitean varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Multala (kok) on samaa mieltä. Hän esitti heinäkuussa 2020 työministeri Tuula Haataiselle (sd) eduskunnassa kirjallisen kysymyksen urheilijoiden sosiaaliturvasta.

– Osana kokonaisuutta halusin vastauksen myös siihen, miten on mahdollista evätä työttömyysturva työttömäksi jäävältä urheilijalta, joka treenaa muutaman tunnin päivässä, Bottinellin kohtelua ”käsittämättömänä” pitävä Multala sanoo.

Hän on itse entinen huippu-urheilija.

Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiin purjehtijoihin kuuluva, nykyinen kansanedustaja (kok.) Sari Multala on ällistynyt Gajane Bottinellin kohtelusta. Hän on esittänyt eduskunnassa urheilijoiden työllisyysturvasta kirjallisen kysymyksen työministerille.

Ministeri Haataisen mukaan harrastusluonteinen toiminta ei estä työttömyysetuuden saamista. Haataisen vastauksessa myöskään työllistyminen omassa työssä ei kategorisesti anna TE-toimistolle oikeutta lopettaa etuuden maksatusta. Vastaus on vahvassa ristiriidassa esimerkiksi Bottinellin kohteluun TE-rattaissa.

Multala epäileekin, ettei TE-toimistojen asiantuntemus suomalaisen urheilun realiteeteista ole vahvalla pohjalla. Bottinellin lisäksi ainakin muutamat kovan tason naisjääkiekkoilijat – joille ei makseta pelaamisesta mitään palkkaa – ovat olleet samanlaisissa ongelmissa.

– Mahdetaanko siellä ihan oikeasti tietää, mistä urheilumuodoista ihan oikeasti Suomessa voi saada toimeentulonsa tai miten suurta joukkoa sellainen mahdollisuus koskee? Bottinelli on kuulunut lajissaan maajoukkueeseen, mikä ehkä on TE-toimistossa tulkittu täysin virheellisesti jonkinlaiseksi ”työsopimukseksi”, purjehduksen 3-kertainen maailmanmestari Multala arvelee.

Multala katsoo myös hyvin erikoiseksi, että Bottinellin TE-toimistolle ilmoittama 15 tunnin viikkoharjoitusmäärä on katsottu esteeksi kokopäivätyölle.

– Suomessa on valtava määrä kilpaurheilijoita, jotka treenaavat tuon verran tai enemmänkin ihan normaalin työelämän kyljessä.

Ilta-Sanomat tiedusteli työ- ja elinkeinoministeriöstä, pystyisikö se ohjauskirjeellä määräämään TE-toimistot tulkitsemaan työttömyysturvalain 5. pykälää tavalla, joka ainakin ministeri Haataisen eduskunnalle antaman vastauksen sisällön mukaan kävisi päinsä.

Hallitusneuvos Timo Melingin mukaan ministeriö ei voi ohjeistaa TE-toimistoja kyseisellä tavalla, koska ohjeistus poikkeaisi lainsäädännöstä.

– Ennen kuin TE-toimisto ratkaisee työnhakijan työttömyysturva-asian, työnhakijaa kuullaan. Tässä vaiheessa työnhakijalla on mahdollisuus kertoa TE-toimistolle kaikki ne seikat, joiden hän katsoo vaikuttavan asiaan. Samanlaiset tilanteet tulisi ratkaista samalla tavalla riippumatta siitä, minkä TE-toimiston asiakkaana henkilö on.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?