Lumilautailun maailmanmestari Antti Autti ja hänen johtamansa kuvausryhmä todistivat suurta lumivyöryä Haltitunturin alueella.
Autin ryhmässä oli kaikkiaan neljä henkeä ja paikallinen kelkkaopas. Autti ja vapaalaskija Jarkko Henttonen olivat Ridnicohkkan rinteillä vuoren päällä, kun vyöry tapahtui. He eivät itse nähneet vyöryä, mutta toisaalla kuvauspaikkoja katsastanut osa kuvausporukasta taltioi dramaattisen luonnonilmiön.
36-vuotias Autti on kaksinkertainen lumilautailun maailmanmestari ja X-Gamesin kultamitalisti. Hän edusti Suomea 2006 olympialaisissa Torinossa. Hän oli nyt kuvausmatkalla kuvaamassa YouTube-sarjaansa Arctic Linesia.
Vyöryn merkittävin aiheuttaja oli tunturin jyrkänteen päälle muodostunut valtava lumilippa, joka romahti. Se laukaisi jyrkänteeltä laattalumivyöryn.
Antti Autti kuvasi lumivyöryn jälkiä.
Autti kertoo kuulleensa ”isoja humahduksia”, kun hän kulki tasaisella huipulla. Autti ja Henttonen saivat yllättävän tiedon välittömästi radiopuhelimella.
– Tämä on isoin vyöry, jonka olen Suomessa nähnyt. Hämmästyin tosi paljon, kun näin sen mittakaavan, Autti kuvailee.
Porukassa mukana ollut Henttonen tutki lumivyöryä tarkemmin. Hänen mukaansa on mahdollista, että rinteen päällä kävelleet Autti ja Henttonen saattoivat aiheuttaa vyöryn.
– Tämä on ihan spekulaatiota, mutta on mahdollista, että kun kuljimme ylhäällä tasaisella, niin Antti ehkä osui ns. hotspotiin eli kohtaan, jossa lumipeite oli ohuempi, ja joka on voinut vaikuttaa syvemmällä lumipeitteessä olevaan heikkoon kerrokseen. Heikon kerroksen romahdus on voinut levitä lumipeitteessä lipalle saakka. Ylhäällä, missä me olimme, mitään ei liikkunut, Henttonen kuvailee.
Romahdus on siis mahdollisesti edennyt lähes tasaisessa maastossa lumipeitteen sisällä. Kun peitteen heikon kerroksen romahdus on saavuttanut jyrkänteen päällä olleen lipan, se on aiheuttanut lipan sortumisen.
Romahdus voi edetä lumipeitteen sisällä hyvin nopeasti jopa kymmeniä tai satoja metrejä sekunnissa.
Toinen mahdollisuus Autin mukaan on yksinkertaisesti, että lämmennyt ilma sulatti lipan lunta sen verran, että se lähti omillaan vyörymään ilman heidän aiheuttamaansa ketjureaktiota.
– Ajatus siitä, että tämä tapahtui, koska olen osunut tuollaiseen kohtaan, joka on täysin mahdotonta tietää, se laittaa ajattelemaan. Jokainen päätös, jonka tekee mäessä liikkuessa voi aiheuttaa isoja muutoksia tai vaikutuksia luontoon sekä ympärillä oleviin ihmisiin. Turvallisuus pitää aina ottaa huomioon, Autti alleviivaa.
Antti Autti oli kuvaamassa YouTube-sarjaansa Arctic Linesia.
Henttonen, 50, on lumivyöryteknikko ja lumiturvallisuuskouluttaja. Alustava arvio tapauksesta on lumivyöry, ja sijaintiin nähden erittäin huomattava sellainen. Henttonen luokittelee vyöryn Suomen mittakaavassa ”aivan poikkeukselliseksi”. Alustavasti asteikolla hän luokitteli vyöryn olleen R4D4.
Asteikko on yhdestä viiteen ja mittaa kahta asiaa. R merkitsee skaalaa, kuinka suuri vyöry on suhteessa tapahtumapaikkaan. D on tuhopotentiaali. Molemmat olivat siis Henttosen asiantuntija-arvion mukaan erittäin korkeita, kun viisi on suurin mahdollinen luku.
– Vitosen tuhovoima ei Suomessa ole ylipäätään mahdollinen. Tähän saakka en ajatellut, että nelonenkaan olisi. Arvio on vasta alustava, se voi olla myös R3, Henttonen sanoo.
Aiemmin talvella Ylläksen Kesängillä tapahtui vyöry, jolle Finlavin pääkouluttaja Eeva Mäkelä antoi luokaksi D3. Sekin oli melko poikkeuksellinen Suomessa.
Lumivyöryssä vältyttiin henkilövahingoilta. Autin ryhmästä kaksi henkeä oli sillä puolella tunturia, jossa vyöry tapahtui katsastamassa kuvauspaikkoja, mutta reilusti turvaetäisyydellä itse vyörystä. He kuvasivat vyöryn videolle.
Henttonen kertoo, että lumivyöryssä liikkui valtava tuhovoima.
– Jyrkänteen päältä sortuneen lipan murtumalinja on useita metrejä korkea, ja myös hyvin leveä. Lipan jyrkänteestä laukaisema laattavyöry on ainakin 150 metrin levyinen, Henttonen arvioi.
– Tuosta on vaikea tehdä tarkkaa arviota, mutta lumimassa on ollut jopa 15–25 000 kuutiometriä. Kun lumi tuolla on vielä todella kovaa ja tiivistä, niin yhden kuutiometrin paino on ehkä 350–450 kilogrammaa – eli lähes puoli tonnia per kuutiometri.
Henttosen arvio vyöryn kokonaismassasta on 8–10 000 tonnia eli noin 8–10 000 pienen henkilöauton verran. Nopeutta hän arvioi vyöryllä olleen yli 100 km/h, kun lumimassa rysähti järven pinnalle.
– Tuhovoimaa oli aivan älyttömästi.
Antti Autti edusti Suomea Torinon olympialaisissa 2006 sijoittuen half-pipessa viidenneksi. Vuonna 2005 hän voitti MM-kultaa half-pipessa sekä big airissa.
Kun vyöry osui järveen, syntyi Henttosen mukaan vielä jään alainen tsunami. Koko järven jäämassa heilui.
Henttonen sanoo, että muualla Suomessa on hyvin epätodennäköistä nähdä mitään vastaavanlaista, koska tunturien profiilit Suomessa eivät muualla mahdollista samanlaisten lumilippojen syntymistä. Turvan tunteeseen ei saa kuitenkaan tuudittautua vapaalaskussa.
– Perusasiana rinnejyrkkyys ratkaisee, onko vyöry mahdollinen. Jos haluaa pysyä turvassa, niin yli 25–30-asteisille rinteille ei kannata mennä. Yli 30-asteisessa on välttämätöntä ottaa lumivyöryn mahdollisuus huomioon, jos haluaa toimia hyväksyttävien riskien rajoissa.
Kilpisjärvellä oli kuvausryhmän siellä olon aikana Ilmatieteen laitoksen määrittelemä taso kaksi, kohtalainen lumivyöryn vaara.
Autti tiimeineen aikoo lähiaikoina julkaista seikkaperäisemmän videon tapahtumasta ja sen ympäriltä omalla kanavallaan. Hän korostaa, että he pitivät tarkkaa huolta turvallisuudesta, eivätkä olleet rinteessä laskemassa huvikseen.
– Emme hae adrenaliinipiikkiä, vaan liikumme luonnossa luonnon ehdoilla. Samalla teemme tietysti töitä, johon kuuluu laskeminen vähän haastavammissa oloissa. Nyt mentiin tutkimaan, miten haastavia olot ovat, jotta voisimme välttää vaarat laskuissa – ja sitten tämä tapahtui matkalla tutkimaan.
