Muotilaji fitnessin dopingluvut hämmästyttävät – näin kommentoivat suomalainen maailmanmestari ja lajipomo - Urheilu - Ilta-Sanomat

Muotilaji fitnessin dopingluvut hämmästyttävät – näin kommentoivat suomalainen maailmanmestari ja lajipomo

Suomen Fitnessurheilu ry:n toiminnanjohtajan Ville Isolan mukaan liitto tekee kaikkensa, jotta laji puhdistuisi.

Peräti puolet Suomessa tällä hetkellä voimassa olevista dopingrikkomusten aiheuttamista kilpailukielloista on fitnessurheilun edustajilla. Vuoden 2019 vapaaohjelmafitnessin maailmanmestari Eveliina Tistelgren on harmissaan karusta faktasta.­

7.4. 5:56

Suomen urheilun eettinen keskus Suek julkaisi viime viikolla vuoden 2020 dopingtestitilastonsa. Suekin tekemät 2982 testiä poikivat seitsemän kilpailukieltoa. Tilastossa huomio kiinnittyy fitnessurheilun yliedustukseen: kolme seitsemästä kilpailukiellosta langetettiin lajin edustajille.

Fitnessurheilijoiden dopingrikkomuksista yksi koski anabolisten steroidien käyttöä ja kaksi testistä kieltäytymisiä. Kaikki kolme saivat neljän vuoden kilpailukiellot.

Lajilla on merkittävä yliedustus myös toisella listalla. Dopingrikkomuksen aiheuttamassa kilpailukiellossa on Suomessa tällä hetkellä 22 urheilijaa tai valmentajaa – näistä yhdentoista laji on fitness.

Suomen Fitnessurheilu ry:n toiminnanjohtajan Ville Isolan mukaan dopingongelman kitkeminen on liiton asialistalla kärkipaikalla.

– Puhdas urheilu ja terveys on meille iso arvo, ja meillä on ehdoton nollatoleranssi dopingin suhteen, Isola vakuuttaa.

Fitnessurheilu ry:n toiminnanjohtajan Ville Isolan mukaan liitto suhtautuu dopingongelmaan vakavasti. Tiedon puute on hänen mukaansa yhä yksi syy ongelmaan.­

Fitnessissä on lukuisia alalajeja, joista kaikissa dopingaineista ei välttämättä edes ole hyötyä. Joissakin kilpailumuodoissa kuitenkin on. Isolan mukaan yksi lajin dopingongelman juurisyistä on se, että laji on ”syntynyt” perinteisestä kehonrakennuksesta.

Kehonrakennuslajeissa oleellista on saada lihakset suuriksi ja kroppa mahdollisimman tiukaksi. Varsin suosittu ”aineyhdistelmä” fitnesspiireissä onkin lihaksia kasvattavat anaboliset steroidit sekä kehosta nestettä ja rasvaa poistavat aineet.

– Vasta vuonna 2017 irtaannuimme omaksi lajiksemme, eikä samoissa tapahtumissa ole enää perinteistä kehonrakennusta ja fitnessurheiluliiton alaisia lajeja. Perinteiseen kehonrakennukseen doping liittyy vahvasti, eikä siinä edes testata, Isola sanoo.

– Edelleen jotkut valmentavat sekä fitnessiä että perinteistä kehonrakennusta. Onneksi tässäkin ollaan menossa parempaan suuntaan. Me nimenomaan haluamme erottua muista kehonrakennuslajeista ja -liitoista puhtaana lajina, hän korostaa.

Viisi voimassa olevista fitnessin kilpailukielloista liittyy anabolisiin steroideihin ja viisi on seurausta testistä kieltäytymisistä. Isolan mukaan dopingrikkomuksiin liittyy paljon myös puhdasta tietämättömyyttä.

– Tiedon puute on yhä yksi iso ongelma. Siksi esimerkiksi kaikille lajilisenssin hankkiville urheilijoille ja valmentajille tulee jatkossa pakolliseksi Puhtaasti paras -verkkokoulutuksen suorittaminen. Se on äärimmäisen hyvä ja kattava tietopaketti.

Myös moniin dopingtestistä kieltäytymisiin on Isolan mukaan järkeenkäypä selitys.

– Jotkut urheilijat ovat luulleet, etteivät enää kuulu antidopingsopimuksen alaisuuteen, koska eivät ole ostaneet lisenssiä. Aiemmin näin oli, mutta vuodesta 2018 muutimme sääntöjämme niin, että sopimus sitoo urheilijaa, kunnes tämä erikseen sen irtisanoo. Tällä haluttiin eroon kikkailusta, että joku on vuoden ilman lisenssiä, treenaa sen vuoden ”turboahdetusti” ja palaa seuraavana vuonna kilpailemaan, Isola kertoo.

Suekin lakiasiainjohtajan Petteri Lindblomin mukaan myös lajin sisäinen valvontakulttuuri on vahvaa.

– Fitnessistä tulee meille nimettömän ilmiantokanavamme Ilmon kautta varmaan enemmän vihjeitä kuin mistään muusta lajista. Siellä siis tarkkaillaan kanssakilpailijoita. Se auttaa meitä monella tavalla valvonnassa, Lindblom kertoo.

Babette Mulfordin tyylinäyte vapaaohjelmafitnessistä.­

Suomen Fitnessurheilu ry on jo nykyään dopingasioissa jopa poikkeuksellisen avoin. Liiton sivuilta löytyvät kaikki lajin voimassa olevat kilpailukiellot perusteluineen sekä Suekin säännöt ja antidopingohjelma kokonaisuudessaan. Tieto ei silti tavoita kaikkia. Osittain tämä johtuu lajin viime vuosina räjähdysmäisesti kasvaneesta suosiosta.

Voidaan puhua jopa muotilajista ja suoranaisesta fitnessbuumista. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun vuonna 2019 julkaisemassa aikuisväestön liikunnan harrastamista koskevassa tutkimuksessa fitness nousi kauas esimerkiksi lentopallon, suunnistuksen ja tenniksen edelle. Valtaosa lajin harrastajista onkin omasta terveydestään kiinnostuneita ”tavallisia kansalaisia”.

– Lajin suosio on kasvanut muutaman vuoden hurjasti, eikä loppua näy. Olemme yrittäneet jopa tutkia suosion selitystä. Uskon, että ainakin nykyajalle tyypillinen tehokkuusajattelu ja individualismin korostuminen yhdistyvät aika paljon fitnessissä, Isola sanoo.

– Ja juuri se on ongelma, että tieto ei välity jokaisen kuntosalin nurkkaan asti. Näitä tarinoita kuuluu, että valmentaja ehdottaa, että ”otapa tällaista ainetta niin saat treeniin vähän lisäbuustia ja painon kuriin”. Urheilija saattaa ottaa tietämättä, mitä ottaa. Juuri tästä syystä meidän pitää pystyä lisäämään tietoisuutta, Isola muistuttaa.

Eveliina Tistelgren on lopettanut kilpauransa. Vuoden 2019 maailmanmestarin mukaan vapaaohjelmafitnessissä voi päästä huipulle ilman dopingaineita.­

Vapaaohjelmafitnessin vuoden 2019 maailmanmestari Eveliina Tistelgren kuuli Ilta-Sanomilta fitnessurheilun yliedustuksesta vähemmän imartelevilla doping-listoilla.

– Mitä tuohon nyt sanoisi… Vähän ristiriitainen fiilis. En ole superyllättynyt, mutta tavallaan olen myös harmissani siitä, että lajissa käytetään kiellettyjä aineita, Tistelgren sanoo.

Myös kilpauransa jo lopettanut Tistelgren muistuttaa, että fitnessin lukuisissa eri alalajeissa ja kilpailumuodoissa vaaditaan hyvin erilaisia ominaisuuksia. Vapaaohjelmafitness muistuttaa kansan silmissä enemmän voimistelua kuin kehonrakennusta.

– Voin varmasti sanoa, että omassa lajissani ongelma on tosi vähäinen. Mutta mitä enemmän pitää olla lihasta ja mitä kireämmässä kunnossa on oltava, sitä suurempi on riski väärinkäytöksiin.

– Ei sitä ulkopuolinen välttämättä paljaalla silmällä näe, ollaanko pärjätty puurolla vai ei, mutta kyllä lajin parissa olevat tiedostavat näitä ongelmia, Tistelgren sanoo.

Tistelgrenin mukaan hänen oma kosketuspintansa dopingiin jää kilpailutesteihin ja yhteen hänen kotonaan tehtyyn kilpailujen ulkopuoliseen testiin.

– En ole suoraan törmännyt dopingaineisiin enkä niiden käyttöön. Suomessa koko aihe on jonkinlainen tabu, josta ei juuri puhuta, hän on huomannut.

– Kun aloin käydä kansainvälisissä kisoissa, siellä oli enemmän urheilijoita, joiden kohdalla epäilytti, että onko käytetty jotain muutakin kuin meillä sallittuja aineita. Nämä urheilijat olivat usein enemmän kehonrakennusta muistuttavista fitnesslajeista, hän sanoo.

Eveliina Tistelgren muistuttaa eri fitnesslajien eroista.­

Tistelgrenin mukaan hänen lajissaan on täysin mahdollista päästä huipulle ilman kiellettyjä aineita.

– En edes ymmärrä, miksi vapaaohjelmafitnessissä käytettäisiin dopingaineita. Itselleni oli selkeä raja, että jos en pärjää puhtaana, sitten minun ei kuulukaan päästä huipulle asti. Mielestäni Euroopassa ja Suomessakin toimivan IFBB:n alaisissa MM-kilpailuissa pystyy pääsemään huipulle asti puhtaana. Mutta esimerkiksi Jenkeissä huipulle pääsy puhtaana olisi ollut lähes utopistinen ajatus, hän sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?