Suomalaiset villinneen hittilajin suosio kasvaa yhä räjähdysmäisesti – jopa miljoonan harrastajan lajista innostui myös nuoriso

Frisbeegolfin suosio on kasvanut korona-aikana räjähdysmäisesti. Kiekot viedään käsistä, ja radoilla on ruuhkaa.

Väinö Mäkelä on yksi Suomen parhaista frisbeegolfin pelaajista ja nuorisoidoli.

9.4.2021 7:07

Tulevan kesän suosikkilajista ei ole epäselvyyttä. Jo nyt kaikki auki olevat frisbeegolfradat pullistelevat kävijöistä. Kauppojen hyllyillä suosio tulee selväksi: kiekoista ja muista lajitarvikkeista on huutava pula.

Frisbeegolfin suosio on kasvanut hurjasti viime vuosina, mutta viime keväänä puhjennut koronapandemia singautti suosion hetkessä taivaaseen. Vuonna 2018 lajilla oli Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihun tutkimuksen mukaan jo 263 000 täysikäistä suomalaista harrastajaa, ja eilen Frisbeegolfliitto sai järisyttäviä lukuja viime vuodelta.

– Sponsor Insightin tutkimuksessa 700 000 eli noin 15 prosenttia täysikäisistä suomalaisista kertoi olevansa kiinnostunut lajista. Alle 45-vuotiaista kiinnostuneita on joka kolmas. Ihan älyttömiä lukuja. Vaikka tiesimme, että harrastajamäärät ovat kasvaneet hurjasti, tällaista emme osanneet odottaa, toiminnanjohtaja Tapani Aulu iloitsee.

Kivikon rata on yksi Helsingin suosituista frisbeegolfradoista.

OKM:n viime vuoden tutkimuksessa frisbeegolf oli yläkouluikäisten poikien keskuudessa suosituin liikuntaharrastus.

– Kasvu on ollut kovinta nuorissa. Alaikäiset mukaan lukien harrastajamäärä lienee lähellä miljoonaa, Aulu laskee.

Suurin yksittäinen selittäjä hurjalle suosiolle on koronapandemia. Frisbeegolf on kuin luotu korona-ajan liikuntaharrastukseksi. Lajiin kuuluu vahva sosiaalinen aspekti, mutta sitä harrastetaan pienissä porukoissa ulkona, missä turvaetäisyydet on helppo säilyttää.

Suosion räjähtäminen on globaali ilmiö, mutta Suomessa olosuhteet olivat jo valmiiksi suosiolliset kasvulle.

– Suomessa on 779 listattua rataa, ja satoja lyhyempiä ratoja esimerkiksi koulujen ympäristöissä. Suomessa taitaa olla enää kuusi kuntaa, joissa ei ole listattua rataa, Aulu kertoo.

Helsingin Kivikon väylillä riitti kuhinaa alkuviikolla.

Ehkä parhaan kuvan lajin suosiosta antaa pelattujen kierrosten määrä.

– Udiscin palveluun kirjattiin viime vuonna Suomessa noin miljoona tulosta. He arvioivat, että noin joka viides kierros kirjataan. Näitä palveluita on muitakin. Paras arvauksemme on, että Suomessa pelattiin viime vuonna noin viisi miljoonaa kierrosta, Aulu kertoo.

Frisbeegolfin ensimmäinen kansainvälisen tason suomalaispelaaja Jussi Meresmaa on ollut lajissa mukana 25 vuotta. Hänen yrityksensä muun muassa tuo välineitä maahan ja suunnittelee ratoja.

– Frisbeegolfradat.fi -sivuston kävijäliikenne kasvoi viime keväänä kuukaudessa yli 100 prosenttia. Koko välinemarkkina tuplaantui viime vuonna, eikä todellista kysyntää edes tiedetä, koska pitkään myytiin eioota. Tehtaat ympäri maailman eivät pysty tuottamaan tavaraa menekin vauhdissa, Meresmaa tietää.

Jussi Meresmaa oli ensimmäinen suomalainen, joka kiersi kansainvälisiä kilpailuja. Kahdenkymmenen vuoden ajan Meresmaa on toiminut frisbeeyrittäjänä. Tämän vuoden ensimmäinen neljännes oli hänen yrityksensä paras kvartaali koskaan.

Hänen yrityksensä teki tämän vuoden tammi–maaliskuussa 20-vuotisen historiansa parhaan neljännesvuosituloksen.

– Viime vuonna liikevaihtomme kasvoi yli 75 prosenttia. Suomessa myytiin vuoden aikana yhteensä yli miljoona kiekkoa. Ratoja perustettiin yli 70, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Tämä on aivan hämmentävä tilanne, Meresmaa ihmettelee.

Meresmaa löytää koronasta ja frisbeegolfista toisenkin yhteyden.

– Tutkitusti 70 prosenttia on aloittanut lajin kuultuaan siitä tutuiltaan. Eli laji on kuin korona: se tarttuu lähipiirissä todella helposti ja tehokkaasti!

Meresmaan mukaan osaltaan lajin suosiota on kasvattanut myös suomalaishuippujen kuten Väinö Mäkelän ja Seppo Pajun aktiivisuus nuorten suosimissa sosiaalisen median kanavissa. Etenkin Mäkelä on nykynuorison keskuudessa kuin rock- tai NHL-tähti. Tämän YouTube-videoilla on säännöllisesti kymmeniätuhansia katsojia.

– Satuimme viime viikonloppuna Porin Kirjurinluodon radalle samaan aikaan Väinön kanssa. Siellä oli iso joukko junioreja, jotka supisivat, että tuolla on Väinö ja lähtivät tämän perään, Meresmaa kertoo.

Väinö Mäkelä on yksi Suomen parhaista pelaajista ja nuorisoidoli.

Kuopion Intersportin kauppias Tuukka Uusitalo joutuu tuottamaan harva se päivä asiakkaille pettymyksiä.

– On ikävä sanoa asiakkaille, että ei ole kiekkoja. Joululahjaksikin olisi myyty vaikka miten paljon kiekkoja, reppuja ja maalikoreja, mutta kun ei ollut. Juuri äsken kaksi tavarantoimittajaa ilmoitti, että kevään toimitukset myöhästyvät pari viikkoa. Mutta uskon, että kun saadaan tavaraa hyllyyn, pölinä käypi, Uusitalo sanoo.

Tilanne on samankaltainen lajin suuressa erikoisliikkeessä Powergripissä, jolla on myymälät Oulussa, Tampereella, Helsingissä ja Turussa.

– Valikoimassa on ehkä kolmasosa niistä tuotteista, joita yleensä on ollut. Kun tavaraa tulee, saatamme myydä suosituimpia tuotteita viikossa saman määrän kuin aiemmin vuodessa, Powergripin toimitusjohtaja Pasi Laukkanen kertoo.

Laukkanenkin on huomannut, että laji on iskenyt lujaa erityisesti nuorisoon.

– Varsinkin juniorijoukkueet, joilta harrastukset on suljettu, ovat lähteneet porukalla pelaamaan. Juniorien määrä asiakkaina on räjähtänyt.

Laukkanen sanoo suoraan, että toimialalle koronasta on ollut valtava hyöty.

– Ei tällaista markkinointitoimenpidettä olisi saanut millään rahalla. Vaikka olisimme mainostaneet vuoden telkkarissa, se ei olisi tuonut samaa määrää harrastajia.

Tuttu näky urheiluvälinekauppojen frisbeegolfhyllyillä. Tässä jyväskyläläisessä liikkeessä oli sentään joitakin kiekkoja jäljellä.

Helsingin Kivikon väylillä riitti kuhinaa alkuviikolla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?