Kalervo Kummola kaatoi René Faselin MM-kiekon kulisseissa – näin presidentti Niinistö kommentoi lähes historiallista temppua - Urheilu - Ilta-Sanomat

Kalervo Kummola kaatoi René Faselin MM-kiekon kulisseissa – näin presidentti Niinistö kommentoi lähes historiallista temppua: ”Omertan laki murtui”

Presidentti Sauli Niinistön mielestä jääkiekon MM-kisojen siirtäminen pois Valko-Venäjältä saattaa johtaa muutokseen urheilujärjestöjen toimintakulttuurissa.

Sauli Niinistö pohtii urheilumaailman nykytilaa Ilta-Sanomien haastattelussa.

30.4. 6:05

Urheilu on ollut suomalaisten lempilapsi, ja myös tasavallan presidentit ovat arvostaneet sinivalkoisia värejä maailman urheiluareenoilla. Innokkain ”urheilupresidentti” oli Urho Kekkonen, jonka kuuluisasta sporttipuheesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta.

UKK otti vuonna 1971 kantaa ongelmiin, joita hän paikansi kansallisessa ja kansainvälisessä urheilutoiminnassa.

Vuonna 2021 urheiluun liittyy yhä kipupisteitä, joista on syytä keskustella nykyisen presidentin kanssa. Tutkijapiireissä on pohdittu, onko urheilusta tullut oma moraalinen saareke, jossa ei aina välitetä vallitsevista yhteiskunnallista normeista.

Sauli Niinistön mielestä kyse ei ole vain urheiluun liittyvästä ilmapiirin muutoksesta.

– Ikävä kyllä, yhteiskunnassakin on tapahtunut toisesta välittämisen vähenemistä, mikä näkyy esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, Niinistö sanoo.

Niinistö arvelee huippu-urheilun kasvaneen erilleen muusta urheilusta, mutta tietää lieveilmiöitä esiintyneen ennenkin.

– Joku saattoi vetää turpaan, mutta asiat pysyivät enemmän piilossa.

Tällaisesta löytyy esimerkki Suomen Palloliitosta sadan vuoden takaa. Syyskuussa 1921 Palloliiton puheenjohtaja Erik von Frenckell löi Saksa-maaottelun banketissa SPL:n johtokunnan jäsentä Bengt Sjöströmiä. Asiaa selviteltiin pitkään, mutta episodi ei päätynyt julkisuuteen.

Sauli Niinistö toivoo, että kansainvälisten urheilujärjestöjen päätöksenteko olisi läpinäkyvämpää.

Niinistö muistuttaa urheilusankarien toimivan myös myönteisinä esimerkkeinä lasten ja nuorten suuntaan.

– Jääkiekkoa on pidetty aika ronskina lajina, mutta moneen valmiita pelaajia löytyy esimerkiksi kirjallisuuden harrastamiseen ja nuorten innostamiseen lukemisesta.

Leijonille maailmanmestaruuden keväällä 2019 torjunut maalivahti Kevin Lankinen on lanseerannut nimeään kantavan lukupiirin, minkä ansiosta lukemisen suosio on kasvanut erityisesti poikien keskuudessa.

Kansainvälinen olympiakomitea kielsi viime viikolla urheilijoiden mielenilmaisut Tokion olympiakisoissa suorituspaikoilla, seremonioissa tai palkintojenjaossa. Päätös herätti kritiikkiä urheilijoiden etujärjestöissä eri puolilla maailmaa. Vertailukohtaa haettiin jalkapallon puolelta, jossa kansainvälinen lajiliitto Fifa ei puuttunut maaliskuun maaotteluissa nähtyihin mielenilmaisuihin.

Aiheen tiimoilta presidentille tulee heti mieleen Méxicon olympiakisat 1968, ja siellä nähty USA:n pikajuoksijoiden palkintopallilla esittämä hiljainen protesti mustine hansikkaineen.

– Jos mielipiteen esittää tavalla, joka ei riko sen yhteisön eettisiä periaatteita ja tavoitteita ja jos se ei ole muita loukkaava, en näe siinä suurta ongelmaa.

Niinistö on ollut presidenttikaudellaan paikalla kolmissa olympiakisoissa ja nähnyt konkreettisesti kisojen mammuttitaudin.

Tarvitaanko jatkossa niin suureellisia spektaakkeleita vai riittäisikö hieman vaatimattomampi kattaus?

– Tällä hetkellä mahdollisuudet kisojen järjestämiseen ovat rajalliset, eikä kovin moni maa pysty järjestämään kisoja yksin.

Niinistön mielestä voisi harkita kisojen jakamista useamman maan kesken, mikä olisi suotuisaa ilmastokriisinkin kannalta.

– Se voisi tuoda mukana myös vanhaa olympiahenkeä.

Niinistöllä on ollut elämänsä aikana kiinteä suhde urheiluun. Nuoruuden lajeihin kuului muun muassa keihäänheitto. Aikuisiältä hänet muistetaan kovakuntoisena rullaluistelijana. Mäntyniemen isännän jääkiekkoharrastus on yleisesti tunnettua, sillä Niinistöllä on ollut tapana käydä nauttimassa ulkoilmapeleistä Helsingin tekojääradoilla.

Sauli Niinistö pelaamassa jääkiekkoa Brahen kentällä.

Hän on myös seurannut lajin kansainvälistä kabinettipeliä.

Viime talven aikana nähtiin poikkeuksellinen tapahtumakulku, kun jääkiekon MM-kisat siirrettiin pois Minskistä. Elokuussa 2020 järjestettyjen presidentinvaalien yhteydessä havaitut väärinkäytökset ja vaaleja seuranneet pidätykset saivat monet tahot vaatimaan MM-kisojen ottamista pois Valko-Venäjältä.

Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola toimi kulisseissa aktiivisesti ja taitavasti.

Liiton sveitsiläinen puheenjohtaja René Fasel antoi idän suunnasta tuleville kiekkovaikuttajille lausuntoja, joiden mukaan Kummolan puheisiin ei kannatta suhtautua vakavasti.

– Aikaisemmin omertan rikkoja oli pyyhkäisty sivuun höpöttäjänä, mutta tämä prosessi päättyi toisin, Niinistö arvioi.

Päätös oli poikkeuksellinen ja jopa historiallinen, sillä yleensä urheilujärjestöissä hallitus tanssii puheenjohtajan pillin mukaan.

– Lasikatto rikkoutui tai omertan laki murtui. Suurissa kansainvälisissä urheilujärjestöissä ei ole ollut tapana haastaa vallitsevaa menoa, Niinistö sanoo.

Hän näkee Kummolan toiminnassa kauaskantoisia seurauksia tai ainakin mahdollisuuksia. Urheilun ruohonjuuritaso ansaitsee parempaa eli nykyistä läpinäkyvämpää johtamistapaa.

– Mitä suurempi liitto, sitä suurempi tarve johtoportaalla tuntuu olevan pitää kiinni vallastaan, Niinistö sanoo.

– Ja sitä suurempi tarve, että on uskallusta.

Kalervo Kummolan rooli oli merkittävä, kun IIHF otti jääkiekon MM-kisat Valko-Venäjältä. Liiton puheenjohtaja René Fasel (oik.) vastusti hanketta, mutta joutui taipumaan.

Presidentillä on henkilökohtaista kokemusta jalkapallomaailmasta. Toimiessaan Palloliiton puheenjohtajana 2009–2012 Niinistö osallistui Fifan ja Uefan kokouksiin. Hän huomasi nopeasti, miten vaikea yksittäisen kokousedustajan on nousta haastamaan vallitsevaa järjestelmää.

Minskin kisojen kohtaloa ratkaistaessa IIHF:n pääsponsori Skoda liittyi rintamaan, jossa vastustettiin kisojen järjestämistä ihmisten perusoikeuksia polkevassa maassa. Yritykset ottavat yhteiskuntavastuun 2020-luvulla vakavammin kuin aikaisemmin.

– Kuluttajat kiinnittävät huomiota siihen, millaisissa eettisissä olosuhteissa tuote on valmistettu. Vastaavasti urheilun kuluttajat saattavat alkaa kiinnittää huomiota siihen, millaista toimintaa sponsori tukee, Niinistö pohtii.

Näin sponsoreille syntyy painetta miettiä tarkemmin, millaisia tapahtumia tai kisoja ne lähtevät tukemaan.

Jalkapalloväki tuli Niinistölle tutuksi hänen toimiessaan Palloliiton puheenjohtajana 2009-2012. Kuvassa hän seuraa Huuhkajien EM-karsintaottelua Ratinassa yhdessä Jari Litmasen kanssa 2019.

Toinen merkittävä toimija jättimäisten urheilutapahtumien taustalla on media. Tv-yhtiöt maksavat suurkisojen televisiointioikeuksista satoja miljoonia tai jopa miljardeja euroja. Maksajalla on aina vaikutusvaltaa.

– Media voisi kertoa omia näkemyksiään urheiluun liittyvistä arvoista, Niinistö toivoo.

Euroopan investointipankissa työskennellessään hän tottui siihen, että avustusten myöntämiseen liittyi arviointi sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista.

– Toivottavasti urheilujärjestöt arvioivat näitä vaikutuksia arvokisojen järjestämisoikeuksia myöntäessään.

Monien järjestöjen periaatteissa nämä seikat mainitaan, mutta käytäntö on usein toinen.

Lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta on käyty viime vuosina paljon keskustelua. Tilastojen ja tutkimusten mukaan lasten liikkuminen on polarisoitunut, kun osa liikkuu todella paljon mutta vähän liikkuvien määrä on lisääntynyt.

Presidentti Niinistö on noteerannut asian esimerkiksi kutsuntaikäisten ja varusmiesten fyysistä kuntoa mittaavista tuloksista. Trendi on huolestuttava.

– Erityisesti ihmiselle, joka on tottunut liikkumaan koko elämänsä ajan, Niinistö sanoo.

Kyse ei ole vain tämän hetken ilmiöstä. Liikkumattomuudella arvioidaan olevan merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Työelämä muuttuu entistä enemmän ruumiillisesta työstä aivotyöksi. Silti työkyvyn säilyttäminen on tärkeää.

– Tämä on kansanterveydellinen asia ja yksilötasolla myös henkisen hyvinvoinnin asia, Niinistö muistuttaa.

Hän tietää omasta kokemuksesta, miten tärkeää liikunnallisen elämäntavan oppiminen nuorena on ihmisen loppuelämälle.

– Vaikka kunto muuttuu ja ikää kertyy, liikunnasta ei ”pääse eroon”, kun siihen on kerran oppinut.

Niinistö antaa asiasta vertauksen.

– Onko parempi vaikka loukata liikkuessa itsensä nuorena, jolloin parantuu nopeammin kuin se, ettei treenaa ollenkaan ja alkaa kaatuilla sen takia eikä parane ollenkaan?

Sauli Niinistön suoritukset rullaluistelussa olivat noteeraamisen arvoisia. Kuva Helsingin Roller-maratonilta vuodelta 2002.

Suomen olympiakomitea on ilmaissut huolensa siitä, että urheiluseuroissa lasten ja nuorten lisenssimäärät ovat pudonneet koronapandemian aikana.

– Jos se tarkoittaa, että liikkuminen on ylipäätään vähentynyt, se on huono juttu, mutta ei se ole ainoa mittari, Niinistö muistuttaa.

Hän on seurannut ilmiötä eri rooleissa vuosikymmenten ajan.

– Jossain vaiheessa taisi yleistyä sellainen käsitys, että liikuntaa saattoi harrastaa vain sitä varten rakennetuissa suorituspaikoissa.

Niinistö sai 2000-luvun alussa monet takajaloilleen, kun hän valtionvarainministerinä kehotti lapsia kiipeilemään puissa. Muutamaa vuotta myöhemmin parkourista tuli erittäin suosittu harrastus nuorten keskuudessa. Korona-aikana lasten omatoiminen liikkuminen näyttää lisääntyneen.

Pienen lapsen isänä Niinistö muistuttaa myös liikkuvan leikin merkityksestä ihmisen kokonaisvaltaiselle kasvulle ja kehitykselle. Johan Huizingan teos Leikkivä ihminen vuodelta 1938 on edelleen ajankohtainen teos.

– Leikkiminen on tärkeää myös sosiaalisten taitojen oppimiseksi, Niinistö sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?